Pöytyä (ruots. Pöytis, vanhentunut) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 523 ihmistä. Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta. Ennen Yläneen liittymistä Pöytyään kunnan läntisimpänä pisteenä oli alun perin kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono. Pöytyän naapurikunnat ovat Aura, Eura, Lieto, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Oripää ja Säkylä. Kuhankuonon rajakivellä yhden rajapisteen naapurikuntia ovat lisäksi Masku, Nousiainen, Rusko ja Turku. Pöytyän kautta kulkevat valtatie 9 ja kantatie 41. Kunnan kautta kulkee myös Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät enää pysähdy lopetetuilla Kyrön rautatieasemalla ja Kumilan seisakkeella. Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Pöytyällä ovat Pöytyän kirkkoympäristö, Pihlavan kartano ja Varkaantie Pöytyällä; Mäenpään kylä ja Kyrön rautatieasema Karinaisissa; sekä Yläneen kirkonmäki ja pappila ja Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen Yläneellä. KYLIÄ ~ Pöytyällä: Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Karinainen, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mustanoja, Mäkiäinen, Naaranoja, Oja, Ordenoja, Paju, Pappila, Pihlava, Puho, Pöytyän Haveri, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja ja Vistola. Karinaisissa: Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla ja Tilkanen. Yläneellä: Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Korkiakoski, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne ja Ylänehaveri (Wikipedia, 2017). Kuhankuonon rajakivi Kurjenrahkan kansallispuistossa. Taka-alalla esteettömäksi ja pyörätuolilla kuljettavaksi rakennettu ramppi. Kuvasi nimimerkki "Makele-90" (2010) (lisenssi, OK * Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.)

Pöytyän rautatiekulttuuria: A) (Yle.fi - 23.6.2010): Tavarajuna törmäsi tukkirekkaan Pöytyällä 23.6.2010 (kuva: Simo Päivärinta): Junaliikenne on toistaiseksi poikki Turun ja Toijalan välillä Pöytyällä Kyrön juna-asemalla sattuneen onnettomuuden vuoksi. Onnettomuus sattui Kyrön asemalla iltapäivällä, kun tavarajuna törmäsi tukkirekkaan. Tavarajuna oli tullut hiljaista vauhtia tasoristeykseen Turun suunnasta ja törmännyt siinä tukkirekan perävaunuun. Rekan kuljettaja on alustavassa puhuttelussa kertonut pujotelleensa puomien välistä päin punaista liikennevaloa, koska muitakin autoja oli edellä ajanut samalla tavalla. Poliisi tutkii tekoa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Onnettomuudesta ei koitunut henkilövahinkoja, mutta törmäyksen seurauksena kaksi junan veturia putosi kiskoilta. Veturien nostamiseen ja vaurioiden korjaamiseen mennee torstaiaamupäivä, rataliikennekeskuksesta arvioidaan. Tampereelta tulevat junat jäävät Loimaan asemalla, mistä matkustajat kuljetetaan linja-autoilla Turkuun. Samoin Turusta Tampereelle matkaavat pääsevät linja-autokyydillä Loimaan asemalle, mistä matka jatkuu junalla.

Pöytyän kirkko: B) Markku Ilari Manninen kuvasi 16.6.2017 Pöytyän kirkon (käyttölupa 2017-6-A * kiitos). Pöytyän kirkko on Pöytyän seurakunnan kirkko Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Kirkon rakentaja oli Mikael Piimänen ja suunnittelija Carl Christoffer Gjörwell. Rakennus valmistui 1793. Sisätiloiltaan kirkko on uusgoottilaista eli nikkarityyliä. Alttaritaulu on Johan Zacharias Blackstadiuksen työ vuodelta 1849. Pöytyän puukirkko on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko. Sen täyskorkeat kylkiäiset avautuvat kirkkosaliin. Tornin yläosan Piimänen rakensi oman mallinsa mukaisena Gjörwellin suunnitelmista poiketen. Itäpäädyssä oleva sakaristo on muuta kirkkoa hieman leveämpi ja korkeampi, kuten myös tornin alla oleva osa. Kirkon valmistumisen aikaan pyhätöt oli tapana nimetä hallitsijan mukaan, Pöytyän kirkko omistettiin silloin vasta 14-vuotiaalle Kustaa IV Aadolfille. Tästä on muistotaulu kirkon ulkoseinässä pääoven yläpuolella. Kirkon sisätilojen tyyli on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1825 kirkon ikkunoita suurennettiin. Sisätilat muuttuivat uusgoottilaisen tyylin mukaisiksi korjauksissa vuosina 1886–1888. Näitä niin sanotun nikkarityylin koristeita karsittiin raskaalla kädellä arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelemassa korjauksessa, joka toteutettiin vuosina 1937–1938. Korjauksen yhteydessä kirkkoon saatiin sähkövalo ja keskuslämmitys. Viimeisin iso korjaus oli vuonna 1980, suunnittelijana oli arkkitehti Eero Raatikainen. Korjauksen myötä kirkko palautui sisäpuoleltaan takaisin uusgoottilaiseen tyyliin. Kirkossa on tilaa noin 750 henkilölle (Wikipedia, 2017).

