A) Miehikkälä ~ näkymiä: Miehikkälän kotiseutumuseo ja pioneerimuseo: Miehikkälän kotiseutumuseo ja pioneerimuseo kuvattuna 4.7.2012 (S&J). (Miehikkälän kunnan nettisivut, 2012): Miehikkälän kotiseutumuseo perustettiin vuonna 1989, ja perusnäyttely avattiin talossa syksyllä 1993. Museon kokoelmat on kerätty pääosin 1960-luvulla. Museon perusnäyttely uusittiin kesällä 2007. Miehikkälässähän on sisämaan jatulintarhojen eli sokkelolatomusten suurin keskittymä Suomessa, ja kunnan alueelta on tähän mennessä löydetty seitsemän jatulintarhaa. Lahjoitusmaalla tarkoitetaan ns. Vanhan Suomen aikaan (1721/1743–1811) liittyvää Miehikkälän lahjoitusmaata, joka oli venäläinen verotustapa. Hallitsija antoi lähinnä aatelisille virkamiehille ja sotapäälliköille tällaisen donaation vastineeksi uskollisesta valtion palvelusta eli lahjoitusmaan-omistaja sai kerätä alueeltaan verot (ruplat, heinät, halot, voin ja viljan). Lasiteollisuus viittaa puolestaan Kalliokosken lasitehtaaseen (1861–1931), joka valmisti pääasiassa ikkunalasia vientiin. Näiden lisäksi näyttelyssä kerrotaan esinein ja valokuvin Miehikkälän paikallishistoriaa aina kivikaudesta 1950–1960-luvuille. Näyttelyn teemoja ovat mm. metsästys ja kalastus, kalliomaalaukset, aumanpohjat, naisten käsityöt, sota-aika sekä maa- ja metsätalous. Näyttely on toteutettu Miehikkälän kunnan hallinnoimassa Avoinna ympäri vuoden –hankkeessa. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan unioni ja Etelä-Suomen lääninhallitus. Näyttelyn on toteuttanut FL Jorma Hytönen. Kotiseutumuseo sijaitsee vanhassa nuorisoseuran talossa. Kotiseutumuseo toimii jugend-tyylisessä ja museokäyttöön peruskorjatussa talossa, joka rakennettiin alun perin Miehikkälän Saivikkalan kylän nuorisoseuran taloksi vuonna 1909. Myöhemmin talo on ollut maamiesseuran, urheiluseura Kiiston ja osuuskaupan omistuksessa. Samoihin tiloihin kotiseutumuseon kanssa on sijoittunut myös valtakunnallinen Pioneerimuseo. Miehikkälän kotiseutumuseon ja pioneerimuseon sisäänkäynti kuvattuna 4.7.2012 (S&J). Pauli Luoma lähetti 29.6.2014 ottamansa kuvan: "Vanha mylly Hauhian kylässä". Ihmis- ja lintuhahmot kuvassa ovat betoniveistoksia. Pauli Luoma lähetti 29.6.2014 ottamansa kuvan: "Kylämuseo Suur-Miehikkälän kylässä".

B) Miehikkälän kirkko: Miehikkälän kirkko - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän tiilikirkko kuvattuna 4.7.2012 (S&J). (Miehikkälän kunnan nettisivut, 2012): Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lindqvist. Lähes yksinomaan talkootöillä valmistettu kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöönsä vuonna 1881. Tuolloin väkeä kerääntyi kirkonmäelle "kolme kertaa kirkollinen". Kirkkoa on peruskorjattu vuosina 1927 ja 1963. Ensimmäiset urut vuodelta 1895 vaihdettiin vuonna 1980 uusiin, 16-äänikertaisiin urkuihin. Vanhoista uruista käytettiin uusiin urkuihin 10-äänikertaa ja myös urkujen julkisivu säilyi entisenlaisena. Kirkon alttaritaulu on Väinö Hämäläisen maalaus vuodelta 1930, taulun aiheena Jeesuksen ristiltä otto. Miehikkälän kirkko palvelee myös siunauskappelina. Hautausmaa on kirkon läheisyydessä. Lähinnä kirkkoa on sankarihautausmaa, jossa on 177 sankarivainajan viimeinen leposija. Miehikkälän kirkon pääsisäänkäynti ~ kuvattu 4.7.2012 (S&J). Sisäkuvia Miehikkälän kirkosta ~ kuvattu 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkko - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkko - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän sankarivainajien haudat - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkon ovi- ja ikkunanäkymät - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkon sisäkuva - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkon sisäkuvat - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkon sisäkuvat - 4.7.2012 (S&J). Miehikkälän kirkkomaan liepeiltä ~ molemmat kuvattu 4.7.2012 (S&J).

