Pasila (Böle) * kaupunginosa #17 * osa-alueet: Länsi-Pasila (#171) * Pohjois-Pasila (#172) * Itä-Pasila (#173) * Keski-Pasila (#174) * (sivu #17):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 7.6.2020)

Helsinki-sivullemme #18

Pasila * kaupunginosa #17:

(Wikipedia, 2020): Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinen kaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin 3 km keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Kaupunginosassa on asukkaita runsaat 9 000, joista Itä-Pasilassa noin 4 000 ja Länsi-Pasilassa 5 000 (1.1.2014).
Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Myös alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een.

Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.
Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.
Vuonna 1990 Böle tuli myös Pasilan aseman ruotsinkieliseksi nimeksi. Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.

Osa-alueet:

Keski-Pasila (174):

Keski-Pasilan kautta kulkee päärata, ja siellä sijaitsee Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskus Mall of Tripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Välittömästi aseman ja Triplan eteläpuolella on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä, Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla uusi asuntoalue. Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla tornitalojen ryhmä.
Keski-Pasilan eteläosassa on vanhoja veturitalleja sekä Veturitien varressa vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.
Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Hartwall Arena, jossa kotiottelunsa pelaa jääkiekkoseura Jokerit.

Historia: Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi. Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.
Ennen Hartwall-Arenan rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, ja alueelle on kaavoittu lähes 200 metrin korkuisia tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskustakortteli valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Keskustakorttelin suunnittelusta Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkktehtitoimisto Office for Metropolitan Architecture:n, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa. Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin. Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.

Itä-Pasila (173):

1970-luvun puolessa välissä entisen Mäkelän pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennetussa Itä-Pasilassa on paitsi asuntoja, myös paljon virasto- ja toimistotaloja.
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Reijo Jallinojan Teknillisessä korkeakoulussa laatiman diplomityön pohjalta, ja myöhemmin Jallinoja itse johti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä alueen kaavoitusta. Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin karsimaan monet vapaa­muotoiset julkiset tilat, joita alueen betoni­rakenteiden sisään oli suunniteltu toimisto­tilojen lisäksi.

Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu. Sen varrella ei Itä-Pasilan kohdalla ole rakennuksia, vaan katua reunustaa sitä huomattavasti korkeammalle pengerretty puisto.
Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha Pasilan asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi.

Alueen länsilaidalla sijaitsee rautatieasema, asemalta kulkee useita poikittaisliikenteen bussilinjoja ja raitiolinja, Mäkelänkadulta alueen itälaidalta kulkee busseja parin minuutin välein keskustaan. Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976. Aluksi sinne liikennöi Kauppatorilta linja 2. Rataa jatkettiin Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja yhä Nordenskiöldinkadulle vuonna 1985, jolloin siitä muodostettiin lopulta vuonna 2017 purettu rengaslinja 7. Vuodesta 2008 lähtien Pasilaan liikennöi myös raitiolinja 9, joka kulkee Pasilan asemalta Länsisatamaan.

Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eläketurvakeskus ja HSL. Alueella on myös usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.

Länsi-Pasila (171):

Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasilan keskiosassa oli puutalokaupunginosa jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Puu-Pasila rakennettiin vuosina 1895–1905. Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä. Aluksi puutaloalue sijaitsi juuri ja juuri Helsingin kunnallisen rajan ulkopuolella Helsingin maalaiskunnan puolella ja järjestettiin vuonna 1906 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mutta jo vuonna 1912 se liitettiin Helsinkiin. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin 1977 ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Länsi-Pasilassa on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus, jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä. Myös radan vieressä sijaitseva Toralinnana tunnettu 1899 rakennettu tiilikasarmi ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Levottomuuksien takia taloa alettiin pian kutsua Toralinnaksi. Edellä mainittujen puurakennusten lisäksi Toralinnan "rakennuskantaan" kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Saunomassa kerrottiin käyneen myös Leninin hänen asuessaan Toralinnassa erään veturinkuljettajan ja painijan luona. Edelleen alueella oli vielä 1940–50 luvulla Toralinnan eteläpäässä kaksi puumakasiinia, jossa muun muassa veturinkuljettaja Gun'illa oli possu-puu- liiterinsä sotien jälkeen. Edelleen välittömässä edellisten läheisyydessä oli VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja Baccuksen mäen alla, pohjoispuolella, edellä mainittujen puurakennuksiin kuuluva maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella. muuta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen kun Toralinnan asunnot saivat portaan kautta kuljettavat omat WC:t.

Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projekti­päällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin. Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Länsi-Pasilassa sijaitsee muun muassa Pasilan poliisitalo, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitustalo, Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Lemminkäinen Oy. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion sekä MTV:n laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.

Pohjois-Pasila (172):

Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alue kuului ennen vuoden 1946 suurta kuntaliitosta Huopalahden kuntaan.
Ennen vuotta 1949 suuri osa tästä alueesta oli VR:n kaatopaikkana. Vuosina vuosina 1949–63 siellä toimi Pasilan kaatopaikka, ja vuodesta 1970 lähtien alueella on ollut VR:n huoltoratapiha, Ilmalan varikko. Lisäksi alueella on Posti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus ja Pohjolan Liikenteen varikko. Alueen länsireunaan, Keskuspuiston rajalle rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Alueiden joukkoliikennettä palvelemaan rakennetaan uusi raitiovaunulinja 13.

Pasila (Böle):

A) PASILA * Kilpa-autoilija Leo I. Mattila piipahtanut lähikaupassa - tienoon pikkuväki sillä aikaa kertynyt ihastelemaan ajopeliä * Hertankatu 16 (vai Hertanmäenkatu?). Lapset kuvassa ovat viereisestä leikkikoulusta. Kaupunginosa/osa-alue: Pasila Kuvausvuosi: 1950 - luku. Valokuvaaja: Eino Heinonen. Kuvalähde: Kaupunginmuseo, Helsinki (CC BY 4.0). Kuvan auto on BMW 328, jota valmistettiin vuosina 1936 - 40.

Pasilan seudut kaikkinensa kokeneet täydellisen mullistuksen sitten 1950-luvun - vaikea, lähes mahdoton, löytää edellisen kuvan paikkaa nykyisten kerrostalomassojen seasta. Kuvassa kuitenkin Radiokadun varrelta etelään erkanevaa kapeaa nykyistä Hertanmäenkatua (Google Maps, 2009) - en tiedä onko kilpa-autoilijakuva otettu aikoinaan lähelläkään.


Pasila (Böle) - rautatiepaikkana:

Nimimerkki "Scorpion87" kuvasi Pasilan rautatieaseman helmikuussa 2006 (lisenssi, OK * public domain).

Pasilan rautatieasema (lyh. Psl, ruots. Böle järnvägsstation, aikaisemmin ruotsiksi Fredriksbergs järnvägsstation, ratakm 3+230) on Helsingin päärautatieaseman ohella merkittävä rautateiden henkilöliikennekeskittymä Helsingin kaupungin alueella ja koko pääkaupunkiseudulla. Matkustajamäärällä mitattuna se on Suomen toiseksi suurin rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Pasilan asema sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Näiden kahden aseman välisellä matkalla matkustaa vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa ja matkustajien määrällä mitattuna se on Suomen vilkkain rataosa.
1920-luvulta lähtien Pasilan asemarakennuksena toimi Karjalasta siirretty vanha Vammeljoen asemarakennus. Itä-Pasilan rakentamisen yhteydessä asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Vuonna 1984 vanha asemarakennus siirrettiin läheiselle puistoalueelle Rauhanasemaksi. Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus sijaitsee pilarien varassa raiteiden yläpuolella, ja siellä on myös liiketiloja ja ravintoloita. Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi. Uuden aseman valmistumisesta lähtien Pasilassa on pysähtynyt lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat (tosin Venäjän junat eivät aluksi pysähtyneet Pasilassa).
Radan haarautuminen: Pasilan asemalla erkanevat toisistaan pohjoiseen (Tampereen kautta Ouluun) johtava päärata sekä länteen (Turkuun) johtava rantarata. Päärataa kulkevat Riihimäen suunnan lähiliikenne sekä muut paitsi Turkuun kulkevat kaukoliikennejunat, rantarataa taas sekä Vantaankosken että Kirkkonummen lähiliikenne ja Turkuun menevä kaukoliikenne. Helsingistä poispäin mentäessä seuraavat asemat ovat Ilmala rantaradalla ja Käpylä pääradalla.
Ratapiha: Kaikki matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa, lukuun ottamatta Ilmalan varikolle tai muualle meneviä, siirtoliikenteessä olevia matkustajattomia junia.
Pasilan aseman länsipuolella ja aseman laituritasoa alempana on Pasilan entisen tavara­ra­tapihan alue. Se sijaitsee laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu Töölönjärvi. Sieltä alkoi myös Sörnäisten satamaan ja Pasilan konepajalle johtanut sivu­rata. Sekä Pasilan tavara­rata­piha että Sörnäisten satamarata poistuivat käytöstä vuonna 2008, kun Vuosaaren satama valmistui ja rahti­laiva­liikenne Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Ratapihan tilalle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, joista on tarkoitus muodostua Keski-Pasilan kaupunginosa (Wikipedia, 2016).

