EURAJOKI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.11.2017)

(Wikipedia, 2014): Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 5 948 henkilöä. Eurajoella asuu paljon myös ulkomaalaisia Olkiluodon työmaa-alueen takia. Eurajoen pinta-ala on 643,78 km², josta 3,90 km² on sisävesiä ja 294,49 km² merialueita.

Luvia liitettiin Eurajoen kuntaan 1.1.2017.

Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä. Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Peipohjan ja Rauman välinen rautatie.


Nimimerkki 'Kallerna' kuvasi v. 2008 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen nähtynä vierailukeskuksesta (lisenssi, OK).

(Wikipedia, 2014): Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Eurajoelle on suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala.

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen. Voimalassa ovat parhaillaan käynnissä kolmannen reaktorin rakennustyöt, jotka valmistuvat aikaisintaan vuonna 2014. Olkiluodon Vierailukeskuksessa on vuosittain yli 20 000 kävijää.


Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40 metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano. Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, uusi kunnan päiväkoti Majakka, vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan.Eurajoella on tunnettu kunnan monenlaisista virkistymiskeskuksista Kunnassa on mm. Lahdenperän virkistymiskeskus, Pinkjärven virkistymiskeskus,Verkkokarin virkistymiskeskus. Parhaillaan Eurajoelle mietitään toista päiväkotia, joka tulisi Lapijoelle. Myös uudelle kirjastolle haetaan paikkaa kovasti.

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokilaisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva sekä Eurajokimissi. Eurajoen markkinoita on järjestetty 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, jonka jälkeen markkinat siirrettiin pois ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, harjoitusravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä. Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yli 2000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon sekä hiihtoon. Veikot on kuuluisa isojen urheilutapahtumien järjestäjä. Joukkueseuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on edustusjoukkueen lisäksi useita juniorijoukkueita. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa mm. keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa mm. nuorisotaloissa sekä kunnan uudessa kuntokeskus Flamingossa, joka on avoinna kaikille kuntoilijoille joka päivä. Siellä harjoitellaan mm. zumbaa, jumppaa ja aerobicia. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään usein myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään usein harjoitusravikilpailuja.

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen vallit, joiden arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina. 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin 1000 henkeä. Irjanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja pyöräilijöitä kirkkoon.

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi kirkko, jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteella on myös kappeli.

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä. Eurajoella on uusi kulttuuritalo, joka on suosittu kulttuurikohde. Parhaillaan Eurajoelle mietitään uutta kulttuuritaloa, johon muuttaisi myös Eurajoen uusi kirjasto. Eurajoella järjestetään joka kesäkuu Eurajoki Games -urheilutapahtuma, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset urheilutähdet kilpailevat Eurajoen urheilukeskuksessa. Eurajoelle mietitään parhaillaan uuden kirjaston myötä myös uutta nuorisotaloa sekä uimahallia ja monitoimihallia. Eurajoella on puhuttu usein kunnan kirjaston ahtaudesta, mutta nyt kunta on luvannut hakea tontin kunnan keskustasta. Uuteen kirjastoon tulee mm. kahvila, taidemyymälä, musiikkihuone ja kamarihuone. Eurajoen kulttuuritalossa voltissa sijaitsee mm. apteekkimuseo. Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme. Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.

Eurajoen kylät: Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti, Köykkä, Lapijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mullila, Pappila, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki ja Väkkärä.

Luvia liitettiin Eurajoen kuntaan 1.1.2017:

A) Luvian kivikirkko.

LUVIAN sivullemme.

Eurajoen puukirkko:

B) Nimimerkki 'Kallerna' kuvasi Eurajoen puukirkon (1803) kesällä 2012 (lisenssi, OK).

Kuivalahden naiset Eurajoen kirkolla: Terttu Mäkilä, Pulmu Juhola, Terttu Jalo ja Terttu Maantila - kuva: Eurajoen srk ~ kiitos.

Irjanteen puukirkko:

C) Nimimerkki 'Kallerna' kuvasi Irjanteen puukirkolla kesällä 2012 (lisenssi, OK). Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko (1731). Irjanteen kirkon edustalla sijaitsevat iso lainamakasiini vuodelta 1833, kellotapuli vuodelta 1758 ja pienempi ruiskuhuone vuodelta 1903.

Irjanteen kirkko, Kaukomäentie 2, sijaitsee Eurajoen keskustasta n. 6 km:n päässä ja on Satakunnan vanhin puukirkko, rakennettu v. 1731. Käytössä pääasiassa kesällä vihkikirkkona ja torstaisin mm. iltakirkko, kesäkuussa myös suosittu motoristikirkko. Kirkkoon mahtuu n. 100 henkeä. Kuvat: Eurajoen srk ~ kiitos.

