1930: SM-sarja 1930 - TPS hopealla. HIFK voitti Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS tuli toiseksi ja sai hopeamitalit . TPS perusti heti 1930-luvun alussa itselleen oman sisarseuran nimeltään Turun Arsenal. Tarkoitus oli saada sekä edustusjoukkueen pelaajille, että myös nouseville nuorille pelaajille enemmän pelimahdollisuuksia piiritasolla. .

SM-sarja 1931 (=A-sarja) - TPS voitti pronssimitalit : HIFK voitti toisen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS sijoittui kolmanneksi. .

SM-sarja 1932 (=A-sarja) - TPS neljäs. Merkittävä muutos turkulaisessa jalkapalloasetelmassa tapahtui v.1932, kun Turun Urheiluliitto (TuUL) myös päätti ottaa jalkapallon takaisin ohjelmaansa. Paikallinen kilpailu kiristyi, pelejä riitti ja yhä enemmän nuoria hakeutui kaupungissa jalkapallon pariin. TPS ohjasi oman sisarseuransa Arsenalin pelaajat TuUL-seuran riveihin pelaamaan ja keskittyi junioritoimintaan jo kuudella eri TPS-logon alle kuuluneella joukkueella. .

SM-sarja 1933 (=A-sarja) - TPS neljäs. TPS taas neljäs. Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden TPS:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. .

SM-sarja 1934 (=A-sarja) - Huono turkulaisvuosi: ÅIFK , TPS ja TuUL sarjan viimeisinä: Turussa asiat menivät mahdollisimman huonosti. Kolme turkulaisjoukkuetta jäi pitämään sarjassa perää siinä järjestyksessä, että ÅIFK säilyi sarjassa, TPS ja tulokas TuUL putosivat B-tasolle. TuUL hävisi kauden aikana kaikki 14 otteluaan ja pystyi tekemään yhteensä vain 9 maalia. TPS:n edustuspelaaja Kalervo Lindholm kuoli vuoden 1934 aikana. .

TPS pudonneena B-sarjassa ~ nousi takaisin A-sarjaan (=1936 alkaen SM-sarja):

1936: TPS nousijana uudessa SM-sarjassa kuudes: TPS oli palannut pääsarjaan yhden vuoden poissaolon jälkeen. Entinen A-sarjaksi kutsuttu pääsarjataso oli nyt saanut uuden nimen 'Mestaruussarja' (lyhyemmin myös 'SM-sarja'). Nimityksestä muodostui kestävä, sillä se pysyi voimassa aina kauteen 1990 asti. Vuosi 1936 oli Berliinin olympialaisten vuosi ja Suomeen oli kutsuttu kansainvälistä jalkapallo-oppia antamaan saksalainen Fabra, jonka oppeja saivat hyödyntää myös olympiaehdokkaisiin lukeutuneet TPS-pelaajat Oksanen, Lehtinen ja Vahtera.

1937: TPS SM-sarjassa kuudes.

1938: TPS SM-sarjassa hopealla.

1939-40: Talvisodan aika: TPS Suomen mestari v.1939 sarjan jäädessä sodan vuoksi kesken. TPS julistettiin v.1939 talvisodan syttymisen uhan vuoksi keskeytetyn SM-sarjan voittajaksi ja siten Suomen mestariksi, kun pelejä puuttui joukkueilta enää muutamia. Vuoden 1940 aikana pystyttiin pelaamaan välirauhan aikana ylimääräinen cup-kilpailu, josta ei kuitenkaan SM-mitaleita jaettu. Finaalissa Turussa TPS hävisi Susille 0-2.

Välirauhan aika ja 1941-44: Jatkosodan aika: TPS julistettiin taas v. 1941 sodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi' (1940-41). TPS julistettiin taas v. 1941 jatkosodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi' edustajakokouksen päätöksellä.

1945: TPS voitti SPL:n omassa SM-sarjassa 1945 mestaruuden, mutta "Suomen mestaruus" meni erikseen VPS:lle! Edelliskauden kahdeksan SM-sarjan joukkuetta ja Suomensarjan neljä parasta oli jaettu SPL:n omassa Mesturuussarjassa kahteen lohkoon. Lohkovoittajat kohtasivat - TPS voitti VIFK:n jatkoajalla 2-1 ja oli SPL:n mestari. Erikseen pelattiin sodan jälkeisessä liennytyshengessä vielä kahden liittomme (SPL ja TUL) kesken vielä "Suomen mestaruudesta". Cup-muotoisissa loppuratkaisuissa TPS hävisi semifinaalissa kotonaan VPS:lle 4-5, joka vielä finaalissa voitti HPS:n 2-0. VPS oli "Suomen mestari" ja TPS oli "SPL:n" mestari. TPS oli voittanut SPL:n oman sisäisen 'SM-sarjan', mutta varsinainen Suomen mestaruus ratkaistiin vielä cup-kilpamuodossa. Sotkua on kuitenkin tulkintatavoissa - esimerkiksi Jalkapallon Pikkujättiläinen kirjoittaa: TPS voitti Suomen mestaruuden jälleen 1945, ja vuoden 1928 mestareista mukana olivat edelleen Lauri Lehtinen ja Ilmari Oksanen. Sotien jälkeen turkulaiseen jalkapalloon vaikutti voimakkaasti unkarilainen valmentaja Imre Markos, joka toimi TPS:n, TuPK:n, TuTo:n ja TuKV:n valmentajana.

1945-46: TPS SPL:n omassa SM-sarjassa 1945-46 hopeasijalla (SPL). Suomen Mestaruudesta (=SPL:n ja TUL:n yhteinen titteli) pelasivat keskenään liittojensa mestarit VIFK ja TPV. Mainittakoon, että pelikausi "1945-46" alkoi syksyllä 1945 ja jatkettiin loppuun alkukesällä 1946. Tällä hankalalla tavalla pelattiin vielä 1946-47 ja 1947-48, mutta loppukesästä 1948 pelattiin uusi sarja kokonaan jo loppuun ja siirryttiin nykyiseen yhden kesäkauden käytäntöömme.

1946-47: TPS neljäntenä SPL:n sisäisessä SM-sarjassa (1946-47): TPS pelasi SM-sarjassa (1946-47) ja samalla karsittiin kaksi parasta yhteiseen SPL:n ja TUL:n loppusarjaan. TPS sijoittui 'SPL:n sisäiseksi SM-sarjaksi' kutsutussa 8 joukkueen sarjassa neljänneksi. Tilastonikkareille tällaiset 'sisäiset liittojen SM-sarjat' ja liittojen parhaiden joukkueiden SM-loppusarjat ovat luonnollisesti aiheuttaneet ankarasti päänvaivaa ja pelkästään 'Suomen mestaruuksien' laskennassa eri joukkueille on melkoisesti kirjavuutta laskentatavasta riippuen. VIFK esimerkiksi voitti SPL:n sisäisen SM-sarjan, mutta HIFK voitti liittojen loppusarjan - molemmat seurat ovat halunneet laskea itselleen vuodesta 1947 'Suomen mestaruuden'. Kun sarjat lisäksi pelattiin kahden eri vuoden aikana, on merkintätavoista syntynyt lisäsotkuja.

