|
|
B) Haapamäeltä:
Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Haapamäen asemaa esittävä kulkematon postikortti. Hv1 ilmeisesti liikkuu poispäin, ainakaan matkustajat eivät näytä huolestuneilta. Sen vaunujen kohdalla ei ole laituria. Kakkosraiteella olevan vaunun numero näyttäisi oleva 31729, ja sen edessä olevassa vaunussa taitaa olla lanterniinikatto. Tältä raiteelta ei kaavion mukaan pääse Tampereen suuntaan. Valokaasuvaunun numero on 50806, ja laiturin 3/5 kohdalla lukee "Seinäjoelle".
(Tapio Keränen, 18.11.2015): Lanterniinikattoinen vaunu vaalean värinsä puolesta vaikuttaa postivaunulta. Vaunussa näyttää olevan suora pääty ilman päätysiltaa. Päätysillallisessa vaunussa katto ulottuisi päätysillan ylle. Kysymyksessä voisi olla vaurioituneen vaunun tilalle rakennettu muunnosvaunu, jolloin päätysillat pois jättämällä sisätila saatiin suuremmaksi. Voihan se olla myös uudelleen rakennettu Pietarin-radan alunperin neliakselinen vaunu. Niitäkin rakennettiin uudelleen, kun korin puuosat vaurioituivat. Gb:n numero voisi pikemminkin olla 51729 ja valokaasuvaunun 030806.
Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Tämä postikorttikuva näyttää hyvin asemaravintolan sijainnin. Raiteella kolme pilkistää ilmeisesti Seinäjoelle lähdössä oleva Efiab. Kunnon resoluutiosta suurentamalla sen numero näyttäisi olevan 11563, valmistunut 1957.
(Pekka Laakso, 20.11.2015): Tuo lätän liitevaunu on kylläkin menossa Poriin. Seinäjoen junat lähtivät yleensä raiteilta 4 ja 6 kun taas Porin suunnan lätät käyttivät raiteita 3 ja 5.
Kuvapostikortti Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos käyttöluvasta - 2015-11-B): Tämä kulkematon postikortti vaikuttaisi ensisilmäyksellä olevan edellisen sisarkuva, mutta ei ole. Ravintolarakennusta on juuri maalattu, telineitä on yhä paikallaan, ja teksti "ravintola" puuttuu. Istutukset ovat pienempiä. Laiturilta puuttuu vaihdemiehen koppi kelloineen. Kuva on siis vanhempi, mutta näyttää hyvin rakennusten keskinäisen sijainnin. Milloin kevyen liikenteen silta tehtiin? Mikä on tuo valkoinen vinoraitainen vaunu ykkösraiteen päässä? Laituri #4 muuttuu jatkuessaan #5:ksi.
(Petri Nummijoki, 19.11.2015): Eikös jossain Veturimies-lehden kesänumerossa vuodelta 1962 ole kuva Haapamäeltä (oliko peräti kannessa?), jossa näkyy Hr12-vetoisten H53:n ja P68:n kohtaus sekä Pieksämäen suuntaan lähdössä oleva Hv-vetoinen postijuna ja kuvatekstin mukaan kevyen liikenteen silta olisi juuri valmistunut.
(Pekka Laakso, 20.11.2015): Kommentoin kuvatekstiä sen verran, että vaihdemiesten koppi kelloineen jää kuvan oikean reunan taa. Kuvan oikeassa reunassa etualalla näkyy vaihde joka johti raiteelta 5 raiteelle 6. Raide 5 ei ole kuvanottohetkellä ollut missään yhteydessä raiteeseen 4. Se on ollut mahdollista vasta vuoden 1983 raideremontin jälkeen jossa keskivaihteet poistettiin.
Reino Kalliomäen kuva vuodelta 1974: "Kesätuuli siinä vilvoittaa
veturimiesten evästaukoa.
Harmi, etten kuvannut
silloin 50-luvulla, kun Haapamäen kautta matkustettiin Irma-tädin luo
Multialle joka kesä. Oli tuo silloin matkustamista, ei mitään mössöä.
Jaakkola - Tampere paikallisjunalla. Pohjanmaan pikajunalla
Haapamäelle.
Eväät avattiin heti junan päästyä liikkeelle. Juoma kokoon painuvasta
matkalasista (Itä-Saksasta), velipojalla oli samanlainen. Vaikka ikää
ei
ollut kuin kymmenkunta vuotta, tunnistin rivin Tk3:sia
vyörytyslaitoksella juuri ennen asemaa. Junan vaihto, ja Keuruulle.
