Metsätyönjohtaja Väinö Pöyryn perhe muodostui Elvi-vaimosta ja kahdesta lapsesta. Pöyryt muuttivat aikanaan Mikkeliin ja kunta osti tontin. Talossa asuivat myöhemmin vuokralla Sirkka ja Viljo Malinen poikansa Arton kanssa.

(Ahti Pynnönen, kirje, 15.9.2010): "Pöyryn talo oli Suurosen kauppaa vastapäätä. Pöyryjen poika Raimo oli hyvä kaverini. Häntä puhuteltiin aina lempinimellä Imma , en kyllä enää muista miksi. Raimon isä Väinö Pöyry oli Tampellan miehiä kuten isänikin. Raimon kanssa taisi tulla tehdyksi viattomia kolttosia vähän enemmänkin, mutta ei niistä nyt enempää.
Pöyryjen naapurista Pertti Suuronen oli myös parhaita kavereitani. Hänen kanssaan tehtiin aina kolttosia. Suurosten talohan oli ja on edelleenkin suuri, pääsin joskus siellä käymään ja Pertin äiti tarjosi makeaa syötävää."

Sotavuosien jälkeen Pöyryn talon yläkerrassa asuivat vuokralla Maire ja Lennart Manninen, jotka vielä 40-luvun loppupuolella muuttivat nykyisen työväentalon viereiselle Ison kiven-tontille rakennettuun omaan taloonsa. Pöyryn taloon he olivat ilmeisesti muuttaneet ns. Tietomyllyn talon paikalla olleesta puurakennuksesta (vrt. 51B). Heidän tyttärentyttärensä Anu (Hirsiaho) lähetti 15.4.2011 seuraavat tiedot:
"Mahdollisesti isovanhempani Maire ja Lennart Manninen asuivat lyhyen ajan Laukkarisen talon naapurissa olleessa puutalossa aivan avioliittonsa alkumetreillä, mutta olen kuullut heidän asumisestaan vain Pöyryn vintillä , jossa äitini Leena syntyi. Pariskunta avioitui jatkosodan aikana ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1947. Kovin kauan yhteistä asumista ei ehtinyt olla ennen ensimmäisen lapsen syntymää, maksimissaan vuosi. Pöyryllä piti asua varovasti vastasyntyneen vauvan kanssa, jotta alakerran asukkaat eivät olisi turhaan häiriintyneet. Heti sodan jälkeen heille oli luvattu tontti Isolta Kiveltä (nykyisen työväentalon viereltä), mutta rakentamista piti odottaa pari-kolme vuotta, koska noihin aikoihin oli puutetta puutavarasta ja nauloista."

Pöyryn talon vastakkaiselle puolelle Koulutien risteysaluetta on valmistumassa kerrostalo Puulanhelmi. Kuvattu v.1987 (S&J).

---

Pöyryn talon piharakennus kuvattuna 1980-luvun alkupuolella (S&J).

---

Pöyryn talon viimeisiä hetkiä eletään kevättalvella 1988 (S&J). Viereinen kerrostalo Puulanhelmi on valmistunut ja Pöyryn talo on jo tyhjillään, ulkolaudoituksen poistaminen on jo alkanut. Heimo Kaurala osti rakennuksen hirret.

Pöyryn talo on purettu ja viereisen koulun piha-aluetta on jatkettu sen paikalle - aidattu pelikenttä. Kuvattu 25.1.2009 (S&J)

Puretun Pöyryn talon kohdilla Joutsantiellä - koulun aidattu piha-alue taustalla. Kuvattu 2.4.2009 (S&J)

14.4.1986 klo 10 avattin Tehosähkön rakennuksen asuinosan yläkerrassa uusi käsityö-, lanka- ja lahjatavaraliike nimeltään Käsityöliike Jumpperi. Liikkeen omistaja oli TehoSähkön omistaja Ursinin vaimo. Sanomalehtimainos Antti Ikosen leikekirjasta (kiitos) -

Tässä vuoden 1998 helmikuussa otetussa kuvassa rakennuksessa toimii Issakaisen Sähkövisio. Vanha Teho Sähkön myymäläosa edestä on purettu kokonaan pois.
Kuvanottohetkellä rakennuksen tiloissa toimi myös Antennihuolto Hokkanen, jonka toimimies Heimo Hokkanen aiemmin oli työskennellyt Teho Sähkössä (samoissa tiloissa) televisioiden ja muiden sähkölaitteiden huoltomiehenä. Hokkasen erikoistoimialaan kuuluivat kuvan ottoaikaan erityisesti lautasantennien asennustyöt.
Hokkanen siirsi sittemmin liikkeensä muutamaksi vuodeksi Osuuspankin viereisen Puulanhelmi-kerrostalon alakertaan, mutta on sittemmin keskittynyt vain antennien asennustehtäviin ja jättänyt sähkölaitteiden korjaustyöt kokonaan, jolloin hän ei liiketilojakaan ole tarvinnut.

