SODANKYLÄ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 25.1.2026)

Sodankylä:

A) Sodankylä (pohjoissaameksi Soadegilli, inarinsaameksi Suádigil, koltansaameksi Suä´djel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 8 773 ihmistä ja sen pinta-ala on 12 415,50 km2. Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta heti naapurikuntansa Inarin jälkeen. Muita naapurikuntia ovat Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski. Sodankylässä on 1 580 vapaa-ajan asuntoa. Sodankylässä sijaitsee muun muassa Jääkäriprikaati sekä Sodankylän keskustasta noin kuusi kilometriä etelään Sodankylän geofysiikan observatorio (lyh. SGO). SGO:n kanssa samalla alueella toimii Ilmatieteen laitoksen yksikkö, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus.
Osa vuonna 1983 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Puistossa sijaitseva Sokosti on kunnan korkein maastonkohta. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös lähettyvillä sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.
Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvet Lokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava. Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suo Posoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.
Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.
Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 lähtien vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (engl. Midnight Sun Film Festival).

Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdontakilpailut.

Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 pitopaikka vaihtui Rovaniemelle. Sodankylä-talossa on nähtävillä Andreas Alarieston maalauksia ja taideteoksia.
Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja on hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.
Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa, kunnan alueella esimerkiksi toimi vuonna 1985 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja toimii vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos. Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.
Kirkonkylän ohella Sodankylän kuntaan kuuluvat seuraavat kylät: Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Orajärvi, Petkula, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso. Lokan tekojärven alle jäivät Korvanen, Mutenia ja Riesto.
Tunnettuja sodankyläläisiä: Erkki Alajärvi, taiteilija * Andreas Alariesto, taiteilija * Anna-Liisa Haakana, kirjailija * Veikko Haakana, kirjailija * Erkki Hetta, näyttelijä * Aleksi Hihnavaara eli Mosku * Helena Junttila, taidemaalari * Oiva Kaltiokumpu, laulaja, entinen kansanedustaja, rikoskomisario (asuu Porissa) * Vesa Kietäväinen, näyttelijä * Kaija Kärkinen, laulaja * Maria Lähteenmäki, historiantutkija, professori * Johanna Sinisalo, kirjailija ja käsikirjoittaja (asuu Tampereella) * Pertti Ukkola, painija, olympiavoittaja (asuu Tampereella) * Asko Vaarala, näyttelijä.
Valtatie 5 päättyy Sodankylässä kiertoliittymään. Siinä se kohtaa valtatie 4:n, joka puolestaan jatkuu kohti Ivaloa: Valtatie 5 (Heinola–Mikkeli-Kuopio–Iisalmi-Kajaani–Kuusamo–Kemijärvi-Sodankylä) * Valtatie 4 (Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Kemi-Rovaniemi–Ivalo-Utsjoki) * 80 Kantatie 80 (Sodankylä-Kittilä-Kolari) * 967 Seututie 967 (Sodankylä–Savukoski). Tiedot: Wikipedia, 2016.

Nimimerkki "BishkekRocks" kuvasi Sodankylän keskustassa kesällä 2007 (lisenssi OK: GNU Free Documentation License).

I) Tankavaaran kultakylä:

1.

Kuvat #1-7: Tankavaaran kultakylässä 20.1.2026 (R. Svala-Joutsi).