KARINAINEN - ja KYRÖ sen taajamana - yhdistyi Pöytyään 1. tammikuuta 2005 alkaen: C) Kyrön rautatieasema entisessä Karinaisten kunnassa, vuoden 2005 liitoksen jälkeen Pöytyää. Asema on rakennettu 1870-luvulla eikä ole enää alkuperäisessä käytössä. Vasemmalla aseman tavaramakasiini. Kuvasi 19.8.2012 nimimerkki 'HTM' (lisenssi, OK). (Wikipedia, 2013): Kyrö on Pöytyän kunnan kylä ja taajama. Vuoteen 2005 asti se oli Karinaisten kunnan suurin taajama, kunnes vuonna 2005 Karinainen yhdistyi Pöytyän kuntaan. Taajaman kautta kulkevat sekä Turku–Toijala-rata että nykyinen valtatie 9. Alun perin taajama muodostui Kyrön rautatieaseman ympärille lähelle Karinaisten ja Pöytyän rajaa. Jo ennen kuntaliitosta taajama ulottui myös hiukan Pöytyän puolelle. Nimismies Edward Sjömanin ansiosta Kyrö sai vuonna 1876 rautatieaseman. Valtion rautateiden suunnitelmissa oli perustaa rautatieasema naapurikuntaan Pöytyälle. Sjöbergin ansiosta valtiolle lahjoitettiin rakennukset, maa-alaa sekä 1000 markkaa rahaa, joten rautatieasema tuli Kyröön. Perimätiedon mukaan avajaispäivänä 22. kesäkuuta 1876 läheiseltä Mikolanvuoren kalliolta,läheltä nykyistä vesitornia, ammuttiin ratamiesten poraamista kallioreijistä ruutipanoksia uuden radan kunniaksi. Henkilöliikenteen osalta aikataulun mukainen ajo alkoi Turku–Toijala-väliä 13. tammikuuta 1876, vaikka asemarakennukset eivät olleet vielä valmiita. 1920-luvulla Kyröstä Turkuun kulki Suomen ensimmäinen aikataulun mukainen moottorivaunu. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Kyrön rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kyrön rautatieaseman tavaramakasiini, entisessä Karinaisten kunnassa, nykyään Pöytyää. Asema on rakennettu 1870-luvulla eikä ole enää alkuperäisessä käytössä. Kuvasi 19.8.2012 nimimerkki 'HTM' (lisenssi, OK). Kyrön asemalta hieman Turun suuntaan - alempi kuvattu 1.7.2010 (S&J) - ylempi samasta paikasta (Google Maps). Kumila: Ari-Pekka Lanne kuvasi 26.5.2012: "Sr1 3011:n vetämä pikajuna halkoo Kumilan agraarisia maisemia." Käyttölupa "2015-12-J", kiitos. Kumilan pysäkki (lyh. Kla) oli rautatieseisake Pöytyän kunnan Kumilan kylässä. Liikennepaikka sijaitsi rataosalla Turku–Toijala nykyisten Kyrön ja Loimaan rautatieasemien välisellä osuudella, noin 50 kilometrin päässä Turun päärautatieasemalta. Alun perin Kumilaan rakennettiin Knut Nylanderin suunnitelmien mukainen pieni, kaksihuoneinen pysäkkirakennus. Rakennus siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan vuonna 1934, ja se siirrettiin uudelleen vuonna 1980 Jokioisten Museorautatielle, jossa se on edelleen käytössä Jokioisten aseman asiakaspalvelu- ja liikenteenohjaustilana. Pysäkkirakennuksen tilalle siirrettiin vuonna 1934 Hangon–Hyvinkään rautatieltä Thure Hellströmin suunnittelema vahtitupa. Rakennus purettiin 1999 (Wikipedia, 2017). Nimimerkki "TeVe" kuvasi kesäkuussa 2008 alkuperäisen Kumilan pysäkkirakennuksen siirrettynä Jokioisille. Lisenssi, OK. Public domain (Wikipedia). Mika Vähä-Lassilan piirros Kumilan vuonna 1999 purettu vahtitupa. