A) (Wikipedia, 2020): Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella. Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä. Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin vuonna 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka. Kylät: Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi. Nykytilanne: Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.

Ruskealan kirkko: B) Tulipalossa v. 1940 tuhoutunut Ruskealan kirkko - kuvapostikortti. Ruskealan kirkko - kuvapostikortti. Ruskealan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1940. Tatu Kosonen kuvasi kirkon rauniot toukokuussa 2016 (lisenssi OK: CC BY-SA 4.0). (Heninen, 2020): Evankelis-luterilainen seurakunta perustettiin Ruskealaan vuonna 1727. Puukirkko, jossa oli 800 istumapaikkaa, rakennettiin arkkitehti Anders Fredrik Granstedtin piirustusten mukaisesti vuonna 1834. Piirustukset hyväksyi Johan Carl Ludvig Engel. Maaliskuussa 1940 Talvisodan päätyttyä Ruskealan pitäjä siirtyi kokonaan Neuvostoliitolle. Kirkon vanha rakennus paloi 17. heinäkuuta 1940. Ruskealan entisen kirkon kello, joka tehty Tukholmassa vuonna 1750, on sijoitettu Viinijärven luterilaiseen kirkkoon (Liperin seurakunta). Kirkon paikalla on nyt muistokivi, jossa lukee ”Tällä paikalla oli Ruskealan kirkko, valmistui 1834, paloi 1940. Usko, toivo ja rakkaus eivät katoa.” Ruskealan luterilainen seurakunta jatkettiin vuonna 1990. Samana vuonna perustettiin Ruskealan Pappila Oy, joka kunnosti entisen pappilan kivirakennuksen (rakennettu vuonna 1931). Huhtikuussa 1993 Ruskealan pappila avattiin matkailukäyttöön. Pappilassa sijaitsi myös jumalanpalvelustila. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2004. Vuonna 2002 Kalevi Keinosen aloitteesta aloitettiin uuden kirkon rakentaminen. Vuoden 2004 lopussa kirkon kellarikerros oli valmistunut käyttöä varten: siellä on keittiö, kahvila ja takkahuone, sauna, majoitustilaa sekä tilapäinen kirkkosali. 17. huhtikuuta 2010 Inkerin Evankelis-Luterilaisen Kirkon piispa Aarre Kuukauppi pyhitti kirkon. 2012 * Ruskealan luterilainen kirkko. 18. maaliskuuta 2013 kirkko vahingoittui pahasti tulipalossa. 25. syyskuuta 2016 Inkerin Evankelis-Luterilaisen Kirkon piispa Aarre Kuukauppi pyhitti kirkon uudelleen.