1947-48: TPS neljäntenä SPL:n Mestaruussarjassa 1947-48:

1948: TPS liittojen yhteisessä 'mammuttisarjassa' hopealla:

1949: SM-sarja 1949: mukana kolme turkulaisjoukkuetta: TPS Suomen mestari (1/12). TPS voitti Suomen mestaruuden 12 joukkueen SM-sarjassa yhden pisteen erotuksella - hopeaa otti VPS. Kuvassa tekstissä on virhe, pokaalimies Lauri Lehtisestä nimiluettelo lähtee tietenkin vasemmalle, ei oikealle. SPL:n edelliselle kaudelle palkkaama valmentaja Imre Markos teki nyt TPS:n kanssa yksityisen valmennuksen jatkosopimuksen. Se osoitti, miten tyytyväisiä TPS-leirissä oltiin unkarilaisen suorituksiin. TPS:n maineikkain pelaaja 1959 oli mitä ilmeisimmin välihyökkääjä Urho Teräs (s.1915), joka urallaan pelasi 10 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Turun Urheiluliiton joukkueessa (1934-36) ja siirtyi sitten TPS-paitaan. Hän pelasi mustavalkoraitaisissa uransa loppun asti eli huikeat 15 kautta (sotavuosien tauot huomioiden): 1938-54. TPS:n mestaruusmiehistöstä 1949 mainittakoon myös keskushyökkääjä Eugén Johansén (s.1915) - pitkäaikainen turkulaisen jalkapalloilun varhaisvuosien merkkihahmo. Johansen pelasi vuodet 1933-1947 ÅIFK:n keltapaidoissa ja siirtyi sitten TPS-paitaan, missä pelasi reilusti yli 30-vuotiaana vielä kaudet 1948-52. Valokuvassa nämä kovat luut ovat vierekkäin - Eugén Johansén neljäs oikealta ja Urho Teräs viides oikealta. Molemmat kuvassa noin 34-vuotiaita.

1950: SM-sarjassa TPS ja Turun Weikot (10 joukkuetta): TPS SM-sarjassa 7. sijalla. TPS (1950): puheenjohtaja: L.Lehtinen, huoltaja: I.Markos, pelipaita musta-valkoraitainen - housut valkoiset.

1951: SM-sarjassa TPS ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK) (10 joukkuetta): TPS SM-sarjassa 6. sijalla.

1952: SM-sarjassa TPS, Pyrkivä ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK). Pronssista huolimatta huonompi vuosi Turulle ~ kaksi joukkuetta putosi Suomensarjaan: Turun Kupittaalle valmistui vuoden 1952 Olympialaisiin uusi jalkapallostadion. TPS SM-sarjassa 10. sijalla - putosi Suomen sarjaan.

1953: Suomensarjan länsilohkossa viisi turkulaisjoukkuetta (yht. 10 joukkuetta): TPS putoajana Suomensarjassa 4. sijalla.

1954: Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuPK (10 joukkuetta): TPS Suomensarjassa 5. sijalla.

1955: Suomensarjan länsilohkossa TPS (10 joukkuetta): TPS Suomensarjassa 5. sijalla. TPS:n A-juniorit selvisivät v.1955 SM-finaaliin asti, mutta hävisivät KuPS:lle loppuottelussa 1-2. Kuvan TPS-nuorukaisista erityisesti maalivahti Jouni Gröndahl ja kenttäpelaajista Mauno Nurmi ja Voitto Soini nousivat myöhemmin TPS:n edustusjoukkueen monivuotisiksi luottopelaajiksi.

1956: Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuTo (10 joukkuetta): TPS voitti Suomensarjan länsilohkon - nousi SM-sarjaan. TPS nousi takaisin SM-sarjaan neljännellä yrittämällä pudottuaan ylimmältä sarjatasolta kauden 1952 päätteeksi.

1957: SM-sarjassa vain TPS (nousijana). TPS nousijana SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA.

1958: TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ 4. sijalla.

1959: SM-sarjassa Turusta vain TPS (10 joukkuetta) - sijoitus 6/10.

1960: TPS SM-sarjassa ainoana turkulaisena ~ 2. sijalla ~ HOPEAA. TPS:n tulevaisuus turvattu ~ nuoret voittivat SM-kultaa: TPS voitti ensimmäisen poikien Suomen mestaruuden v.1960. Pelaajista muistan erityisesti Reima Nummilan (s.1942), joka pelasi ensimmäiset TPS:n edustusjoukkuepelinsä kaudella 1961. Hän pelasi TPS-paidassa kaudelle 1968 asti ja ehti pelata myös 21 A-maaottelua. Viimeisen pelikautensa 1969 hän pelasi neljännellä sarjatasolla TuPa:ssa. Ikää hänellä oli tuolloin vasta 27 vuotta. Kupittaalla näin hänet usein puolustajan tontilla erittäin vakuuttavasti. Jäi käsitys, että hän lopetti uransa liian aikaisin. Hyökkääjä Topi Aalto (s.1942) lopetti uransa myös kauden 1969 jälkeen vasta 27-vuotiaana (1961 ja 1963-65 TPS, 1962 TuTo ja 1966-69 Reipas).

1961: SM-sarjassa kaksi turkulaisjoukkuetta: TPS ja TuTo. TPS SM-sarjassa sijalla 4/12 sijalla.

1962: SM-sarjassa TPS ainoana turkulaisseurana - sijoitus 8/12.

1963: SM-sarjassa kaksi turkulaisjoukkuetta: TPS ja nousija ÅIFK: TPS jäi sijalle 10/12 ja putosi Suomensarjaan.

1964: Suomensarjan länsilohko 1964 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta: TPS jäi länsilohkossa täpärästi toiseksi. TPS voitti A-juniorien Suomen mestaruuden: TPS voitti A-junioreiden Suomen mestaruuden miehistöllä, jossa vilisee monia myöhempiä TPS:n edustusjoukkueen tuttuja kasvoja ja nimiä. Joukkueessa olivat mukana mm. Timo Nummelin ja maalivahti Jorma Valtonen - molemmat kunnostautuivat myös jääkiekossa. Nummelin voitti SM-kultaa sekä jalkapallossa että jääkiekossa (montaa muuta vastaavaa ei löydy - Keijo Koistinen ehti saada saman meriitiin - samoin Mauno Nurmi (TPS)). Rauli Nummi, Lasse Kiili (jääkiekossa maalivahti), Jukka Hedman, Kari Kuisma ja Teuvo Andelmin - siinä muita tuttuja nimiä.

