Alppiharju * kaupunginosa # 12 (osa-alueet: #121 Harju * "122 Alppila) (sivu #12):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 11.6.2020)

Helsinki-sivullemme #13

Alppiharju - kaupunginosa #12:

B) (Wikipedia, 2020): Alppiharju (ruots. Åshöjden) on nimensäkin mukaisesti Alppilasta ja Harjusta muodostuva noin 12 000 asukkaan kaupunginosa ja peruspiiri Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Kallion, Taka-Töölön ja Vallilan välissä. Alppiharju otettiin käyttöön kaupunginosan nimenä vuonna 1959. Nimi on muodostettu vanhoista, 1840-luvulla perustettujen Alpin (ruots. Alpen) ja Harjun (ruots. Ås) vuokra-alueiden nimistä. Nimien perustana on alueen mäkisyys.

Peruspiiritason vertailussa Alppiharjusta löytyvät keskimäärin kaupungin pienimmät asunnot (keskikoko 38 m2), suurin asukastiheys (noin 13 200 asukasta/km²) ja pienimmät asuntokunnat (keskikoko 1,36). Pienten asuntojen myötävaikutuksesta Alppiharjussa asuu niukasti lapsiperheitä (alle 16-vuotiaiden osuus oli 4 % peruspiirin väestöstä).

Alppiharjun asuintalot on rakennettu pääosin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Alppiharjussa osoitteessa Aleksis Kiven katu 52-54 sijaitsi Serlachius-yhtiölle kuulunut Bögelundin kartonkitehdas vuodesta 1920 alkaen. Tehdas lopetettiin vuonna 1925, mutta rakennus on edelleen jäljellä asuintaloksi muutettuna ja laajennettuna. Rakennuksen vanhimmat osat on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Alppiharjussa sijaitsee myös Satakallio, joka on yksi Suomen suurimmista taloyhtiöistä. Myös Kulttuuritalo, Linnanmäki ja Brahenkenttä kuuluvat Alppiharjun kaupunginosaan. Alueen puistot Alppipuisto ja Lenininpuisto ovat suosittuja kokoontumispaikkoja kesäisin.

Alppila:

B) Kuvassa Dallapé esiintymässä Alppilan lavalla (=Alppilava). Kuva on kirjasta Tanssiorkesteri Dallapé (Tikka-Tamminen) - kuvaajan nimeä ei ole mainittu. Kauko Käyhkö ikuisti Alppilan lavan myös yhteen kuplettiinsa: Jos taas ilta kaunis on ja sateesta ei pelkoo / Alppilavan Dallapé kyl liiat rahat velkoo / Hura-huhhah-hei, ulkosalla tanssi maistaa / Alppilassa haistaa ilman uuden tuorehen.

Vilho Vartiainen muisteli em. kirjassa Helge Pahlmanin houkutelleen hänet laulamaan Dallapén keikoille: Siinä Linnanmäen tanssilavalla Alppilassa mä lauloin kesät. Kun toiset oli oopperasta lomilla, niin minä lauloin Alppilavalla. Se oli vakiopaikka ja siellä oli niin, että kun pojat maksoivat sisään, tyttö pääsi sitten sillä pojan lipulla tanssimaan.
Dallapé oli vuonna 1952 vielä iso kokoonpano. Alppilan lavalla oli seitsemän tai kymmenen miestä, se oli iso kokoonpano. Soitimme siellä kolmesti viikossa. Minun lisäkseni laulusolisteina Alppilan lavalla olivat Dallapén mukana tuolloin Kulle Muta (Kullervo Mutanen) ja Mary Emfrids. Levytin Dallapén kanssa v. 1952 Philips-levymerkille tangot "Onnen sävel" ja "Pieni keidas" sekä foksit "Katinka" ja "Alaska". Muistaakseni Dallapé ei enää sitten 50-luvulla muuta levyttänytkään.

Linnanmäki (huvipuisto):

C) Tatu Kosonen kuvasi keväällä 2016 - Linnanmäki Roller Coaster 1 (Vuoristorata) - (Wikipedia, CC BY-SA 4.0).