---

Tässä 90-luvun talvikuvassa Sähkövisio vielä voimissaan - ajopeli odottaa kärsivällisesti liikkeessä asioivaa isäntäänsä. 2000-luvun alkupuolella Sähkövisio joutui lopettamaan toimintansa ja firman tiloissa jatkoi Pentti Pylvänäisen PP Electro-sähkölaitemyymälä. PP Electron myymälärakennus ja puinen asuinrakennusosa tuhoutui öisessä tulipalossa kivijalkaan aivan joulun 2004 alla. Tulipalo oli syttynyt oletettavasti asuinhuoneiston jääkaapista ja tulipalo vaati asukkaan hengen. Tulipalon jälkeen PP Electro siirtyi entiseen "Osuuspankin" rakennukseen (vrt. sivu #33), josta liiketiloja oli vapautunut Paulan Soppi-vaatetusliikkeen siirryttyä uuden Osuuspankki-rakennuksen suojiin.

---

Tämä 6.12.2007 otettu kuva (S&J) osoittaa, miten entisen TehoSähkön, Sähkövisionja PP Electron rakennuksen tuhouduttua v.2004 tulipalossa jäljelle jäi vain pieni pätkä ulkovarastoa. Tontille ei ole vielä ainakaan rakennettu tulipalon jälkeen mitään.

Tulipalosta ainoana säilynyt varastorakennus Siwan pohjoispuolella kuvattuna 21.1.2007 (S&J).

Samainen säilynyt varastopiharakennus kuvattuna 13.4.2009 (S&J).

Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi 9.2.1984: Primaa pyörittävät nyt Lappalaiset. Jutussa kerrottiin, että helmikuun 1984 alusta Priman uudeksi yrittäjäksi oli tullut Hankasalmelta Matti Lappalainen - syntyisin Kiuruvedeltä. Vaimo Pirjo oli tulossa perässä Hankasalmelta liikettä pyörittämään keväällä, kun perheen pojan koulu Hankasalmella oli ensin päättynyt.

Vuoden 1989 mainoksessa kaupan nimenä oli T-Market Prima ja myymälänhoitajina mainittiin Eine ja Markku Juntunen.

Vasta lokakuussa 2006 Spar-kaupan tilanteesta Suomessa (ja Kangasniemessä) saatiin lisätietoja:

Sparit siirtyvät Tradekalle [Kangasniemen Kunnallislehti 5.10.2006]
Kilpailuvirasto on hyväksynyt 37 Spar-kaupan, mukana mm. Kangasniemen kauppa, siirtymisen Tradekalle. Tradeka uudistaa myymälät Siwa-, Valintatalo- ja Euromarket-ketjuihin ensi kevääseen mennessä.
Sparien henkilöstö siirtyy Tradekan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kangasniemellä toimii entuudestaan Siwa-myymälä..

Lokakuun 2006 lopussa Spar-kauppa piti loppualennusmyyntinsä ja Siwa siirtyi 9.11.2006 entisen Spar-Marketin tiloihin.

'Siwan' julkisivua uudessa paikassaan kuvattuna 21.1.2007 (S&J) - taustalla Siiskosen kukkakauppa.

Kangasniemen Kunnallislehti kertoi 1.11.2007 (Sirpa Katainen), että Matkahuolto on laajentanut mahdollisuuksia toimittaa paketteja Tradekan myymälöihin.
Linja-autolla toimitettavan paketin voi noutaa Kangasniemellä nyt joko Matkahuollosta tai Siwasta, jonka myymäläpäällikkö Jorma Hänninen kertoo, että muutamia paketteja heille onkin jo tullut. Kangasniemellä Matkahuolto ja Siwa sattuvat sijaitsemaan vierekkäin. Paketteja voi lähettää (kirjoitushetkellä 2007) Suomessa 55:stä Matkahuollon omasta toimipisteestä, mutta niiden joukossa Kangasniemi ei ollut.

Asemakadun pohjoispäässä Siwan myymälä - kuvattuna syksyllä 30.9.2007 (S&J),

Siwan myymälä kuvattuna Itsenäisyyspäivänä 6.12.2007 (S&J) - Suomella oli 90-vuotissynttärit.

Siwa kuvattuna kahdesti sunnuntaina 13.1.2008 (S&J) Talvi on taas vähäluminen ja sen seurauksena keskipäivälläkin maailma on kovin pimeänlainen.

Siwa kuvattuna 15.4.2009 (S&J).

_________________________________________

Siwa sulkeutui Kangasniemellä lopullisesti 19.4.2017.