(Wikipedia * 2026): Tankavaara eli Tankavaaran Kultakylä on kylä valtatien 4 /E75 varressa Sodankylässä, Sodankylän ja Ivalon välillä, noin 90 kilometriä pohjoiseen Sodankylän keskustasta. Tankavaarassa toimivat Tankavaaran Kultamuseo ja ravintola Wanha Waskoolimies majoituspalveluineen.
Tankavaara sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa ja alueella on Tankavaaran entinen luontokeskus, joka nykyisin toimii kokouskeskuksena. Tankavaaran maastossa on neljä erilaista retkeilypolkua, jotka kulkevat Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Iso ja Pieni Tankavaara ovat myös vaaroja muutama kilometri kylästä itään. Korkein huippu, Jorpulipää, kohoaa 470 metriin merenpinnasta.
Kultamuseo on yksi Suomen ammatillisesti hoidetuista erikoismuseoista. Museo toimii Sodankylän Tankavaarassa naapureinaan Tankavaaran Kultakylä ja Tankavaaran entinen luontokeskus. Vuonna 1973 perustettu Kultamuseo tutkii ja tallentaa Suomen kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan. Lisäksi museolla on laaja kivi- ja mineraalinäyttely. Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue sekä kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa tätä varten rakennetuissa sisäaltaissa. Museon omistaa ja sitä hallinnoi yksityinen Kultamuseosäätiö. Museo kuuluu valtionavun piiriin.

2.

Kultamuseon pihaa koristaa pronssinen, lähes kolmemetrinen vaskaajapatsas. Patsaan on lahjoittanut Lapinkullan Ystävät ry, ja se paljastettiin Kultamuseon 20-vuotisjuhlassa vuonna 1993. Patsaan on tehnyt taiteilija Ensio Seppänen, ja se on kunnianosoitus "elinkautisten" kullankaivajien työlle.
Kultamuseossa järjestetään vuosittain poikkitieteellinen Kultasymposium, joka paneutuu kultaan liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin.
Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 150 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia.
Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. 2000-luvulla kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006 ja 2019. Lapin Kultaryntäyksen henkeen sisustettu ravintola on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Ravintola on tunnettu esimerkiksi kullankaivajan hampurilaisesta.
Ravintolan yhteydessä on majoitusta: vaatimattomat Kullankaivajain mökit on rakennettu 1970-luvulla, Korundi-huoneistot 1980-luvulla ja vuonna 2019 on valmistunut Kultaränni-hotellihuoneita. Alueella on myös caravan-autopaikkoja sekä telttapaikkoja.

3.

Tankavaaran kuuluisa pullotalo (Bottle House) - tehty pulloista.

Rautatie: Kultakylän alueelle valmistui vuonna 1997 matkailijoiden kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie, joka sai nimekseen Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Oy. Rautatie kiersi Kultakylän ympäri ja ylitti kahdesti aluetta halkovan Hopiaojan. Rautatien raideleveys oli 600 mm ja kokonaispituus 1 600 metriä. Rautatien toiminta hiipui 2010-luvulle tultaessa, ja se purettiin. Kalusto siirrettiin 2014 pääosin Robert Sands Järnvägille Alaveteliin.

Tankavaaran luontopolut Urho Kekkosen kansallispuistossa: Tankavaarassa on neljä merkittyä ympyräreittiä retkeilijöille. Luontopolut lähtevät entisen luontokeskuksen pihasta, jota ennen on Urho Kekkosen kansallispuiston ja Kultamuseon yhteinen parkkipaikka.
Urpiaisen lenkki on kilometrin mittainen esteetön, sorastettu luontopolku, joka kiertää Tankavaaran lähimaaston. Reitti on kuljettavissa myös lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kanssa.
Koppelon lenkki (3 km) on hieman pidempi lenkki, joka kiertelee Tankavaaran kynttiläkuusikossa. Koppelon lenkillä on tulentekopaikka, kota ja kuivakäymälä.
Kuukkelilenkki (6 km) johdattaa kulkijan kuusikoitten kautta Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla näköaloja Nattastuntureille, ympäröiville aapasoille ja Saariselän suurtuntureille. Reitti palaa lähtöpisteeseen Tankasuon halki. Kuukkelilenkillä on kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälä.
Geologinen polku (7 km) esittelee alueen geologiaa, kallioperää, jääkauden jälkiä ja pinnanmuotoja. Alkumatka kulkee metsämaastossa nousten pikkuhiljaa Jorpulipään rinteelle. Taukopaikka sijaitsee Koiranjuomalammen rannalla. Sieltä polku jatkuu rinnesuolle, ja loppumatka kuljetaan Kuukkelilenkkiä pitkin. Polku kierretään myötäpäivään. Geologisen polun varrella on laavu, kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälät laavun sekä kodan yhteydessä.

