Mustikkamaa-Korkeasaari * kanounginosa #19 (sivu #19):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 7.6.2020)

Helsinki-sivullemme #20

Korkeasaari:

C) Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) * kuvaaja: Gustaf Sandberg (Wikipedia, no restrictions).

Korkeasaaren kallioista rantaa ja näkötorni. Nimimerkki "Bin im Garten" kuvasi kesällä 2009 (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

(Wikipedia, 2020): Korkeasaari on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee myös sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha. Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan (#19). Korkeasaaren vieressä sijaitsee Hylkysaari sekä pieni Palosaari. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta.

Korkeasaaresta on löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori Antti Lahelma arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä rautakaudelta ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.
Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.

Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.
Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto.

Liikennöinti: Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys.

Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen moottorilautta Korkeasaari-Högholmen. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan Suomenlinnan liikennettä Suomenlinnan lautan vuosihuollon ajaksi. 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.

Nykyisin Korkeasaaren lauttoja liikennöi Suomen Saaristokuljetus ja bussiliikennettä Helsingin seudun liikenne.

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Korkeasaaren ja Yliskylän välille. Yksi kolmesta uudesta sillasta Kruunuvuorensilta tulee Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille ja siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2018.


Korkeasaaren eläintarha:

Ruskeakarhu (Ursus arctos) aamulla ennen heräämistä Korkeasaaressa vuonna 2007. Kuvaaja: Arto Alanenpää (Wikipedia, CC BY-SA 3.0).

(Wikipedia, 2020): Korkeasaaren eläintarha (ruots. Högholmens djurgård, eng. Korkeasaari Zoo) on Helsingin edustalla sijaitseva Korkeasaari-nimisellä kallioisella saarella ylläpidetty eläintarha, jota kutsutaan välillä myös pelkästään nimellä Korkeasaari. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinlajeja Korkeasaaren eläintarhassa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat. Pieni Palosaari kuuluu myös eläintarhan alueeseen, ja siellä ylläpidetään eläintarhan toimesta Villieläinsairaalaa.
Korkeasaareen johtaa vuonna 1972 valmistunut silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta. Ennen sillan valmistumista ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys, ja eläintarha suljettiin yleisöltä talven ajaksi vesiliikenteen loppuessa syksyllä ja eläintarhan henkilökunta käytti moottorivenettä sekä meren jäädyttyä jäätietä. Nykyisin eläintarha on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Helsingin seudun bussiliikenne ylläpitää bussilinjaa eläintarhan lipunmyynnin eteen Rautatientorilta. Kesällä Korkeasaareen on myös vesiliikenneyhteys Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Eläintarhan alueella on kolme ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälöitä ja useita kioskeja.

Eläintarhan historia: Korkeasaarta vuodesta 1883 asti vuokrannut Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista useamman vuoden, jonka aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä 19. marraskuuta 1889. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan.
Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia ja kun kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi seuraavana vuonna Helsingin kaupungin omistukseen, ja se muutettiin itsenäiseksi virastoksi se vuonna 1989. Eläintarha toimi Helsingin kaupungin alaisena vuoden 2017 loppuun asti, jonka jälkeen toimintaa on ylläpitänyt Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.
Eläintarhan johtajat: Sanna Hellström 2014– * Jukka Salo 2010–2014 * Seppo Turunen 1995–2009 * Ilkka Koivisto 1968–1995.

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja ja -alueita. Isot kissapedot asuvat Kissalaaksossa, joka on valmistunut vuonna 1964. Alunperin leijonat asuivat vuonna 1936 valmistuneessa Leijonalinnassa, joka on sittemmin remontoitu Apinalinnaksi ja jossa asuvat nykyisin berberiapinat. Borealia-talo valmistui vuonna 1995, siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä.

Trooppisessa Amazonia-talossa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä: liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkotarhoissa. Toinen trooppinen talo, Africasia, valmistui ja avattiin kesällä 2002. Se rakennettiin presidentti Martti Ahtisaaren vierailtua Etelä-Afrikan kansallisessa eläintarhassa, josta eläimiä ja kasveja saatiin lahjoituksena. Africasiassa elää kääpiömangusteja, matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä.

Vuonna 2016 avattiin Hämärätalo, jossa asustaa hämäräaktiivisia lajeja ja jossa on Tullin yhteistyöstä kertova näyttely. Kotimaisia lajeja kuten metsäpeura ja ahma on esillä vuonna 2017 valmistuneella Korpi-alueella. Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan eläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Eläintarhat pyrkivät turvaamaan luonnossa esiintyvien uhanalaisten eläinten sijoittamista tarhoihin, jossa ne voidaan saada lisääntymään. Onnistuneella projektilla voidaan myöhemmin päästää luontoon useita lajin edustajia. Korkeasaaresta on vahvistettu muun muassa mongolianvillihevosten, metsäpeurojen ja ilveksien luonnonkantoja alueilla, joissa niiden populaatiot ovat pienentyneet.

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää myös Palosaaressa Villieläinsairaalaa, jossa se hoitaa sinne tuotuja orpoja ja loukkaantuneita kotimaisia villieläimiä. Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain hoitoon yli 1000 loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä, joista noin 40% kuntoutuu ja voidaan palauttaa luontoon.

Korkeasaaressa järjestetään vuosittain tapahtumia, joilla kerätään varoja eläintensuojelutyöhön. Tällaisia ovat esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumat, jolloin eläintarha on auki keskiyöhön asti ja varoilla tuetaan uhanalaisten amurinleopardien ja amurintiikereiden suojelua. Muita tapahtumia on esimerkiksi pääsiäisen aikaan Pääsiäissaari. Korkeasaaressa on järjestetty aikaisemmin myös Art meets Sand -hiekkaveistoskilpailu ja Art meets Ice -jääveistoskilpailu.

Vuonna 2019 järjestettiin ensimmäistä kertaa Lux Helsingin kanssa yhteistyössä Lux Korkeasaari -tapahtuma, jolla kerättiin varoja lumileopardien suojeluun. Näyttelijä Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”Lähdetään Korkeasaareen”.

Amurintiikeri (Panthera tigris altaica) Korkeasaaressa. Kuvaaja: nimimerkki "Kallerna" (2009) * (Wikipedia, public domain).

Helsinki-sivullemme #20

Helsinki-sivustomme etusivulle

Suomi-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)