1965: TPS Suomensarjan länsilohkossa: nousi dramaattisesta uusinnasta SM-sarjaan. Nousun ratkaissut uusintaottelu RU-38-TPS muistetaan (varsinkin Porissa) käsittämättömästä rangaistuspotkusta. Kausi huipentui syksyllä 1965 TPS:n ja RU-38:n dramaattiseen uusintaotteluun. Porissa pelattiin sarjan lopussa 17.10.1965 ratkaiseva uusintaottelu RU-38-TPS (yllä olevan taulukon alla virheellisesti - ei pelattu Turussa). 10.10.1965 oli pelattu Turussa varsinaisen sarjan viimeisellä kierroksella TPS-RU-38, jonka jälkeen joukkueet jäivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin siis Porissa. Tämän kirjoittaja oli paikalla 12-vuotiaana porilaispoikana. Peli oli tasaista vääntöä - pitkään taululla oli lukemat 1-1, kunnes peli sai todella ikävän ratkaisun (porilaisten kannalta). RU-38:n toppari Erkki Harell kaatoi TPS-pelaaja Reima Nummilan rangaistusalueen rajan ulkopuolella, mutta tuomari vei pallon pilkulle - TPS voitti pelin kyseisellä rangaistuspotkulla 2-1 ja nousi SM-sarjaan. Seuraavan aamun Satakunnan Kansassa oli juuri oikealla hetkellä napattu lehtikuva, jossa näkyi Harell kaatamassa ja valkoinen kalkkiviiva näkyi selkeästi 'turvallisella' puolella (kuvassa etupuolella). Porissa jäätiin vain katkerana tuijottelemaan Satakunnan Kansan lehtikuvaa. Protestistakin puhuttiin, muttei sitä oltu tehty teknisesti sääntöjen mukaisesti. Satakunnan Kansan lehtikuvaaja Antti Suominen lähetti (6.7.2011) tämän 'kuuluisan' kuvan, jonka hän itse oli ottanut sunnuntaina 17.10.1965 pelatussa ratkaisuottelussa RU-38-TPS. Kuvasta paljastuu erittäin ratkaiseva tuomarivirhe kiistatta. Kuva on siis otettu RU-38:n puolustaman päädyn rajan takaa ja rangaistusaluetta on kalkkiviivan 'kuvaajan puolella' eli kuvassa etualalla. Muistan jo katsojana huomanneeni heti, että taklaus tapahtui lähes metrin turvallisella puolella rangaistusalueen rajasta - olin tapahtumaan nähden hyvin 'linjalla' kuvaussuuntaan nähden vasemman kenttäsivustan katsomossa. Kuvasta näkyy, miten yleisö kansoitti kentän ympärykset - paikalla oli peräti 5214 maksanutta katsojaa (ennätys jäi voimaan moniksi vuosiksi Porissa - Ässien SM-kausilla 1968-69 sitä ei rikottu). Päätuomari oli helsinkiläinen Wolf Karni, asiaan vaikuttanut rajamies oli helsinkiläinen Fjalar Åsten. Turkulaiset paikalla olleet 'aikalaiset' myönsivät hymyssäsuin vuosia myöhemmin itsekin katastrofaalisen tuomarivirheen avittaneen TPS:n mestaruussarjaan. (Antti Suominen - kuvan ottaja, sähköposti 6.7.2011): Kyseinen ottelu on jäänyt minunkin mieleeni ja monestakin syystä. Olin nimittäin paikalla ja otin tämän kuvan Satakunnan Kansaan. Tilanteen jälkeen porilaiset toimitsijat tulivatkin heti kyselemään: Saitkos kuvan? Vielä samana päivänä Eeles Landström ja Kalevi Eronen tulivat katsomaan, joko kuva on kehitetty ja mitä siitä näkyy. Protestia ei otettu käsittelyyn, koska sitä ei ollut tehty heti kentällä. Valitettavasti. Nykyisenä digiaikana se olisi ollut helpompaa. Tässä vielä kuvan tietoihin lisäämäni teksti: "Rangaistuspotku oli aiheeton RU-38 - TPS-ottelussa. Valokuva todisti. RU-38 - TPS 1 - 2, julk. 18.10.1965 (pelattiin edellispäivänä sunnuntaina). Turun Palloseura meni mestaruussarjaan uusintaottelussa, jossa erotuomari, helsinkiläinen Wolf Karni antoi TPS:lle rangaistuspotkun Rosenlewin ktm Erkki Harellin taklattua turkulaisten maaottelupelaajaa Reima Nummilaa aivan porilaisten rangaistusalueen tuntumassa. Vasemmalla RU:n Kalevi Tuli. Yleisö oli sitä mieltä, että taklaus tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. Rajamies oli kuitenkin toista mieltä. Valokuva paljastaa, että yleisö oli oikeassa, mutta RU-38:n protesti ei auttanut, sillä kyseessä oli tuomarin 'inhimillinen' erehdys". Polemiikkia riitti aiheesta muutenkin 'seuraavan aamun' 18.10.1965 Satakunnan Kansassa Sen verran äkäisiä porilaisfanit olivatkin tuon katkeran uusintaottelun päätyttyä, ettei yllä olevaa hymyilykuvaa pelin jälkeen Porin Herralahdessa olisi ollut syytäkään ottaa, vaikka porilaisten vihoittelu ei kyllä turkulaispelaajiin kohdistunutkaan, kohteena olivat luonnollisesti ero- ja linjatuomarit.

1966: TPS nousijana SM-sarjassa - sijoitus keskitasoa (7/12):

1967: TPS toista kautta SM-sarjassa - sijoittui kolmanneksi (pronssimitalit): .