Nimimerkki "Junafani" kuvasi Pasilan uudella asemalla toukokuussa 2008 (lisenssi, OK ~ GNU Free Documentation License).


Olavi Huotari kuvasi Pasilan asemalla 19.3.2007 (käyttölupa 2015-12-M).

Antti Havukainen kuvasi Pasilan rautatieaseman osana ympärillä muuttuvaa Pasilaa 26.8.2014 (käyttölupa 2016-1-I).

Antti Havukainen kuvasi Pasilan rautatieaseman liepeillä muuttuvaa Pasilaa 2.4.2015 (käyttölupa 2016-1-I): " Tyhjä hiekkakenttä ja A-juna Leppävaaraan. Muutaman vuoden kuluttua tästä kuvakulmasta otetuista junakuvista kuitenkaan on enää turha haaveilla. Pasilan uudistaminen keskuskortteleista on alkanut."


Pirjo Salo lähetti (käyttölupa 2016-2-F) ottamansa kuvan Pasilan asemalta: "Pasilan asemalta Ilmalan suuntaan. Kesäkuun alussa 2015, auringonlaskun aikaan."


Vanhasta Pasilan asemarakennuksesta Rauhanasema 1984:

(Rauhanasema, 2016): Historia * Pitkä matka Kannakselta Pasilaan: Rauhanasema rakennettiin vuonna 1915 Vammeljoen rautatieasemaksi Kannakselle, Uudenkirkon pitäjään. Uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen on suunnitellut ilmeisesti Valtion Rautateiden virkamiesarkkitehti.
Vuoden 1918 tapahtumissa talo toimi Punakaartin esikuntana, koska paikallinen työväentalo oli tarkoitukseen liian pieni. Vammeljoelta asemarakennus siirrettiin vuonna 1923 pääkaupunkiin, Pasilaan. Kannaksen rantaradan liikenne oli kuihtunut Suomen itsenäistyttyä. Rajan yli ei enää tullut kesävieraita eikä käyty kauppaa. Talo purettiin Vammeljoella ja rakennettiin hirsi hirreltä uudelleen luonnonkiviperustalle.
Pasilan asemarakennuksen merkittävyyttä kuvaa, että rautatiehallituksen ylijohtaja asui sen yläkerrassa. Muutenkin asema oli ajan tasalla. Sen valvontaan asennettiin Suomen ensimmäiset sähkövaihteet, joilla junat ohjailtiin kahden raideparin pääradalle.
Pasila kasvaa: Itä-Pasilan kaupunginosa rakennettiin kerralla miltei valmiiksi 1970 -luvun alussa, jolloin sinne syntyi noin 11 000 uutta työpaikkaa, lähinnä toimistotaloihin. Asukkaita aikaisemmin harvaan asuttuun Pasilaan muutti noin 5 000. Myöhemmin rakennettiin Länsi-Pasila ja Pasilat yhdistävä silta yli ratapihan. Helsingin pääkirjasto ja lääninhallituksen massiivinen talo rakennettiin samaan aikaan Rauhanaseman kanssa.
VR oli jättänyt jo aikaisemmin asemansa tyhjilleen ja aloittanut uuden suuren asemakompleksin suunnittelun. Lähinnä nousevan vihreän liikkeen aktivistit, paikallinen yhdyskuntatyöntekijä ja asiaa ajamaan perustettu osuuskunta vaativat aseman säilyttämistä, johon kaupunki ja VR sitten suostuivatkin.
VR halusi vanhan asemarakennuksen nopeasti pois uuden alta, ja avasi alkuvuonna 1984 tarjouskilpailun aseman purkamisesta tiukalla aikataululla. Tarjouksia tehtiin kuusi, joista neljä sitoutui säilyttämään rakennuksen Itä-Pasilassa. Rauhanliitto voitti kilpailun 15 000 markan tarjouksellaan. Kerrotaan, että joku oli ottanut vanhan asematalon ostamisen esiin toimiston väen kahvipöytäkeskustelussa, eikä ideaa enää yksinkertaisesti voinut pysäyttää, koska kukaan ei tuntenut rakennusalaa alkuunkaan.
