A) Pihtipudas ~ yleistietoja: Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 4 221 henkilöä. Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös rautateiden liikennepaikka etelän ja pohjoisen välisellä vaihtoehtoisella rataosalla. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Suurimpia järviä ovat Kolima, Alvajärvi ja Muurasjärvi. Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista ja Pihtiputaan mummosta. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988. Pihtipudas muistetaan Tauno Pasasen vuonna 1969 tekemistä poliisisurmista. Näihin veritöihin perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia. Tunnettuja pihtiputaalaisia: Erkki Ihalainen, harmonikkataiteilija * Lauri Ihalainen, työvoimaministeri, ex SAK:n puheenjohtaja * Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä * Tauno Pasanen, poliisisurmaaja * Lauri ”Tahko” Pihkala, urheiluvalistaja. Kyliä: Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönny, Saani, Kojola ja Seläntaus. Puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.

B) Pihtiputaan kirkko: Eljas Waltari kuvasi Pihtiputaan kirkon syksyllä 2010 (lisenssi OK: Creative Commons Attribution 3.0 Unported license). Sisäkuva Pihtiputaan kirkosta - kuvasi syksyllä 2011 nimimerkki "MrFinland" (lisenssi OK: Creative Commons Attribution 3.0 Unported license).

C) Pihtiputaan rautatiekulttuuria: Olavi Huotari kuvasi Pihtiputaan rautatieaseman 30.10.2008 (käyttölupa 2015-12-M, kiitos). Alvajärvi: Jukka Voudinmäki kuvasi Alvajärven linjavaihteella 28.8.2014 (käyttölupa 2015-12-L, kiitos): "Alvajärven 29.4.2013 lakkautettu linjavaihde. Asemarakennus häämöttää nimikilven takana." Alvajärvi sijaitsee n. 10 km Pihtiputaan keskustasta pohjoiseen. Muuras: Olavi Huotari kuvasi Muuraksen yksityistetyllä rautatieasemalla 20.5.2009 (käyttölupa 2015-12-M, kiitos). Rata Haapajärveltä Muurakseen avattiin 1954 ja edelleen etelään Pihtiputaan keskustaan 1956. Laiturirakennus on vuodelta 1955, jolloin vaihde muutettiin miehitetyksi laiturivaihteeksi. Henkilöliikenne koko radalta lopetettiin jo 1968, jolloin laiturivaihteesta tuli miehittämätön vaihde. Liikennepaikka lakkautettiin 2007 (Radan varrella, 2009). Muuras sijaitsee n. 20 km Alvajärveltä pohjoiseen Haapajärven suuntaan.

D) Pihtiputaan surmanluodit 7.3.1969: Tauno Veikko Pasanen (s. 19. huhtikuuta 1934 Pihtipudas) syyllistyi neljän ihmisen murhaan ja yhden tappoon. Pasanen ampui neljä häntä rauhoittamaan tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä 7. maaliskuuta 1969. Elettyään 14 vuotta vapaudessa hän kuristi 24. elokuuta 1996 entisen vaimonsa hengiltä Riihimäellä. Vuonna 1971 sai ensi-iltansa Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia, joka pohjautuu Pihtiputaan tapaukseen. Elokuvasta on tullut klassikko, jonka sanotaan kuvaavan erityisen hyvin aikakauden elämää maaseudun köyhyydessä. Niskanen lähti tekemään elokuvaa, koska oli vakuuttunut siitä, että Pasasen teon taustalla oli jonkinlainen yhteiskunnallinen syy, jonka hän halusi tuoda esille. Elokuvan katsotaan vaikuttaneen myös siihen, että Pasanen sai melko nopeasti armahduksen tasavallan presidentti Mauno Koivistolta vuonna 1982. Pihtiputaan poliisisurmat: Tapahtumaa edeltäneen viikon aikana Pasanen oli juonut päivittäin alkoholia ja valvonut öitä lehmän poikimista odotellessa. Tapahtumapäivänä noin kello kahdentoista aikoihin hänelle oli tullut riitaa vaimonsa Liisa Pasasen kanssa. Pasanen ajoi vaimonsa ja lapsensa ulos kodistaan kuten usein aikaisemminkin. Naapuri hälytti paikalle poliisit. Pasanen tunnettiin äkkipikaisena, siksi poliisipartiolla oli mm. konepistooli mukana. Pasanen ampui minuutin sisällä avotähtäimisellä 7×33 millin lintukiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta, aseistautunutta poliisia. Pasanen ampui viimeiset, kuolettavat laukaukset uhrien vierestä teloitustyyliin. Tapahtuman jälkeen Pasanen käveli naapuriin ja pyysi soittamaan poliisit paikalle. Pasasen todettiin olleen 1,2 promillen humalassa. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Olavi Poikkimäki, Veikko Armas Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Olavi Turpeinen. Poliisivihaa epäiltiin julkisuudessa teon motiiviksi, mutta Pasasen mukaan hänellä ei ollut erimielisyyksiä poliisien kanssa. Pasanen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen, jota hänet passitettiin kärsimään Riihimäen vankilaan. Tapaus herätti keskustelua poliisin koulutuksesta ja turvallisuudesta. Entisen vaimon tappo: Presidentti Mauno Koivisto armahti Pasasen 1. huhtikuuta 1982. Taunon vankeustuomion aikana vuonna 1977 vaimo Liisa oli muuttanut lähemmäksi miestään Riihimäelle. Vapauduttuaan Pasanen eleli jonkin aikaa Riihimäellä yhdessä Liisan kanssa. Vuonna 1955 solmittu avioliitto päättyi eroon vuonna 1992, mutta puolisot tapasivat toisiaan edelleen säännöllisesti. Lauantaina 24. elokuuta 1996, rankan juomisen päätteeksi, Pasanen kuristi Liisan hengiltä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tekemän mielentilatutkimuksen mukaan Pasanen oli teon tehdessään alentuneesti syyntakeinen. Pasanen tuomittiin Riihimäen käräjäoikeudessa 26. helmikuuta 1997 täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä taposta seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Tapaus aiheutti keskustelun moninkertaisen murhamiehen armahtamisen oikeutuksesta. Pasanen vietti vankeusaikansa Riihimäen vankilassa ja vapautui ehdonalaiseen helmikuussa 2000. Vapauduttuaan Pasanen muutti Riihimäelle (Wikipedia, 2016).