Onnikalla Multialle. Postiautolla Riekonmyllylle, erään isännän
hevosrattailla ensimmäiseen taloon. Kahvit, ja uutiset. Siihen tie
loppui. V. 1964 pienelle
rintamamiestilalle valmistui tie ja tuli sähkö. Mutta pian oli tila
paketissa. Nähtävyydelle, Karhunahtaan pikku koskelle, jossa oli
myllynraunio, sai tuolta tosi syrjäiseltä talolta astella soiden poikki
koko tovin. Melkoinen vastakohtaisuus hämmensi mieltä, kun kerrottiin ,
että mylly oli ollut Karhumäen tilan, kuuluisien lentäjien ... Matkaan
kun
Ahteelle ei päivä riittänyt.
No. Nuo ajat ovat jo kaukana. Mierontietä en läpi kulkenut ennen kuin
harrastusmielessä.
Perhetuttu asui Lapinnevalla, Porin kautta käytiin sielläkin lähes joka
kesä. Silloin oli maaseutukontakteja monta, nykyään ei yhtään. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-B).
Kuvapostikortti vuosien 1954-55 ajalta, Samuli Rinteen kokoelmista * Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).
(Kari Juntunen, 10.2.2011): Tässä täsmällinen määrittely mitä matkustajajunia kuvassa on kulussa:
Kiitojunan runko on Haapamäellä ajosuuntaa vaihtava MK 92, matkalla Savonlinna-Pieksämäki-Haapamäki-Helsinki. Haapamäeltä alkaen junan tunnus muuttuu MK 50:ksi. Kyseisen Savonlinna-Helsinki-kiitojunan ajopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai. Aikataulu kaikkine pysähdyksineen on seuraava: Lähtö Savonlinnasta klo 9:30, Pieksämäki 11:05-11:15, Jyväskylä 12:25-12:35, Petäjävesi 14:30, Keuruu 15:05, Haapamäki 13:52-14:02, Tampere 15:50-16:00, Hämeenlinna 16:57-16:58, Helsinki 18:14.
Tiistaina, torstaina ja lauantaina tämä sama juna tulee MK 50:nä Vaasasta, josta lähtöaika on 10:40.
Välillä Haapamäki-Helsinki MK 50 ajaa siis joka päivä.
Oikealla näkyvä moottorijuna on M 934, lähtö Jyväskylästä klo 11:05, pysähdykset melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Haapamäelle klo 13:19; paluu Haapamäeltä numerolla M 933, lähtö klo 14:05, pysähtyen melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Jyväskylään klo 16:00.
Laiturilla on runsaasti junan odottelijoita. He odottavat junaa MP 67 Helsingistä Ouluun, joka on lähtenyt Helsingistä klo 9:05, Haapamäen pysähdys on klo 13:53-14:00, Seinäjoki 15:40-15:53, Oulu 21:54. Huomattava on, että juna muuttuu Seinäjoella MP 67:stä P 67:ksi, koska moottoripikajunan "moottori" lähtee aivan heti takaisin Seinäjoelta Helsinkiin MP 68:na, lähtöaika klo 16:05, saapumisaika Helsinki klo 22:53. Vaunut ovat lähteneet Oulusta klo 10:20 P 68:na.
Lähde: Suomen kulkuneuvot N:o 2 1954, voimassa 1.6.54-31.8.54.
Samuli Rinteen kokoelmista: Haapamäen asema. Kuva lienee 60-luvulta. Kuvaaja tuntematon. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).
Pekka Laakso kuvasi Haapamäellä tammikuussa 1977: Laivapikajunat Joensuuhun ja Turkuun kohtasivat toisensa Haapamäellä tammikuussa 1977. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-D).
(Lasse Hinkkanen, 6.11.2015): Tästä ei kauan mennyt, kun tämäkin liikenne siirrettiin Jämsän radalle. Veturit vaihtoivat junan päitä ja ihmiset ehtivät käydä hätäisesti kahvilla asemaravintolassa. Kyläläisille ei myyty mitään asemaravintolassa, kun näitä junakohtauksia oli.
Näkyy tuossa kellon takana vielä olevan postimiesten parakki, mutta ei se taida enää olla toiminnassa. Laiturikärryt ovat ainakin kovin lumessa.
Parakin takana on vaunumiesten putka. Haapamäki-kyltin takaa näkyy tallivaihdekoppi ja aivan edessä on keskivaihdekoppi. Kaikki nämä mainitsemani rakennukset on nykyisin purettu.
Jotenkin tulee suru puseroon, Haapamäen tilanteesta, neljännessä polvessa rautatiellä Haapamäellä työskennelle miehelle.
(Pekka Laakso, 6.11.2015): : Postiparakki oli toiminnassa vuoteen 1982 saakka minä vuonna postivaunuliikenne Haapamäen radoilla loppui. Parakki toimi vaihtopostin säilytyspaikkana.
Samuli Rinne kuvasi Haapamäellä vuonna 1989: Haapamäkeläistä, paikalla käyneille tuttua menoa ehkä "Satasarvista" (vasen alakulma - "Porkkanajuna") lukuunottamatta. Kiitos käyttöluvasta (2015-11-C).
|