Ajatuksen aseman siirtämisestä uudelle sijalleen kokonaisena esitti ensimmäisenä Museovirasto, jonka Rauhanliitto oli kutsunut valvomaan perinnearvojen säilyttämistä. Pääkirjastoa rakentavalla rakennusliike HAKA-YIT:llä oli tietoa kuusikerroksisen Izvestijan kivisen toimitalon siirtämisestä, ja he lähtivät mukaan hankkeeseen. Helmisen kuljetusliikkeeltä löytyi silloin Suomen suurin, Euroopan toiseksi suurin autolavetti, jonka kantavuus oli 700 tonnia.
Liikekannallepano rauhan puolesta: Elo-syyskuun vaihteessa talo sahattiin irti perustuksistaan, nostettiin tukipalkeille, vedettiin tunkkien avulla sivuun ja 8. syyskuuta kuorma-auto peruutti lavetin sen alle. Oli järjestetty oikea siirtojuhla. Rauhanliiton puheenjohtaja, professori Göran von Bonsdorff otti päähänsä aseman viimeisen päällikön punaisen virkalakin, ja antoi aseman merkinantoviitalla siirtäjille lähtökäskyn. Ikkunassa oli rauhanmerkki ja banderolli: Liikekannallepano rauhan puolesta. Suomen siihen asti suurin kokonaisena siirretty rakennus hinattiin nykyiseen paikkaansa. Talo painoi 150 tonnia eli 10 tonnia vähemmän kuin sinivalas, kuten muuan pikkupoika asian totesi.
Kesästä lähtien keskeisenä työvoimana olivat talkoolaiset. Työtunteja kertyi päiväkirjojen mukaan ehkä 15 000. Kansainvälisiä työleirejä oli yhteensä seitsemän. Viisi ulkomaalaista oli töissä pitempään mahapalkalla. Kaksi heistä teki kirvesmiehen töitä peräti vuoden palkatta. Yhteensä talkoolaisia oli noin 30 maasta. Kellariosasto ja perustukset saatiin valmiiksi vasta myöhemmin talvella. Tammikuun 3. päivänä talo vedettiin tunkeilla uusille perustuksilleen. Pakkasta oli 25 astetta. Asemalaitureilla kerättiin tukea rakennustyölle. Junista nousevat ohikulkijat kiiruhtivat toimistoihinsa ja sanoivat, että oli liian kylmä laittaa edes kättä taskuun. Rakentaa tarkeni.
Syyskuun 26. päivänä 1986 asema valmistui ja vihittiin käyttöönsä. Vasta seuraavina vuosina Rauhanliitolla oli varaa kalustaa taloa. Rautatiehallituksen kollegion lujat kaariselkäiset tuolit ja pöydät - Eliel Saarisen suunnittelemat - olivat pitkään kunniakkaasti käytössä kunnes ne siirrettiin liiton perustamaan Itämerikeskukseen.
Valtion Rautatiet luovutti kaupungille vanhan museohöyryveturin, joka sijoitettiin aseman itäpuolelle. Veturi oli jatkuvan ilkivallan kohteena, joten VR siirsi sen 1994 rautatiemuseon suojiin. Veturitorin kiveys, puustot, istutukset ja kalusteet tulivat 90-luvun alussa. Toritoiminta käynnistyi, ja talo on tarjonnut torimyyjille tauko- ja huoltotilaa. Tori ja kaunis talo muodostavat elävän toimintakokonaisuuden. Ohi kulkevaa väylää torille, asuintaloihin ja kauppoihin sekä pääkirjastolle ja uudelle asemalla käyttävät päivittäin tuhannet ihmiset.
Ala- ja yläkerran huonejako on sama kuin aseman Pasilan-vuosina. Kellaritilaan on rakennettu kokoustiloja ja sauna pukuhuoneineen. Rauhanaseman suuri seinäkello on kuoriltaan alkuperäinen, kellolaite on uusittu. Aseman nurkalla kasvaa omenapuu, joka on psykologien rauhankonferenssin lahja vuodelta 1986.