C) Miehikkälän tietoja: Kartta Miehikkälän seudun aluemuutoksista. Säkkijärvestä Miehikkälään vuonna 1946 liitetty alue merkitty numerolla 2. Fenn-O-maniC - NLS Maastokartta 1:250 000, 2020 Tämä tiedosto hyödyntää Maanmittauslaitoksen (MML) tuottamaa aineistoa (Maastokartta 1:250 000, 2020). Kartta Virolahden, Miehikkälän, Ylämaan ja Säkkijärven luovutetuista alueista (Wikipedia, CC BY-SA 4.0). Nimimerkki "Niera" kuvasi Miehikkälän kirkon kesäkuussa 2012 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0). (Wikipedoia, 2024): Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 723 ihmistä. Miehikkälän kunnan keskusta on kunnan kirkonkylä, joka tunnetaan myös nimellä Saivikkala. Naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola (Anjalankoski vuoteen 2008), Lappeenranta (Ylämaa vuoteen 2010), Luumäki ja Virolahti. Miehikkälä on väkiluvultaan Kymenlaakson maakunnan pienin kunta. Maantiede: Miehikkälän alueella virtaa kolme Suomenlahteen laskevaa jokea. Kunnan länsiosat kuuluvat Virojoen vesistöön, keskiosat Vaalimaanjoen vesistöön ja itäosat Urpalanjoen vesistöön. Järvistä ovat suurimmat Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä Miehikkälän ja Ylämaan rajalla sekä Tyllinjärvi Vaalimaanjoen vesistössä Miehikkälän ja Virolahden rajalla. Miehikkälän Natura-kohteita ovat Virojoen koskijakso, Vuorisenvuori, Tyllinjärvi, Tuorusjärvi, Tingankoskenmäen aarnimetsä, Suurisuo, Salajärvi-Ryönänlahti, viljelykäytöstä poistettu Riitahuusinpelto, lehtomainen Leukaniemi-Tyllinjärvi ja iäkäs, kuusta kasvava Mustalammen metsä. Kyliä: Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä ja Suur-Miehikkälä. Miehikkälän kirkko otettiin käyttöön vuonna 1881. Miehikkälän kunta itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Kuntaan liitettiin vuonna 1946 osia Säkkijärven kunnan Suomen puolelle jääneistä alueista. Näihin kuuluu muun muassa Laisniemen kylä. Vuosina 2008–2009 harkittiin kuntaliitosta, jossa Miehikkälä, Virolahti ja Hamina olisivat yhdistyneet. Miehikkälä jäi liiton ulkopuolelle. Neuvottelut virisivät uudelleen 2011, mutta Miehikkälä linjasi pysyvänsä itsenäisenä ainakin valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2017. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusliike Bernitz ja suurkeittiölaitteiden ja -varaosien maahantuonti- ja tukkuliike Restec. Taajamat; Vuoden 2018 lopussa Miehikkälässä oli 1 940 asukasta, joista 589 asui taajamassa, 1 330 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnassa on vain yksi taajama, Miehikkälän kirkonkylä. Ruokakulttuuri: Miehikkälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalanpaisti, suolakurkkua ja keitettyä kananmunaa sisältävä sienisalaatti, punajuuret, hapanvelli, puolarieska eli imelletty puolukka-ruispuuro sekä veskunsoppa eli luumukiisseli. Urheilu ja liikunta: Miehikkälässä toimii urheiluseura Miehikkälän Vilkas. Tunnettuja miehikkäläläisiä: Jukka Hallikainen, laulaja * Niko Hauhia, kuulantyöntäjä * Kalevi Korpi, laulaja * Sulo Nurmela, hiihtäjä * Antti Peltola, näyttelijä * Eeva Ruoppa, hiihtäjä * Reijo Taipale, laulaja * Martti Urpalainen, maratonjuoksija * Yrjö Varpio, kirjailija * Osmo Hämeenniemi, kirjailija * Eero Hämeenniemi, kirjailija ja säveltäjä.