Yhteiskoulun seniori Jouko Laitinen asui lukiovuosiensa aikana kortteerissa (syksy 1962 - kevät 1965) juuri kyseisen Alanärän talon yläkerran huoneessa. Talon oli tuolloin omistanut sähköteknikko Unto Alanärän leski Maria Alanärä, joka Laitisen muistaman mukaan työskenteli noina vuosina vastaavana kahvilanhoitajana Matkahuollossa.
Jouko Laitinen muistelee myös, miten noina lukiovuosina opiskelun ohella osa illoista kului kaverien kanssa vetelehtiessä ja maailmaa parantaessa etenkin Ikosen baarissa (Jouko Laitinen, sähköposti 31.7.2006).

Tämä mielenkiintoinen ajankuva on vuosien 1966-68 tienoilta - osasuurennos yhteiskoulun oppilaiden yhteiskuvan taustalta. Alkuperäisessä asussaan kuva on nähtävissä sivulla #43 (kuvaruutu K).

Alanärän rakennuksen ja yhteiskoulun välissä sijaitsi Savonlinjan linja-autojen tallirakennus, jonka sivuitse johti yhteiskoululle polku. Tämä talli purettiin vuonna 1983.

Yhteiskoulutontin länsireunalla ison pihlajan juurella on aikoinaan sijainnut myös Jaana Pylvänäisen torppa (Kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - tallenna tieto-kirja, sivu 61).

Alanärän taloa vastapäätä kuvassa tien toisella puolella on Matkahuoltoa lähempänä Onni Saksan rakentama kivitalo, jossa aikoinaan toimi posti. Sen takana näkyy Airi ja Heikki Peterin asuin- ja liikerakennus, mikä osittain tuhoutui tulipalossa 14.12.1994 (Peterin kukka- ja hautauspalvelu) ja purettiin. Molempien talojen kohdalla on nykyisin tyhjä tontti - aukion länsireunalla toimii Kuvajan huonekaluliike- ja asuinrakennus.
Näitä Asematien länsipuolen rakennuksia tarkastellaan sivustollamme tarkemmin vielä sivulla #52, kun reitillämme on Kankaistenmäen kortteli kierretty ja kulku jatkuu takaisin tullessa Asematienlänsipuolta myöten Kappalaisenkujalle entisen Pikkupappilan maisemiin.

Asematien ja Joutsantien risteyksessä näkyy tässä kuvassa (oikealla) vielä Aino Mannisen kemikalio - kyseiseen rakennukseen tuli siis myöhemmin 70-luvulla Pentti Ursinin Teho-Sähkö.
Matti Hoviniemi kirjoittaa sähköpostissaan 15.10.2006: (Ainon miehen lempinimi oli) "Kilikali-Manninen". Hän oli ymmärtääkseni upseeri evp ja hänen vaimollaan oli kemikalioliike Suurosen vieressä ja sittemmin palaneen Teho-Sähkön rakennuksen kohdalla. Manninen esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa sotilaspuvussa. Nimi johtuu vain kemikaliosta. Manninen oli usein myyjänä vaimonsa liikkeessä, josta ehkä minäkin joskus kävin hakemassa vaikkapa Illodinia, jota käytettiin hampaiden pesussa.
Muistan sellaisenkin tapauksen, että Mannisen vaimon sukulainen, ehkä veli kuoli kummallisen sattumuksen seurauksena entisen pikkupappilan kujalla. Hän oli kävelyllä, kun nykyisen Joutsatien pohjan kiviä räjäytettiin. Kiven kappale osui hänen päähänsä.

Kemikaliota vastapäätä risteyksessä vastapäätä näkyy Telatien talo (lisää siitäkin sivulla #52).

Tässä yhteiskoulun toisen luokan ryhmäkuvan (1972-73) taustalla näkyy mielenkiintoisesti koulupihan länsipuolella sijainnut Alanärän rakennus.

(Ahti Pynnönen, kirje, 15.9.2010): "Alanärän talo oli aivan Tampellan talomme läheisyydessä, joten minulla oli paljon kanssakäymistä heidän perheensä kanssa - jo ennen kouluikää. heillä oli pojat Eero ja Kari. Muistaakseni heille syntyi sittemmin myös pikkusisko (Helena?).
Kari Alanärän kotona taisi olla ensimmäisiä sähköllä toimivia levysoittimia sillä kylällä. Kävin usein kuuntelemassa äänilevyjä heidän yläkerrassaan. Mieleen on jäänyt Rautavaaran Ontuva Eriksson ja Bill Haleyn Rock Around The Clock. Meillä oli kotona veivattava rammari ja savikiekkoja. On aina harmittanut jälkeenpäin, että muuttohuutokaupassamme menivät mainittu rammarimme ja kaikki savikiekot noin vain. Vasta myöhemmin aloin ymmärtää niihin liittyneet tunnearvot."