Vuonna 1911: Pasilan asema ja rautatieläisten talo (Toralinna). Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0. Kuva "jatkuu vasemmalle" seuraavassa kuvassa.

JATKOA: Vuonna 1911: Pasilan veturitallit. Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0. Kuva "jatkuu vasemmalle" seuraavassa kuvassa.

JATKOA: Vuonna 1911: Pasilan ratapiha. Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0. Taustalla vasemmalla kolme mielenkiintoista vaaleaa umpivaunua.

Vuonna 1911 Pasilan aseman kohdalla - ratapihaa: Päärata ja rantarata erkanevat Pasilassa. Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0 * Mainoskyltissä vasemmalla lukee: H.J.GRÖNROS * tapetteja * korkmattor * Aleksanterink. 7 * Alexandersg. --- HUOM! Kaksi kuvaa edellä ovat panoraamakuvia - alempi on ylemmälle kuvalle jatkoa vasemmalle.

Näköala Alppilaan Pasilan aseman itäpuolelta. Kuvaaja: Signe Brander * Helsingin kaupunginmuseo * CC BY 4.0.

(Wikipedia, 2020): Alppila on Helsingin keskikaupungin pohjoispuolella, Kallion ja Pasilan välissä sijaitseva osa-alue. Alppila muodostaa yhdessä Harjun kanssa Alppiharjun kaupunginosan ja peruspiirin (Linnanmäki) - tällä sivulla kuvaruutu C.

Hartwall Arena (1997):

B) Harry Harkimon Hartwall Arena - p.d., kuvaajan nimeä ei ole mainittu.

(Wikipedia, 2020): Hartwall Arena (aikaisemmin Hartwall Areena; joskus myös Helsinki Areena tai Helsingin Areena, ruots. Helsingforsarenan) on Hjallis Harkimon ideoima Suomen suurin monitoimihalli, joka valmistui 1997. Se sijaitsee Helsingin Keski-Pasilassa. Areena sai nimensä juomavalmistaja Hartwallilta, joka on toiminut hallin nimisponsorina alusta lähtien. Hallin on vuodesta 2013 omistanut Gennadi Timtshenkon ja Rotenbergien yritys Arena Events Oy.
KHL-joukkue Helsingin Jokerit pelaa kotiottelunsa Hartwall Arenalla. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja on pelattu Hartwall Arenalla vuosina 1997, 2003, 2012 ja 2013.
Suurimpiin areenalla järjestettyihin tapahtumiin kuuluu jääkiekon MM-kisojen lisäksi vuoden 2007 Eurovision laulukilpailut ja Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2017.

Jääkiekon SM-liigaseura Jokereiden omistaja Harry Harkimo oli haaveillut omasta jäähallista jo vuodesta 1994. Tuolloin seura pelasi Helsingin jäähallissa yhdessä HIFK:n kanssa ja Harkimo oli ymmärtänyt, ettei Jokerien toiminnalla olisi jatkuvuutta, mikäli se jatkaisi samassa hallissa.
"Mun haaveena on, että pystyisi saamaan uuden jäähallin. Pitäisi rakentaa 200 miljoonan markan jäähalli. Siinä olisi tekemistä. Mutta ei voi pitää poissuljettuna sitäkään, että jonakin päivänä rakentaisi yksityisellä rahoituksella hallin. Pitäisi löytää rahoittajat ja saada kaupunki jotenkin mukaan. Pystyisi myymään aitioita etukäteen ja saamaan siitä osarahoituksen." (Harry Harkimo, Fakta 4.4.1994).

Samana vuonna 1994 Jääkiekkoliitto anoi Helsingin kaupungilta hallille tonttia ja pyysi Harkimoa hankkeen vetäjäksi. Tutkittuaan neljätoista eri sijoitusvaihtoehtoa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 30. elokuuta 1995 asemakaavan, jossa uuden hallin sijainniksi määrättiin Keski-Pasilan Haarakallion alue. Hankkeen toteutumiseen vaikutti Suomen jääkiekkomaajoukkueen vuoden 1995 maailmanmestaruus.


Hartwall-areenalla alkamassa 8.3.2006 (S&J) ottelu Jokerit-Ässät, jonka porilaiset voittivat.

Jokerien alkuvalmisteluja ennen tappiollista Ässät-peliä - kuva 8.3.2006 (S&J).

Helsinki-sivullemme #24

Helsinki-sivustomme etusivulle

Suomi-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)