1968: TPS voitti SM-sarjassa mestaruuden. Turun Kupittaalla olin 26.5.1968 paikalla katsomassa ottelua TPS-KuPS, jonka kotijoukkue voitti ilmeisesti 3-0. Tässä kuvassa (kuva: P.Joutsi) Tommy Lindholm on juuri tehnyt TPS:n 2-0-johtomaalin. Samassa ottelussa 26.5.1968 (kuva: Joutsi) TPS:n Tommy Lindholm on tehnyt maalin - peli nyt 3-0 TPS:lle. Muistan tuolta kesältä Kupittaalla jaetut mustavalkoiset, pahviset mainoslippikset, joita auringossa istuvilla katsojilla oli käytössä häikäisyä estämässä. TPS 100 vuotta: ”Maailma muuttuu, mutta Jouni Gröndahl on samannäköinen kuin hän, joka vuosikymmeniä sitten seisoi TPS:n maalitolppien välissä.” Näin kerrottiin lehden haastattelussa vuosituhannen vaihteessa. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, voidaan todeta sama. Eikö tämä TPS-legenda vanhene lainkaan? Gröndahl on yhä samassa kuosissa kuin pelivuosinaan. Jouni oli TPS:n maalivahti kolmella eri vuosikymmenellä. Ura alkoi TPS:n Suomensarjajoukkueessa 1955 ja päättyi 1970 saman seuran Mestaruussarjajoukkueessa. Viimeisellä kaudellaan Gröndahl toimi maalivahtivalmentajana ja osin varamaalivahtina. Vuonna 1970 tilastoihin ikuistettiin vielä yksi Mestaruussarjaottelu. – Vuonna 1969 pelasin vielä puolet otteluista. Kesällä 1970 olin varamaalivahti sekä maalivahtivalmentaja. Seuravilla kausilla olin pelkästään maalivahtivalmentaja, muistelee Gröndahl. Gröndahl kuuluu siihen ikäluokkaan, missä urheilevat nuorukaiset harrastivat useita eri lajeja. Monien muiden kesällä jalkapalloa pelaavien kavereiden tavoin Jouni pelasi myös jääkiekkoa. Rooli varamaalivahtina jäi kuitenkin jalkapalloa pienemmäksi – etenkin, kun joukkueella oli käytössään vain yhdet maalivahdin varusteet. Myös jääpallo ja käsipallo tulivat Jounille nuorena tutuiksi, tietysti maalivahtina. Gröndahl saavutti jalkapallossa yhden SM-hopean ja kahden pronssin lisäksi yhden SM-kullan. TPS:n kauden 1968 SM-kultajoukkuetta on kutsuttu ”kaikkien aikojen Turun Palloseuraksi”, nykytermein ilmaistuna Gröndahl kuuluu seuran ”kultaiseen sukupolveen”. Kultakautena TPS pelasi vieraissa HJK:ta vastaan voittaen Helsingin Olympiastadionilla 6-1. Peliä on tituleerattu TPS:n kaikkien aikojen parhaaksi otteluksi. 1960-luvun lopulla jalkapalloilijan arki oli vielä tyystin toisenlainen kuin myöhempinä vuosina. Pelaajat opiskelivat tai olivat normaalissa työelämässä. Jalkapallo oli vain intohimoinen harrastus. Se oli myös aikaa, milloin ei edes tiedetty tekonurmikentistä, puhumattakaan talvella lämmitettävistä peliareenoista. Talvi oli pitkä ja luminen. Turussa olosuhteet talviharjoitteluun olivat lähes olemattomat. TPS:n kahdestakymmenestä pelaajasta muodostunut innokas porukka harjoitteli talvella 1968 Turun Normaalilyseon liikuntasalin ahtaissa tiloissa. TPS:n oli pakko tyytyä tiloihin, sillä Turku ei pystynyt tarjoamaan parempia. Itse lajiharjoittelu jäi sisätiloissa vähiin. Ulkona lenkkeiltiin kahdesti viikossa. – Sali oli pieni. Ei siellä pallon kanssa mitään voinut tehdä. Se oli lähinnä kuntopiiriä venyttelyineen. Ulkokentät olivat lanattuja, mutta erittäin liukkaita. Me maalivahdit kävimme toisinaan Urheilupuiston painisalilla harjoittelemassa. Heitimme palloa painimatolla toisillemme ja harjoittelimme heittäytymistä. Turkulaisen jalkapalloilijan suurta juhlaa oli, kun kevättalvella Kupittaan niin sanottu Sirkuskenttä aurattiin lumesta. Kevään ensimmäiset harjoituspelitkin pelattiin Sirkuskentän kuraisella hiekalla. – Sirkuskenttä sijaitsi nykyisen Kupittaan Vitosen paikalla, mutta poikittain. Joskus pelattiin siellä talvellakin. Olosuhteet olivat toisinaan liukkauden takia hengenvaaralliset. Minun aikana ei vielä kiinnitetty ylimääräisiä nastoja kenkien pohjaan. Kultajoukkueen valmentaja oli Rainer Forss. Hänellä oli menossa neljäs vuosi TPS:n päävalmentajana. Joukkue oli varsin nuori. Keski-ikä oli vain 21 vuotta. 53 maaottelun Mauno ”Mutka Manu” Nurmi oli vanhin, joukkueen ikäpresidentti, 31 vuotta. Osa pelaajista, kuten Nurmi, Timo Nummelin ja Teuvo Andelmin, pelasi talven TPS:n lätkäjoukkueessa. – Siihen aikaan kiekkoilijat pelasivat kautensa loppuun ja vasta sen jälkeen ilmestyivät jalkapalloharjoituksiin. Joukkueen valmennus oli valmistautunut hyvin tulevaan kauteen. Oppia oli haettu ulkomailta asti. Forss oli käynyt opintomatkalla Saksassa seuraamassa Bundesliigan otteluita ja harjoituksia. Oppia on tarkoitus soveltaa Turussa. Edelliskaudesta oli jäänyt paljon myös hampaankoloon. TPS taisteli kaudella 1967 pitkään mestaruudesta, mutta jäi lopulta pronssille. Mestaruuden vei Lahden Reipas, joka oli myös kauden 1968 ennakkosuosikki. Nuoren maalitykin, jo edelliskauden kirkkaimman tähden Tommy Lindholmin valmistautumista uuteen kauteen haittasi ylioppilaskirjoitukset ja armeijan suorittaminen. Kesästä 1968 tuli koko kauden kestävä todellinen jännitysnäytelmä. Reipas ja TPS taistelivat aivan sarjan viimeiselle kierrokselle asti Suomen mestaruudesta. Moni muistaa vieläkin sen ottelun, kun syyskierroksella Reipas saapui Kupittaalle. Tuhansien turkulaisten jännätessä Kupittaan nurmella pelattiin ikimuistoinen Mestaruussarjaottelu. Kauden 1968 Mestaruussarjajoukkueista monet ovat tuttuja nuoremmillekin: HJK, KPV, Haka, MP, Ponnistus, VPS, KuPS ja KTP. Sen sijaan nimet Upon pallo ja Porin Ässät kuulostavat jalkapallossa vieraammilta. Oleellista oli se, että Mestaruussarjan ottelut, täysi kierros, pelattiin vakiopäivinä. Voitosta sai kaksi pistettä ja tasapelistä yhden. Kausi alkoi Sirkuskentän harjoitusotteluilla. ÅIFK hävisi 3-1 ja VPS 3-0. Piirisarjan otteluissa hävisivät sekä TuTo ja Pyrkivä. Valkeakoskella kaatui Haka. TPS aloitti Mestaruussarjan vieraissa voittaen Mikkelin Palloilijat. Ensimmäisessä kotiottelussa tuli 1-3 tappio Kai Pahlmanin HJK:lle. Reipas pysyi pitkään sarjakärjessä, mutta vähitellen turkulaiset kavensivat lahtelaisten etumatkaa. Vierasottelusta HJK:ta vastaan tuli ikimuistoinen. ”Haritun maalit veivät uskon Klubilta”, otsikoi Iltasanomat. Rökälemäinen 6-1 voitto nosti raitapaidat sarjajohtoon tasapistein Reippaan kanssa. HJK:n ainoa lohtu ottelussa oli komea yleisömäärä – 12 539. Ottelu todisti myös, että TPS:llä ei ole turhaan neljää miestä maajoukkueessa (Lindholm, Nummelin, Raimo Toivanen, Jouni Jalonen). Pääkaupunkiseudun lehtien mukaan ottelun sankari oli kuitenkin maalivahti Gröndahl. – Saatoin jonkun laukauksen torjuakin, mutta pelasimme joukkueena todella hyvin. Tosin Nummelin pukkasi pallon omaan maaliin. Elo- ja syyskuun vaihteessa tehtiin Kupittaalla turkulaista palloiluhistoriaa. TPS kohtasi kärkiottelussa Reippaan. Vieraat johtivat vielä puoliajalla rangaistuspotkulla, joka kimposi poikkihirrestä Gröndahlin selän taakse. Toisella jaksolla TPS tuli rinnalle ja ohi voittaen 3-2. Tulos tiesi sarjan piikkipaikkaa. Reippaan maalia vartioi tuleva TPS-maalivahti Göran Enckelman. – Jotkut väittivät, että Nurmi teki maalin kädellään, joka hyväksyttiin. Parhaiten on jäänyt mieleeni valtava yleisömäärä. Ottelussa Reipasta vastaan TPS:n tehdessä toisen maalinsa, tuupertui Tapani Rainio tajuttomana nurmenpintaan. Katsomosta lentänyt tyhjä pullo oli osunut Rauniota takaraivoon. Pullonheittäjää ei saatu kiinni. Reipas-voiton jälkeen mestaruustaistoon tuli kuitenkin mutkia, kun jo seuraavalla kierroksella TPS hävisi vieraissa Upon Pallolle. TPS johti puoliajalla vielä kahdella maalilla. Kun Reipas voitti oman ottelunsa, oltiin taas tasapisteissä. Toiseksi viimeisellä kierroksella TPS ja Reippaan ollessa tasapisteissä, Helsingistä kantautui Kupittaalle hämmentäviä väliaikatietoja. TPS:n voittaessa kotkalaiset Turussa HJK antoi samanaikaisesti lahtelaisille kunnon 7-1 selkäsaunan. Näin TPS oli ennen viimeistä kierrosta kahdella pisteellä sarjajohdossa. Viimeisellä kierroksella TPS pelasi vieraissa tasapelin KPV:n kanssa. Kun myös Reipas pelasi tasapelin, tuli Suomen mestaruus Turkuun – yhdeksäntoista vuoden odottamisen jälkeen. Ratkaiseva ottelu Kokkolassa pelattiin arktisissa olosuhteissa. Lumi peitti kentän jo ennen ottelua ja lisää tuli taivaalta koko pelin ajan. Ottelu pelattiin päivällä, sillä Suomessa ei vielä silloin ollut mahdollista pelata iltavalaistuksessa. Lindholm teki ottelussa vielä yhden maalin varmistaen kauden maalikuninkuuden. – Kentällä oli kymmenen senttiä lunta. Rajat vedettiin lapiolla. Ottelun olisi ilman mutta voitu peruttaa, mutta kun se oli viimeinen kierros. Ottelun jälkeen tulimme Kokkolasta takaisin Turkuun, mutta ei meillä ollut mitään mestaruusjuhlia. Ei kukaan ollut vastassa. Vuoden 1968-kultajoukkueessa pelasivat: Maalivahdit: Jouni Gröndahl (tuntikirjuri), Jouko Huovinen (mittamies), Jorma Ruokonen (hioja). Puolustajat: Seppo Eräpuro (opiskelija), Rauli Nummi (varastonhoitaja), Reima Nummila (palomies). Tukimiehet: Jouni Jalonen (merkonomi), Timo Nummelin (harjoittelija), Tapani Rainio (kirjansitoja), Wasilis Stratos (dieselasentaja), Pekka Toivanen (opiskelija), Raimo Toivanen (harjoittelija). Hyökkääjät: Teuvo Andelmin (mittamies), Tapio Harittu (opiskelija), Kari Kuisma (opiskelija), Tommy Lindholm (opiskelija), Mauno Nurmi (edustaja). Valmentaja: Rainer Forss * Huoltaja: Risto Lindman. .