4.

Urho Kekkosen kansallispuisto oli perustettu 1983 ja opastuskeskukset päätettiin tuolloin rakentaa jokaiselle kansallispuiston kunnalle. Ensimmäisenä valmistui Pohjois-Sodankylään opastuskeskus vuonna 1985. Tuolloisen Koilliskairan opastuskeskuksen nimi on vaihtunut myöhemmin monta kertaa: 1990-luvulla siitä tuli Koilliskairan luontokeskus ja 2015 nimi vaihdettiin Tankavaaran luontokeskukseksi.
Syksyllä 2018 Urho Kekkosen kansallispuiston rajoihin tehtiin muutoksia, mm. Tankavaaran alue irrotettiin puistosta. Vuonna 2019 Sodankylän kunnan teollisuus- ja liikekiinteistöistä vastaava Tähtikunta Oy osti Tankavaaran luontokeskuksen Metsähallituksen Luontopalveluilta. Kunta vuokrasi luontokeskuskiinteistön Kultakylän matkailuyrittäjälle ja kiinteistön kutsumanimi on vaihtunut Tankavaara Wild - elämys- ja kokouskeskukseksi. Kokouskeskus on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin ja näyttely on avoinna tilauksesta.

5.

Raumalan valmistamat puiset shakkinappulat.

Historiaa - 1930-luvun kultaryntäys ja kultamuseo: Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma sai unessa tiedon alueen kultavarannoista.
Alueen kullankaivajien keskuudessa heräsi mielenkiinto esitellä kullankaivuuta ja kullan historiaa myös muillekin. Niinpä Tankavaaran alueelle perustettiin sitä varten oma kultakylänä tunnettu alue. Vuonna 2020 Tankavaaran kultakylän perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, jota juhlistettiin elokuussa 2020.

6.

Tankavaara Lapin sodassa: Toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan osastoja oli sijoitettu Pohjois-Suomeen. Syyskuun 1944 alussa sovitun jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksalaisten vetäytyessä Lapin sodassa kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä taisteluja. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti 31. lokakuuta 1944 kohti Saariselkää.
Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä.
Puolustusvoimat on 2000-luvulla raivannut ja tuhonnut Pohjois-Suomen alueelta löytyneitä sodanaikaisia räjähde- ja ammuslöytöjä. Esimerkiksi kesällä 2021 raivattiin Tankavaaran Ylisenvaaran alueella, jossa on ollut sodan aikana saksalaisten räjähdevarastoalue. Varastoalueella olleita räjähtämättömiä ammuksia haudattiin maahan, joita nyt siivottiin ja tuhottiin lopullisesti.

Löydökset: Tankavaaran alue on tunnettu niin kulta- kuin mineraalilöydöistään. Kesällä 2018 löydettiin Tankavaaran kulta-alueelta alueelta Lapin ensimmäinen timantti. Suurimmat kultahiput ovat olleet yli 60 gramman painoisia. Heinäkuussa 2020 löytyi n. 62 gramman painoinen kultahippu, jota pidetään yhtenä isoimmista lapiokaivuulla löydetty hippuna parin vuosikymmenen sisällä.

7.

Kuvat #1-7: Tankavaaran kultakylässä 20.1.2026 (R. Svala-Joutsi).

Sodankylän kirkot:

B) Nimimerkki "WikiCraft" kuvasi Sodankylän vanhan kirkon kesällä 2004 (lisenssi OK: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.).

Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko. Sodankylän Vanha Kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko entisöitiin 1926, ja vuosina 1992-1995 Museovirasto korjasi paanukatteen ja ulkoverhoilun. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. Kirkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia, ja se on suosittu vihkikirkkona.

Nimimerkki "WikiCraft" kuvasi Sodankylän uuden kirkon kesällä 2004 (lisenssi OK: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.).

Takaisin etusivulle.