A) Sijainti: Porrassalmen sijainti kartalla * Mikkelin kaupunkikeskustan eteläpuolella. (Museotiet, 2024): Porrassalmen paikallistie Mikkelin maalaiskunnan ja Mikkelin kaupungin alueilla on viisi kilometriä pitkä tie, joka on Mikkelin – Lappeenrannan tien perua. Suuresta Savontiestä alkanut tie johtaa Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Lappeelle, josta edelleen Viipuriin. Tie on ollut talvikäytössä jo 1550 –luvulla ja raivattu kesätieksi viimeistään 1600 –luvulla. Koska Porrassalmen tien varsilla on ollut talonpoikaistaloja sekä kartanoitakin jo ennen 1500-luvun puoliväliä, on niistä kuljettu ympäri vuoden Mikkeliin. Mikkelissä esimerkiksi sijaitsi kirkko ainakin jo 1400-luvulla. Muistona entisaikojen tienpidosta Porrassalmen tien varrella on säilynyt yksi tiemanttaalin rajamerkki eli jakokivi, joilla vuoteen 1921 saakka oli osoitettu kunkin talon kunnossapidettävät tieosuudet. Porrassalmen harjulla käytiin Kustavin sodan aikana 13.6.1789 taistelu, jossa noin 600 suomalaista torjui noin 6000:n venäläisen hyökkäyksen. Tien varrelle on vuonna 1923 pystytetty muistokivi kyseisen taistelun muistoksi.

B) Porrassalmen taistelu * Kustavin sota ~ 13.6.1789: Porrassalmentien varressa on taistelun muistoksi vuonna 1923 pystytetty arkkitehti Armas Lindgrenin (1874-1929) suunnittelema muistomerkki. Nimimerkki "Htm" kuvasi heinäkuussa 2015 (Wikipedia, CC BY 3.0). (Wikipedia, 2024): Porrassalmen taistelu käytiin Mikkelissä 13. kesäkuuta 1789. Se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä Kustaan sotaa, jonka Ruotsi aloitti provokaatiolla. Suomalaisjoukot voittivat määrältään ylivoimaiset venäläisjoukot. Vain viikkoa myöhemmin uudessa taistelussa venäläiset kuitenkin löivät Ruotsin joukot ja valloittivat Mikkelin 19. kesäkuuta 1789. Savo vallattiin kuitenkin takaisin vastahyökkäyksellä heinäkuussa. Rauha solmittiin elokuussa, kumpikaan osapuoli ei voittanut eikä rajoja siirrelty. Taustaa: Venäjän jouduttua sotaan Turkin kanssa Kustaa III päätti aloittaa Venäjän kanssa sodan, jossa edellisissä sodissa menetetyt alueet vallattaisiin takaisin. Kustaa uskoi Venäjän olevan niin kiinni Turkin-sodassa Mustallamerellä, ettei se kykenisi tehokkaaseen vastarintaan Suomenlahdella. Puumalan Vuolteensalmella käytiin 28. kesäkuuta 1788 rajakahakka venäläisten kanssa, minkä jälkeen ruotsalaiset lähtivät hyökkäämään Venäjän puolelle Itä-Savoon. Venäjän keisarinna Katariina II Suuri julisti sodan Ruotsille 11. heinäkuuta 1788. Ruotsalaisten hyökkäys epäonnistui, ja he vetäytyivät takaisin Suomen puolelle talvileiriin. Vuonna 1789 Venäjä pyrki valtaamaan Savon. Venäläisten tarkoituksena oli hyökätä Puumalasta ja Ristiinan Kyyröstä ja Savonlinnasta painopisteen suuntautuessa Savitaipale–Suomenniemi–Mikkeli-linjaa pitkin. Pääasiassa suomalaisista koostuvat ruotsalaisjoukot piti saartaa tai tuhota Mikkelin tai viimeistään Juvan alueella. Ensimmäinen taistelu käytiin Ristiinan Kyyrössä 11. kesäkuuta 1789 tykistön tukemana. Majuri von Knorringin johtamat ruotsalaisjoukot menettivät huomattavan osan varustustaan, muun muassa tykkinsä, telttansa ja kuormastonsa. Venäläiset pidättäytyivät takaa-ajosta, ja joukko pelastautui Ristiinan kirkolle odottamaan vahvistuksia. Porrassalmen taistelu * Keskittäminen: Von Knorringin kokeman Puumalan ja Ristiinan Kyyrön tappion jälkeen Ruotsi siirsi Ristiinan kirkolle vetäytyneet von Knorringin joukkojen rippeet sekä keskitti alueella olevia muita joukkoja Mikkelin pitäjään Porrassalmelle. Porrassalmelle ryhmitettiin 720 sotilasta, muun muassa Porin rykmentin osasto, Savon jääkäreitä, Karjalan rakuunoita, Karjalan rakuunoiden reserviä, Uudenmaan rakuunoita ja vapaakomppania. Joukosta rakuunoita on yhteensä noin 140. Lisäksi Heinolaan sijoittunut Porin rykmentin ensimmäinen pataljoona käskettiin marssimaan Mikkeliin. Tulossa oli myös Pohjanmaan rykmentti. Ryhmittäminen: Porrassalmen puolustusvalmisteluita johti majuri Georg Henrik Jägerhorn. Porrassalmen kukkulan etelärinteeltä kaadettiin mäntymetsää ampuma-alan raivaamiseksi alarinnettä kohti. Harjun korkeimmalle kohdalle runsaan sadan metrin päähän sillasta perustettiin luutnantti Ugglan johtamille kolmelle kevyelle kolminaulaiselle tykille tuliasemat. Niiden oikealla puolelle sijoitettiin Savon jääkäreitä (vahvuus 80) ja näiden oikealle puolelle jatkoksi vielä osa vapaakomppaniasta (vapaakomppanian täysvahvuus 100). Tykkien vasemmalle puolelle sijoitettiin Porin rykmentin lähettämä joukko. Niiden vasemmalla puolelle tuli Karjalan rakuunoiden reservi, noin 50 rakuunaa. Ensimmäisen linjan taakse jätettiin toiseksi linjaksi vielä kohtalaisen suuri reservi. Puolustajia komensi joukon virkaiältään vanhimpana upseerina Porin rykmentin eversti Jakob Karl Gripenberg. Hyökkääviä 6 000 venäläistä komensivat kenraalit Michelson, Rautenfelt ja Georg Magnus Sprengtporten, joka oli aikaisemmin toiminut Savon jääkäreitä komentavana everstinä Ruotsin armeijassa. Taistelu: 12. kesäkuuta iltakahdeksalta saivat ruotsalaiset tiedon venäläisten etenemisestä kymmenen kilometrin päässä olevaan Sokkalaan etelässä. Rakuunavartion vahvistukseksi lähetettiin 30 jalkaväkisotilasta viivytysjoukoksi. Viivytystä kesti kolme tuntia, minkä jälkeen joukko vetäytyi puolustusasemaan. Porrassalmen yli johtava silta purettiin. Puolelta öin Michelsonin komentamat venäläiset alkoivat rakentaa Porrassalmen eteläpuolisille harjuille 12 raskaalle kuusinaulaiselle tykilleen tuliasemia. Aamuneljältä alkoi venäläisten tulivalmistelu. Tykeillä ammuttiin kaksi, joidenkin tietojen mukaan kolme tuntia ja hyökkäys alkoi aamukuudelta, joidenkin tietojen mukaan aamuseitsemältä. Venäjän henkivartiokaartin krenatöörit kahlasivat Porrassalmen yli ja taistelu muodostui pistintaisteluksi. Hyökkäyksen painopisteen uskotaan olleen aluksi ruotsalaisten vasen sivusta, minkä jälkeen painopiste olisi siirtynyt keskelle tielle. Venäläisten ensimmäinen hyökkäys epäonnistui, ja he vetäytyivät ennen kuin aloittivat uuden, edellistä voimakkaamman tulivalmistelun, mikä aiheutti ruotsalaisille tappioita. Uusi Sprengtportenin komentama hyökkäys alkoi yhdentoista aikoihin. Sprengtporten haavoittui sääreensä. Puolustajat onnistuivat lyömään tämänkin hyökkäyksen takaisin. Iltaneljältä, joidenkin tietojen mukaan iltaviideltä, venäläiset hyökkäsivät kolmannen kerran mutta epäonnistuivat jälleen. Tappiot: Venäläisten tappioksi muodostui 22 upseeria ja noin 700 aliupseeria ja miehistöön kuuluvaa. Pääasiassa suomalaisista koostuvien ruotsalaisten tappiot olivat