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Yläne yhdistyi Pöytyään 1. tammikuuta 2009 alkaen: D) Yläneen kirkko - kuva ja tiedot Carolus Lindbergin kirjasta 'Suomen kirkot' (1934). Yläneen keskiajalta peräisin olevalla seurakunnalla mainitaan olleen vanhoja kirkkoja Vimmanmäessä ja Kappelniitun mäessä. Toisten tietojen mukaan piispa Bero Balkin aikana jo v. 1384-1412 olisi Yläneen alueelle rakennettu kirkko. Vanhin muodoiltaan tunnettu kirkko rakennettiin v.1663 nykyisen kirkon paikalle. Ränsistymään päässyt vanha kirkko uusittiin v.1782 (Mikael Piimänen). Ilmeisesti koko kirkko purettiin ja rakennettiin laajennettuna uudestaan. Kuvan kirkon runkohuoneen ja kylkiäisten päädyt ovat suipot katonlappeet jyrkät. Tornin huippu on barokkimaisen nivelikäs ja pulleapäätteinen. Kirkkohuoneen sisäkatteena on kulmikas puuholvi. Yläne perustettiin Pöytyään kuuluvaksi kappeliksi ennen v. 1392, erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi v. 1875. Yläneen suojeluspyhimys oli P. Olavi. Johanna Forsius kuvasi Yläneen kirkon kesällä 2007 - kiitos. (Wikipedia, 2013): Yläne on entinen Suomen kunta joka on nykyään osa Pöytyää. Se on osa Varsinais-Suomen maakuntaa ja oli itsenäisenä kuntana osa Länsi-Suomen lääniä ja aiemmin Turun ja Porin lääniä. Kunnassa asui ennen kuntaliitosta 2 109 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 364,6 km2, josta 22,66 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 6,17 asukasta/km2. Yläne yhdistyi Pöytyään 1. tammikuuta 2009 alkaen. Yläneen naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Alastaro, Aura, Eura, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Pöytyä, Säkylä, Turku ja Vahto. Kunnan alueen eteläisimpänä kärkenä oli alkujaan kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono. Yläne on vedenjakajaseutua. Sen luonnonympäristöä hallitsevat sen alueen pohjoisossaan ulottuva Säkylän Pyhäjärvi ja siihen etelästä laskeva Yläneenjoki. Suurin kokonaan Yläneen alueella oleva järvi on Laajoen lähdejärvi Elijärvi Pyhäjärven lounaispuolella. Yläneen lounaisosassa Laajoen latvoilla sijaitsee vuonna 1956 perustettu ja vuonna 1983 laajennettu Vaskijärven luonnonpuisto, ja Yläneen alueelle Kuhankuonon luona ylettyy myös Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka sisälle jäävä Savojärvi on Aurajoen sivujoen Järvijoen lähdejärvi ja Aurajoen vesistön suurin järvi. Yläneen tärkeimmät liikenneväylät ovat Turun ja Euran välinen seututie 204 sekä Yläneeltä kaakossa Loimaalle ja luoteessa Euran Hinnerjoelle johtava seututie 210. Yhdystie 2043 johtaa Yläneeltä Pöytyälle ja yhdystie 2020 Mynämäelle. Yläneellä sijaitsee keväällä 2002 valmistunut Yläneen luontokapinetti, jossa on esillä ympärivuotinen luontonäyttely. Luontokapinetin yhteydessä on myös geologisilla opetustauluilla varustettu kävelyreitti ja näkötorni. Rakennettuina kulttuuriympäristöinä valtakunnallisesti merkittäviksi Yläneellä on Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa arvioitu Yläneen kirkonmäki ja pappila sekä Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen. Yläneellä vietetään juhannuksen jälkeisellä viikolla Yläne-viikkoa, jolloin järjestetään erilaisia yleisötapahtumia. Suomalaista tanssilavaperinnettä yläneellä edustaa Valasrannan tanssilava. Kyliä (maarekisterikylät): Heinjoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Makkarakoski, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri. Muita osa-alueita: Huvitus, Korkeakoski, Kirkonkylä, Kolinummi, Rannanmäki, Otsola, Ristinummi.