Vuojoen kartano:

C) Markku Ilari Manninen kuvasi 17.6.2017 Eurajoella Vuojoen kartanon (kiitos - käyttölupa "2017-6-A").

Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se perustettiin vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon. Myöhempiä omistajia olivat sotamarsalkka Åke Tott ja hänen leskensä kreivitär Kristina Brahe, Wachtmeisterin, von Fersenin, Klinckowströmin ja vuoteen 1911 saakka Björkenheimin suvut. Tämän jälkeen kartanon maista muodostettiin yli 200 maatilaa.
Empiretyylinen päärakennus on Suomen kartanoarkkitehtuurin upeimpia luomuksia. Sen on piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1836. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanolinnan asunnokseen. Vuonna 1908 kartano yhtiöitettiin nimellä Vuojoki Gods Ab. Eurajoen kunnalle kartano siityi 1933 ja se toimi sen jälkeen vuosina 1936–2003 kunnallisena vanhainkotina.
Vuonna 2005 päärakennus kaksine "flyygeleineen" eli sivurakennuksineen restauroitiin perusteellisesti. Restauroitu kartano toimii kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena sekä ravintolana ja siinä on Posiva Oy:n toimitiloja. Kunnostuksen mahdollisti Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n välinen sopimus. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli kartanon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vuojoen metsärata oli kartanon mailla vuosina 1912–1918 toiminut 23 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie (Wikipedia, 2017).

Eurajoen rautatie-elämää:


Eurajoen rautatieasema:

D) Mikä Vähä-Lassilan piirros Eurajoen rautatieasemasta - purettu sittemmin (käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Eurajoen rautatieasema (lyhenne Ej) on rautatie­liikenne­paikka Rauman radan varrella. Se sijaitsee Sydänmaan kylässä Eurajoella, ja on kauempana Eura­joen kirkon­kylästä kuin Vuojoen rautatieasema. Eurajoen asema sijoitettiin rautatien ja Eurajoen kirkolta Euraan ja Kiukaisiin johtavan maantien risteykseen. Asemarakennus tehtiin Rauman radan asemien tyyppipiirustusten mukaan. Taaja-asutusta ei aseman seudulle syntynyt. Eurajoen laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuonna 1964 ja henkilöliikenne loppui koko radalta 1988. Sivuraiteet ja vaihteet suljettiin vuonna 1997 ja myös asemarakennus on purettu (Wikipedia, 2017/Radan varrella, 2009).


Vuojoki:

Mikä Vähä-Lassilan piirros Vuojoen rautatieasemasta - purettu 1990-luvulla (käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Vuojoen rautatieasema (lyhenne Vjo) on entinen rautatie­liikenne­paikka Rauman radan varrella Eura­joella. Vuojoen asema kuului Rauman radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Se avattiin parin kilometrin päähän Eurajoen kirkolta, sillä Eurajoen asema sijaitsi kauempana kirkolta. Asema sijaitsi rautatien ja Eurajoen ja Lapin välisen maantien risteyksessä. Vuonna 1898 valmistunut asemarakennus tehtiin Rauman radan asemien tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin myöhemmin.
Vuojoen asemalle toi merkitystä se, että se palveli myös Lapin ja Hinnerjoen asukkaita. Asemanseutu oli kuitenkin vain metsää. Vuojoen asema muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1969. Koko radan henkilöliikenne loppui 1988, ja asemarakennus ja tavaramakasiini purettiin 1990-luvulla. Koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999, jolloin otettiin käyttöön Vuojoki-niminen junakohtauspaikka lähes kaksi kilometriä vanhalta asemalta Raumalle päin (Wikipedia, 2017/Radan varrella, 2009).


Karra:

Mikä Vähä-Lassilan piirros Karran rautatieasemasta (pysäkki/laiturirakennus) - purettiin v. 1993 (käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Karran pysäkki perustettiin Lapijoen kylästä johtavan kärrypolun risteykseen. Liikennepaikalle rakennettiin 1907 platformskjulin tyylinen pieni laiturirakennus. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1953 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa 1962. Henkilöliikenne lopetettiin Rauman radan muiden liikennepaikkojen tavoin 1988. Liikennepaikkarakennus oli tarkoitus siirtää 1990-luvun alussa Jokioisten museorautatielle, mutta siirto osoittautui niin vaikeaksi, että rakennus purettiin 1993 (Radan varrella, 2009).

Reino Kalliomäki kuvasi v. 1979 Karran laiturirakennuksen: "Vinkeä pytinki. Odotushuone oli kai oikealla, koska piippu on vasemmalla." (käyttölupa 2015-11-B, kiitos).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.