1969: SM-sarja: Turun Palloseura - sijoitus alle odotusten: 8/12. .

1970: SM-sarja: Turun Palloseura ~ sijalla 7/12. HUOM! Kaudelle 1970 otettiin käyttöön uudet DIVISIOONA-termit. Entisestä Suomensarjasta tuli 2. divisioona, Maakuntasarjasta 3. divisioona ja Aluesarjasta 4.divisioona. Tämä systeemi tuli muuttumaan kaudelle 1973, jolloin SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin rustattiin uusi sarjataso nimellä '1. divisioona'. Sen jälkeen 2. divisioona tarkoittikin vasta kolmatta sarjatasoa.

1971: TPS voitti SM-sarjan mestaruuden. TPS - Suomen mestarit 1971 - kuva vuoden 1972 Jalkapallokirjasta.

1972: TPS voitti toisen kerran peräkkäin SM-sarjan mestaruuden. TPS 1972: Takarivi vasemmalta: Reijo Toivonen, Uolevi Lehtonen, Urpo Roswall, Timo Lehto, Markku Salama, Rauli Nummi, Esa Kulmala, Heikki Suhonen, Raimo Saari, Miikka Toivola, Tapio Harittu, Tapani Rainio, kakkosvalmentaja Jouni Gröndahl ja huoltaja Risto Lindman. Eturivi vasemmalta: Pekka Salonen, Timo Nummelin, Jarmo Aaltonen, Pauno Kymäläinen, (mv) Hannu Kokkonen, (mv) Göran Enckelman, Eero Virkkunen, Jouni Jalonen, Raimo Ojanen ja Teuvo Andelmin. Kuvasta puuttuvat ykkösvalmentaja Lars Nyström ja Raimo Toivanen.

1973: TPS voitti toisen kerran peräkkäin SM-sarjan mestaruuden.

1974: TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ sijoitus 6/12.

1975: TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ voitti Suomen Mestaruuden!

1976: TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ sijoitus vaatimaton 10/12.

1977: TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ sijoitus 3/12 - pronssimitalit!

1978: Kaksi joukkuetta Turusta - Pyrkivä nousijana SM-sarjassa. TPS ~ sijoitus 4/12.

1979: Kaksi joukkuetta Turusta SM-sarjassa. - Pyrkivä kuitenkin putosi. TPS ~ sijoitus loppusarjassa 7/8 (aluksi 12 joukkuetta).

1980: SM-sarja: TPS Runkosarjassa sijalla 2/12, mutta jäi kahdeksan joukkueen yläloppusarjassa neljänneksi. TPS:n joukkuekuva kaudella 1980. TPS * 1980: Maalivahdit: Pekka Nurnio ja Hannu Paatelo. Puolustajat: Pauno Kymäläinen, Reima Ojala, Raimo Saari ja Jukka Suominen. Keskikenttä: Juha Heino, Tomi Jalo, Vesa Pulliainen, Risto Rosenberg, Heikki Virta ja Kari Virtanen. Hyökkääjät: Petteri Laitala, Olli Lamminen, Pekka Myllymäki, Olli Neulanen, Pekka Rinnevaara, Heikki Suhonen, Pentti Torkkeli ja Risto Virtanen. Valmentajat: Tapio Harittu ja Raimo Toivanen. Joukkueenjohtaja: Reijo Toivonen. Uudet pelaajat: Olli Lamminen (Pyrkivä), Pekka Myllymäki (TuPa), Risto Virtanen (Ässät) ja Pekka Rinnevaara (TPS A-jun.). Siirtyneet: Matti Raho (TuPa) ja Pertti Rosenberg (FAlku).