luutnantit Thilman, von Kothen sekä vänrikit Schauman ja Nymansson, kuolettavasti haavoittuneet luutnantit Beckman ja Delvig sekä 54 aliupseeria tai miehistöön kuuluvaa, jotka haudattiin Porrassalmelle. Upseerien hauta on Mikkelin kirkkopuistossa. Upseereista haavoittuivat koko puolustajajoukkoa komentanut eversti Gripenberg, majurit Lillieberg ja Tigerstedt sekä kapteeni von Döbeln. Aliupseereita ja miehistöön kuuluvia haavoittui 130. Merkitys: Porrassalmen taistelu oli moraalinen voitto, vaikka venäläiset onnistuivatkin jatkamaan etenemistään Savossa toista reittiä pakottaen eversti von Stedingkin vetämään joukkonsa Joroisiin, mistä Etelä-Savo kyllä vallattiin takaisin myöhemmin vastahyökkäyksellä. Porrassalmen taistelun muistoksi alueelle on pystytetty muistokivi 1923, lakkautetun Savon prikaatin vuosipäivä oli Porrassalmen taistelun vuosipäivä, ja joukko-osaston hyvästä palveluksesta jaettava joukko-osastoristi on nimeltään Porrassalmen risti. Savon prikaatin perinteitä vaali prikaatin lakkauttamiseen asti Savon prikaatin kilta. Savon Prikaatin lakkauttamisen jälkeen muistoa on vaalinut Porin Prikaati.

.

C) Kuvia Porrassalmen taistelupaikoilta: 1. Kuvat #1-9 Porrassalmen taistelupaikoilla 4.7.2017 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Kuvat #1-9 Porrassalmen taistelupaikoilla 4.7.2017 (S&J).

D) Kuvia Porrassalmen nykymaisemista: Porrassalmen kauniita ja rauhanomaisia nykymaisemia * molemmat: Google Maps * heinäkuu 2018. Kyyhkylän kartano (nettisivut, 2024 - kiitos). Saimaan rannalla, 7 km Mikkelistä sijaitsee tämä viehättävä vuonna 1856 rakennettu herraskartano. Satumaisen kaunis ympäristö luonnonhelmassa, erinomaiset ja laajat aktiviteettimahdollisuudet, tasokas keittiö sekä palvelualtis henkilökunta. Hotelli-, ravintola-, kokous- ja juhlapalvelut ympäri vuoden! Kyyhkylä tarjoaa unohtumattomia lomakokemuksia ja virkistystä vapaa-aikaan. Kyyhkylän perinteikäs kartano on täysin uudistettu hotellikäyttöön ja palvelee viihtyisänä kartanohotellina ympäri vuoden. Kartanon pihapiirissä on yhteensä 46 huonetta, osa kartanon yläkerrassa, osa uudessa 2011 valmistuneessa upeassa Hotelli Rusthollissa. Kartanoravintolaan mahtuu illallistamaan 100 hlöä ja juhlapalvelut kesäaikaan puutarhassa onnistuvat 500 henkilölle. Tyky, tyhy, kuntoremontit jne. kuntoutuspalvelut tarjoaa kartano yhdessä kuntoutuskeskuksen kanssa! * * * * * * (Wikipedia, 2024): Kyyhkylä on kuntoutus- ja hyvinvointikeskus, joka sijaitsee Etelä-Savossa, 7 kilometriä Mikkelin keskustasta. Kyyhkylässä toimi vuodesta 1927 vapaussodan sotainvalidien kuntoutuskoti, jonka yhteyteen rakennettiin vuonna 1973 kuntoutussairaala. Kyyhkylä on viimeksi tarjonnut kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi myös matkailu-, kokous- ja juhlapalveluita. Sitä ennen paikka toimi 2020-luvun alkuvuosina vastaanottokeskuksena erityisesti ukrainalaisille Venäjän hyökkäystä paenneille. Kyyhkylän kartanon päärakennus on rakennettu 1856 ja peruskorjattu viimeksi vuonna 2005. Historia: Kyyhkylä kuului 1600-luvulla kreivi Pietari Brahen läänityksiin, josta muodostui 1700-luvulla herraskartano. Sen alkuaikojen merkittävä isäntä oli Riiasta kotoisin ollut ja isonvihan vuosina Suomeen asettunut soturi Johan Henrik Fieandt, joka