Linnanmäki (ruots. Borgbacken, puhekielessä Lintsi) on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1950. (Wikipedia, 2020): Linnanmäellä on 45 erilaista huvipuistolaitetta. Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden (28. huhtikuuta 2010). Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -keskus, Sea Life Helsinki. Huvipuistossa vierailee päivittäin noin 7 000 kävijää ja vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä.

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka liikevaihto oli vuonna 2014 noin 25 miljoonaa euroa. Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain lastensuojeluun rahaa tuotostaan. Vuonna 2015 Lasten Päivän Säätiö jakoi 4,1 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön.

Historia: Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Nimi tuli kahdesta vesitornista eli -linnasta, jotka sijaitsevat mäellä yhä edelleenkin. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö. Huvipuiston alue oli aluksi 5,37 hehtaarin laajuinen, mutta vuonna 1956 se laajennettiin yli 7 hehtaarin suuruiseksi.
Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista vesisäiliöistä. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä. Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään, sillä toinen niistä toimii nykyään sisävuoristorata Linnunrata extrana, toinen taas varastona.

Linnanmäellä on kuollut huvipuisto-onnettomuuksissa kaksi ihmistä. Vuonna 1953 kuoli vuoristoradan kuljettaja. Vuonna 1985 kuoli henkilö, joka oli onnistunut avaamaan vaunun turvapuomin ja putosi vuoristoradasta.

Linnanmäellä on Euroopan vanhin puurakenteinen Vuoristorata (1950) - Helsinkikuvia,fi (Helsingin kaupunginmuseo).

Laitteet: Linnanmäen Vuoristorata valmistui vuonna 1950. Alun perin sen käyttöiäksi arvioitiin 15 vuotta, mutta se on käytössä yhä edelleenkin. Vuoristoradan suunnitteli tanskalainen Valdemar Lebeck, ja se oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin vuoristorata. Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho American Coaster Enthusiasts (ACE) on julistanut vuoristoradan virallisesti klassikoksi. Tämän arvonimen on saanut vain 40 vuoristorataa maailmassa.

Linnanmäellä on 43 huvipuistolaitetta, joista kymmenen on maksutta asiakkaiden käytössä. Huvipuiston vanhin laite on karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Toiseksi suosituin laite oli vuoteen 2017 asti Vekkula, vuonna 1961 valmistunut hupitalo. Vekkula saapui kuitenkin käyttöikänsä päähän ja se purettiin huvipuistokauden 2017 jälkeen.

Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten vesitornin sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata Linnunrata (entinen nimi Space Express), Rinkeli-maailmanpyörä, autorata sekä yksi vesilaite (Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiä 105 km/h nopeudella. Vuonna 2017 avattiin Linnanmäen Magia, joka on paistinpannun näköinen, hyvin nopeasti pyörivä laite. Kesäkuussa 2019 huvipuistossa avattiin uutuuslaite Taiga, joka on todella suuri laitehankinta puistolle, ja sen tieltä on jouduttu purkamaan paljon rakennuksia.

Suuri osa Linnanmäeltä poistetuista laitteista on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan. Osa vanhoista laitteista on myös myyty muualle, ja osa on romutettu. Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta. Istutusten vähentyessä huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.

Linnanmäki muutti kaikkien laitteidensa nimet suomenkielisiksi vuonna 2004, josta Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos myönsi sille Vuoden kielihelmi -tunnustuksen.

Vedenneidot oli suosittu kohde, joka avattiin vuonna 1950. Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan pudotusnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito putosi veteen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä. Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle. Tämän johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.

Teatterit ja näyttämöt Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100 000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuosina 1979–2009 ja jälleen vuodesta 2015 lähtien siellä on pitänyt alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT).

Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia akrobaatteja. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, jolloin sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu. Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään, rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.

Helsinki-sivullemme #13

Helsinki-sivustomme etusivulle

Suomi-sivustomme etusivulle

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)