1981: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1982: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1983: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1984: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1985: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1986: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1987: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1988: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1989: SM-sarja: TPS - SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.

1990: FUTISLIIGA (SM-sarjan nimi muutettu): TPS - uudessa Futisliigassa - säilytti sarjatasonsa. Valmentajina Heikki Suhonen ja Weijo Wahlsten.

1991: FUTISLIIGA (uusi nimi toista kautta - vaihdettiin taas tämän kauden jälkeen - Veikkausliigaksi): TPS - Futisliigassa - säilytti sarjatasonsa. Valmentajana aloitti Heikki Suhonen - sai potkut kesken kauden - tilalle Tommy Lindholm.

1992: Futisliigan nimi muutettiin - VEIKKAUSLIIGA ensi kertaa ylimpänä sarjatasonamme: TPS Veikkausliigassa ~ sijoitus 9/12. Valmentajana Raimo Toivanen. Kim Lehtonen (s.1973) aloitti edustusjoukkueuransa TPS-paidassa kausilla 1992-93 vierailleen TuPa:ssakin. Kaudella 1994 vierailu Ruotsiin ja ura jatkui seuraavasti: 1995 MP, 1996 HJK ja Honka, 1996-99 TPS, 1999 ÅIFK, 2000-01 SalPa ja 2002-03 Maskun Palloseura.

1993: TPS Veikkausliigassa ~ sijoitus 8/12 (yläloppusarjan viimeisellä sijalla). Valmentajana aloitti Pauno Kymäläinen - sai potkut kesken kauden - tilalle Tomi Jalo.

1994: TPS Veikkausliigassa - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana ensimmäistä TPS-kauttaan Juha Malinen.

1995: TPS Veikkausliigassa - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana toistaperäkkäistä TPS-kauttaan Juha Malinen.

1996: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - 31. peräkkäistä kautta pääsarjatasollamme (alk. 1966) - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana kolmatta peräkkäistä TPS-kauttaan Juha Malinen.

1997: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - 32. peräkkäistä kautta pääsarjatasollamme (alk. 1966) - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana neljättä peräkkäistä TPS-kauttaan Juha Malinen.

1998: Enää yksi turkulaisjoukkue Veikkausliigassa: TPS - 33. peräkkäistä kautta pääsarjatasollamme (alk. 1966) - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana aluksi Siegfried Melzig - potkut kesken kauden - tilalle Seppo Miettinen.

1999: Taas kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - 34. peräkkäistä kautta pääsarjatasollamme (alk. 1966) - säilytti pääsarjatasonsa. Valmentajana ensimmäistä kokonaista kauttaan Seppo Miettinen.

2000: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - 35. peräkkäistä kautta pääsarjatasollamme (alk. 1966) - putosi Ykköseen.

2001: Ykkönen (2. sarjataso): TPS - pudonneena - säilytti sarjatasonsa. Valmentajana ensimmäistä kauttaan Mika Laurikainen.

2002: Ykkönen (2. sarjataso): TPS - toista peräkkäistä kautta Ykkösessä - nousi Veikkausliigaan. Valmentajana toista kauttaan Mika Laurikainen.

2003: Jälleen kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - nousijana Veikkausliigassa - säilytti sarjatasonsa.. Valmentajana kolmatta kauttaan Mika Laurikainen.

2004: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - toista peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - säilytti sarjatasonsa.. Valmentajana ensimmäistä kauttaan Kari Ukkonen.

2005: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - kolmatta peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - säilytti sarjatasonsa. Valmentajana toista kauttaan Kari Ukkonen. Puolustaja Sami Rähmönen pelasi ensimmäisen Veikkausliigakautensa TPS-paidassa vuonna 2005 (pelaa yhä TPS:ssa 2020).

2006: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - neljättä peräkkäistä kautta SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.. TPS-lehdestä 2006. Valmentajana kolmatta kauttaan Kari Ukkonen.

2007: Kaksi turkulaisjoukkuetta Veikkausliigassa: TPS - viidettä peräkkäistä kautta SM-sarjassa - säilytti sarjatasonsa.. Uutena TPS-valmentajana Mika-Matti Paatelainen.

2008: TPS - kuudetta peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - lopulta kuudes. (17.9.2008) Martti Kuusela sai POTKUT, John Allen jatkoi loppukauden. TPS on vapauttanut päävalmentajansa Martti Kuuselan tehtävistään. Kuusela ehti valmentaa turkulaisseuraa vain tammikuusta 2008 lähtien. TPS:n loppukauden vastuuvalmentajana toimii John Allen. Kuusela otti TPS:n valmennusvastuun vastaan tammikuussa 2008, kun TPS:n SM-pronssille kaudella 2007 valmentanut Mika-Matti Paatelainen, siirtyi kesken sopimuskautensa Skotlannin pääsarjaseura Hibernian FC:n manageriksi. -Lähtökohdat eivät olleet Maralle parhaat mahdolliset, kun hän sai Mixun rakentaman joukkueen käsiinsä. Toukokuinen loukkaantumissuma selittää toki osaltaan asioita. Tämä päätös perustuu kuitenkin siihen, että joukkueen yleisilme ei ole missään vaiheessa vastannut joukkueelle asetettuja tavoitteita ja odotuksia, FC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Petri Jakonen myöntää. -Tämän ratkaisun ajoitus liittyi siihen, että haluamme rauhassa ja perusteellisesti ratkaista valmentajakysymyksemme sekä rakentaa joukkueetta jo tulevia kausia varten, Jakonen jatkoi. TPS:n päävalmentajana jatkaa kauden 2008 loppuun asti joukkueen kakkosvalmentaja John Allen. 43-vuotias Allen on toiminut TPS:n edustusjoukkueen kakkosvalmentajana kaudesta 2003 lähtien, jolloin TPS teki paluun Veikkausliigaan. Suomeen Walesista vuonna 1984 tullut Allen pelasi pelaajaurallaan 282 pääsarjatason ottelua ja viimeisteli niissä 50 maalia. Englannissa Allen pelasi vuosina 1981-85 Chesterissa ja Mansfieldissa. Suomessa John Allen ehti pelaajana edustaa useita seuroja: Huima, MP, RoPS, TPS, MyPa, TPV, KuPS ja SalPa. Ruotsissa hän pelasi kauden 1989. TPS:n A-poikien päävalmentaja Marko Rajamäki liittyy uutena valmentajana mukaan myös edustusjoukkueen valmennukseen.