sai kartanon omistukseensa avioliiton kautta. Merkittävä isäntä oli myös Johan Henrikin pojanpoika everstiluutnantti Otto Karl von Fieandt, Haapaniemen sotakoulun topografisen osaston perustaja. Hänen kuoltuaan 1825 kartano päätyi lyhyeksi aikaa kauppias Jaakko Manniselle ja sitten muille vaihtuville omistajille, kunnes Vapaussodan Invalidien liitto osti kartanon kauppaneuvos Pulkkisen perillisiltä vuonna 1927. Vapaussodan Invalidien liitto luovutti kartanon vuonna 1970 Sotainvalidien Veljesliitolle. Luovutuksen jälkeen kartano toimi Kyyhkylän invalidi- ja sairaskotina. Kyyhkylän kuntoutussairaalaa alettiin rakentaa vuonna 1973, jolloin kartano yhdistyi osaksi kuntoutussairaalaa. Vuoteen 1988 asti vanha päärakennus sivurakennuksineen ja Kyyhkylän kuntoutussairaala olivat kaksi erillistä laitosta, mutta sittemmin ne ovat toimineet yhdessä. Myrskytuhoja ja tulipaloja: Alkuperäisestä invalidikodin pihapiiristä ei ole jäljellä kuin päärakennus ja johtajan asuntona aikoinaan toiminut omakotitalo - muut rakennukset tuhoutuivat suuressa tulipalossa 9. heinäkuuta 1935. Palo oli saanut alkunsa asuntorakennuksesta, jossa oli kaiketi pudonnut hiili lattialle tai veto oli lennättänyt kipinän lattialle. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt sitä nähdä ennen kuin tuli ja savu olivat ehtineet jo ulko-ovelle saakka: kaikki työkuntoinen väki oli ulkona heinätöissä. Tuli levisi kuivassa heinäntekosäässä nopeasti muihin rakennuksiin, ja sen pauhu sulki ajotien maantieltä kartanon pihaan, mikä hidasti sammutustöiden aloitusta. Tulipalo tuhosi neljän invalidiperheen, Vilenin, Toikan, Valkaman ja Haaviston, sekä kahden karjanhoitajan kodit ja irtaimiston. Yhteensä 14 lasta jäi kodittomaksi. Vuoden 1935 tulipalossa säästynyt päärakennus oli vähällä palaa kymmenen vuotta myöhemmin, kun helmikuun 1945 kovien pakkasten aikaan piti putkia sulattaa sähkövastusten avulla. Sammutustyöt kestivät seuraavaan päivään, ja syntyneet vahingot olivat mittavat. Mikkelin seudulla riehui 21. tammikuuta 1957 pyörremyrsky. Kyyhkylän kartanon päärakennuksen aamiainen keskeytyi kovaan rysäykseen ja sitä seuranneeseen lauta- ja pellinpalasateeseen. 24 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli repi irti koko länsipuolen katon ja osan parruistakin. Kartanohotelli: Kyyhkylän Kartano sijaitsee aivan Kyyhkylän Kuntoutuskeskuksen läheisyydessä. Kartano toimii hotellina ja majoitustilana kursseilla sekä kokous- ja juhlatilana. Kartano on peruskorjattu vuonna 2006. Kartano toimii myös tilausravintolana vuoden ympäri. Majoitustilana toimii Kartanon yläkerta, jossa on yhteensä 14 huonetta. Kartanossa on myös erilaisia kokoustiloja. Kesällä vuonna 2011 vanhan kartanon pihapiiriin valmistui uusi majoitusrakennus. Rakennus toimii hotelli- ja kokouspaikkana. Kyyhkylä on keskittynyt työikäisten hyvinvointipalveluihin ja ortopedisten, neurologisten, ikääntyvien sekä muistisairaiden kuntoutukseen. Kyyhkylässä on myös pitkät perinteet sotainvalidien ja veteraanien kuntoutuksessa. Konkurssiuhka 2024: Kiinteistön omistava Mikkelin kaupunki haki lokakuun lopussa 2024 siinä toimivat yritykset Kyyhkylän Oy:n ja Wellbeing365 Oy:n konkurssiin pääosin vuonna 2024 syntyneiden satojen tuhansien eurojen vuokrarästien takia.

.