2009: TPS päätyi pronssimitaleille: (19.11.2008) PASI RAUTIAINEN TPS:n uusi VALMENTAJA kaudelle 2009. Kauteen 2009 valmistautuva TPS nimitti uudet valmentajansa: TPS:n liigajoukkueen uusi päävalmentaja on Pasi Rautiainen. Liigajoukkueen toiseksi valmentajaksi nimitettiin Marko Rajamäki. TPS:n liigajoukkueen toisena valmentajana viimeiset kuusi kautta toiminut John Allen ottaa vastaan Kakkosessa pelaavan ÅIFK:n valmennusvastuun. TPS ja ÅIFK jatkavat näin tiiviisti viime vuonna alkanutta yhteistyötään. Allen osallistuu myös TPS:n A-poikien valmennukseen. - Näiden valmentajien vaatimustaso on tunnetusti kova, mutta heillä on myös vahvat näytöt menestymisestä ja erityisesti palaajien kehittämisestä. Kaikkien valmentajien tulee myös olla sitoutuneita seuran kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, FC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Petri Jakonen korostaa. TPS:n uudeksi päävalmentajaksi nimetty Pasi Rautiainen on valmentanut viimeiset kolme kautta Viron Meistriliigassa FC Floraa saavutuksinaan kaksi hopeasijaa sekä yksi pronssi. 40-vuotias Rajamäki ja TPS solmivat kolmivuotisen sopimuksen. Rajamäki valmensi viime kaudella TPS:n A-pojat Suomen mestaruuteen. (31.5.2009) Uusi mies Kosovosta: Yll Hoxha TPS solmi loppukauden kattavan sopimuksen kosovolaispelaaja Yll Hoxhan kanssa. TPS:lla on myös optio jatkosopimuksesta kaudelle 2010. 21-vuotias Hoxha on harjoitellut TPS:n edustusmiehistön mukana jo jonkin aikaa. Hoxha on monipuolinen pelaaja, joka pystyy pelaamaan kentän vasemmalla laidalla lähes mitä roolia tahansa. Hänen viimeisin edustamansa seura on kosovolainen FC Pristina. (15.7.2009) Tanskalainen Christian Andreasen tuskin enää jatkaa (lainalla) TPS:ssa. Hyökkääjä Christian Andreasenin ura Veikkausliigassa TPS-paidassa on ainakin toistaiseksi ohi. Tanskalaishyökkääjä saapui Turkuun ennen kauden alkua kesäkuun loppuun asti ulottuvalla lainasopimuksella, mutta näillä näkymin hänen uransa ei jatku ainakaan TPS:ssa. 21-vuotias Andreasen pelasi alkukaudesta kahdeksan liigaottelua ja viimeisteli niissä viisi maalia. TPS lainasi Andreasenin tanskalaisesta Randers FC:stä ja keskusteli myös miehen mahdollisesta jatkosta Turussa, mutta ainakin toistaiseksi hän jää kotimaahansa. TPS-kokoonpano: (16.7.2009): Maalivahdit: 12 Lehtovaara Jukka ja 1 Tuomala Jani. Puolustajat: 2 Aalto Iiro, 24 Aaltonen Jani, 8 Heinikangas Jarno, 3 Mäkinen Kalle, 6 Nyberg Jaakko ja 7 Rähmönen Sami. Keskikenttä: 18 Cleaver Chris, 29 Hoxha Yll, 14 Hämäläinen Kasper, 23 Lähde Juho, 9 Manninen Mikko, 25 Mäkinen Santeri, 10 Riski Riku, 22 Saarinen Jesse ja 5 Valakari Simo. Hyökkääjät: 21 Brown Wayne, 31 Ferati Alban, 19 Lomski Patrik, 27 Markkula Tuomas, 13 Mäkelä Samu-Petteri, 28 Paatelainen Mikko, 17 Riski Roope, 20 Wusu Babatunde ja 11 Ääritalo Mika. Valmentajat: Rautiainen Pasi, päävalmentaja - Lehtimäki Mika, valmentaja - Rajamäki Marko, valmentaja ja Voolaid Karel, maalivahtivalmentaja. (24.7.2009) Haka ja TPS neljä pistettä perässä ~ HJK johtaa heinäkuun jo hiipuessa: (8.1.2010) Pasi Rautiaisen ja TPS:n tiet eroavat Päävalmentaja Pasi Rautiaisen TPS-pesti jäi yhden kauden mittaiseksi. 48-vuotias Rautiainen luotsasi TPS:n viime kaudella SM-pronssille, mutta yhteistyö päättyi silti jo yhden kauden jälkeen Rautiaisen irtisanouduttua tehtävistään. Päävalmentaja Rautiaisella oli TPS:n kanssa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jonka hän on irtisanonut vuodenvaihteessa. Pasi Rautiainen ja TPS ovat sopineet keskenään, että sopimuksessa olevasta irtisanomisajasta huolimatta Rautiainen jättää joukkueen valmennustehtävät jo tänään torstaina 7.1. 2010. (11.1.2010) Marko Rajamäki uusi TPS-valmentaja kaudelle 2010. TPS:n uudeksi päävalmentajaksi on valittu Marko Rajamäki. 41-vuotias Rajamäki perii päävalmentajan vastuun Pasi Rautiaiselta, joka jätti TPS:n yhden kauden jälkeen. Rajamäki tuntee joukkueensa erittäin hyvin, sillä hän toimi jo joukkueen kakkosvalmentajana viime kaudella. Sitä ennen Rajamäki luotsasi TPS A-poikien joukkuetta peräti kuuden kauden ajan. Rajamäki päätti päävalmentajakautensa A-pojissa kauden 2008 päätteeksi Suomen mestaruuteen. Rajamäellä oli jo ennestään sopimus TPS:n kanssa kauden 2011 loppuun asti, joten olemassa oleva sopimus vaan muokattiin päävalmentajasopimukseksi. Rajamäki oli jo pelaajana TPS:n omia kasvatteja, joten hänellä on jo pidemmän ajan perspektiiviä muutenkin seuran toiminnasta. Rajamäki pelasi aktiiviurallaan hyökkäjänä 274 SM-sarja- ja Veikkausliigaottelua ja viimeisteli niissä 98 maalia. Hän pelasi ammattilaisena myös Skotlannissa ja Saksassa. Rajamäki päätti pelaajauransa harvinaisen komeasti Veikkausliigan karsintasarjaan kauden 2002 päätteeksi ollen mukana nostamassa TPS:ää takaisin Veikkausliigaan sekä iskemällä aktiiviuransa viimeisessä ottelussa puhtaan knallitempun TP-47:n verkkoon.

2010: Veikkausliiga 2010: TPS voitti prossimitalit. TPS kauteen Marko Rajamäen luotsaamana: TPS-tusina 2010: vasemmalta ylärivi: Robert Milsom (Fulham-laina), Mikko Manninen, Riku Riski ja Toni Kolehmainen (AC Oulu). Keskirivi vasemmalta: Chris Cleaver, Juho Lähde, Santeri Mäkinen ja Jani Virtanen (Venäjä). Alarivi vasemmalta: Mika Ääritalo, Jonathan Johansson, Roope Riski ja Patrik Lomski. (1.7.2010): TPS - Port Talbot Town FC (Wales) 3-1: UEFA Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen ottelu TPS-Port Talbot Town FC (Wales) päättyi isäntien 3-1-voittoon (kuva: S&J). TPS: Igor Jovanovic, Jaakko Nyberg, Sami Rähmönen, Mikko Manninen, Riku Riski, Mika Ääritalo, Toni Kolehmainen, Jonatan Johansson, Chris Cleaver, Babatunde Wusu ja Henrik Moisander. Maalintekijät: 24" Riku Riski, 30" Babatunde Wusu ja 35" Riku Riski. Vaihdot: Jani Virtanen 75" (Riski) ja Roope Riski 78" (Ääritalo). LINKKI: Lisää kuvia ottelusta TPS-Port Talbot Town FC.

2011: TPS - yhdeksättä peräkkäistä kautta Veikkausliigassa - jäi viidenneksi. Valmentajana toista kauttaan Marko Rajamäki.

2012: TPS ja FC Inter paikalliskilpailijoina edelleen Veikkausliigassa ~ molemmat mitalisijoilla: TPS sijoittui Veikkausliigassa kolmanneksi - pronssimitalit: Marko Rajamäki jatkoi TPS:n valmentajana - apulaisenaan Diego Corpache. Rajamäki aloitti TPS-peräsimessä kaudella 2010. Kaudelle 2012 TPS sai seuraavia uusia pelaajia:Jani Tanska (VPS), Mikko Hyyrynen (JJK) ja Aleksi Ristola (PK-35). Poislähtijöitä olivat ainakin Jere Uronen (Helsingborgs IF), Roope Riski (Hönefoss BK), Mikael Liespuu (ÅIFK) ja Jarno Heinikangas (lopettanut). Kauden 2011 aikana pelanneista Niklas Tarvajärvi ja Njazi Kuqi olivat myös poissa. (22.4.2012) TPS pelasi 1-1 Kuopiossa, parempaankin oli mahdollisuudet. TPS:n aloituskokoonpanon pelaajat alkuesittelyssä Kuopiossa 22.4.2012 (S&J). TPS-kokoonpano KuPS-ottelussa (22.4.2012): (mv) Jukka Lehtovaara, Jarkko Hurme, Jani Tanska, Jaakko Nyberg, Sami Rähmönen, Juho Lähde, Petteri Pennanen, Toni Kolehmainen, Mika Ääritalo, Aleksi Ristola ja Okwe Eriba Kennedy. Vaihtoon joutuivat Lähde, Ääritalo ja Kennedy - tilalle Santeri Mäkinen, Juho Lehtonen ja Dennis Okaru. Penkille jäivät (mv) Henrik Moisander, Kalle Mäkinen ja Ville Rannikko. Poissa oli paluumuuttaja Mikko Hyyrynen. Entinen KuPS-pelaaja Petteri Pennanen sai turkulaisten johtaessa jo 1-0 tilaisuuden viedä vieraat rangaistuspotkusta ehkä jo ratkaisevaan kahden maalin johtoon, mutta laukaus osui tolppaan. Kuopiolaisfaneille poislähteneen Pennasen epäonnistuminen oli mannaa. Tämän kirjoittajan tulosveto (1-1) osui kohdalleen kertoimella 7,70.

2013: TPS ja FC Inter paikalliskilpailijoina Veikkausliigassa ~ vaatimaton kausi molemmilla. TPS ~ 11. peräkkäinen kausi Veikkausliigassa: sijoitus vaatimaton 8/12. Valmentajana neljättä kauttaan Marko Rajamäki.

2014: TPS ja FC Inter paikalliskilpailijoina edelleen Veikkausliigassa. TPS ~ 12. peräkkäinen kausi Veikkausliigassa: jäi viimeiseksi (12/12) ja putosi Ykköseen. Mika Laurikainen palasi TPS-valmentajaksi - aiemmin hän oli toiminut samassa tehtävässä ajalla 2001-03.

2015: TPS ~ pudonneena Ykkösessä. Valmentajana toista kauttaan Mika Laurikainen.

2016: TPS ~ toista peräkkäistä kautta Ykkösessä ~ pääsi karsimaan Veikkausliigapaikasta, mutta FC Inter osoittautui paremmaksi.

2017: TPS ~ kolmatta peräkkäistä kautta Ykkösessä - Mika Laurikainen päävalmentajana kaudesta 2014 alkaen. TPS voitti Ykkösen ja nousi suoraan Veikkausliigaan. Kanadalaismaalivahti Jonathan Viscosi aloitti TPS-paidassa kaudella 2017 (Österhams AIK - aiemmin mm. Tiverton Town, Carlton Town, Chester FC ja Southport).

2018: TPS ~ nousijana Veikkausliigassa (paluu kauden 2014 putoamisen jäljiltä). Sijoitus: 11/12 - putosi takaisin Ykköseen karsintapelistä (KPV). (8.4.2018 * Veikkausliigan avausottelu): FC Lahti-TPS 3-2. (TPS * 8.4.2018): (mv) Jonathan Viscosi - Juri Kinnunen, Rasmus Holma, Miro Tenho, Sami Rähmönen, Ben McKendry, Onni Valakari, Niklas Blomqvist, Aleksi Ristola (Drago Milovic), Mika Ääritalo (Riku Sjöroos) ja Oskari Jakonen (Elias Ahde). Vaihdossa: (mv) Miikka Mujunen, Niklas Friberg, Antto Tapaninen ja Juho Montola. Maalit: Valakari ja vastustaja. Päävalmentaja: Mika Laurikainen. (28.4.2018 * Veikkausliiga): TPS-RoPS 0-0. (TPS * 28.4.2018): (mv) Jonathan Viscosi - Juri Kinnunen, Niklas Friberg, Miro Tenho, Sami Rähmönen, Ben McKendry, Onni Valakari (Jani Virtanen), Niklas Blomqvist, Riku Sjöroos (Aleksi Ristola), Mika Ääritalo ja Oskari Jakonen (Elias Ahde). Vaihdossa: (mv) Miikka Mujunen, Antto Tapaninen, Jonni Peräaho ja Drago Milovic. Päävalmentaja: Mika Laurikainen. (30.7.2018 * Veikkausliiga): TPS-Ilves 1-3. (TPS * 30.7.2018): (mv) Jonathan Viscosi - Juri Kinnunen (Juho Montola), Niklas Friberg, Otto Schultz, Sami Rähmönen, Jonni Peräaho, Onni Valakari, Niklas Blomqvist, Riku Sjöroos (Elias Ahde), Mika Ääritalo ja Oskari Jakonen (Joakim Latonen). Vaihdossa: (mv) Miikka Mujunen, Antto Tapaninen ja Aleksi Ristola. Maali: Valakari (rp). Päävalmentaja: Mika Laurikainen. #11 - Mika Ääritalo (2017 * KuPS).

2019: Ykkönen: TPS ~ pudonneena Ykkösessä - nousi karsintapelistä (KPV) takaisin Veikkausliigaan. Tommi Pikkarainen ensi kertaa TPS-valmentajaksi kaudelle 2019 - heti nousu takaisin Veikkausliigaan.

2020: LINKKI: TPS * nousijana Veikkausliigassa 2020 (TPS-sivullemme 2/2).