Kemin rautatiekulttuuria: A) Kemissä olevat rautatiesillat Lautiosaaren ja Laurilan välillä, vain noin 10 kilometriä Kemistä pohjoiseen. Kyseessä on Kemijoen Isohaaran kohta - voimalaitos sittemmin ja Vallitunsaari keskellä salmea. Kuva lienee 1930-luvulta. (N.Heikkilä, 2008): Isohaaran silta muistutti hyvin paljon Kyrönsalmen siltaa, johtuen siitä että molemmissa oli Suomen pisin yhtenäinen siltajänne (125 metriä). Kyrönsalmella siltajännettä lyhennettiin 104 metriin 1960-luvun lopulla. Tämä isohaaran silta yhdessä kosken toisen haaran eli Vähähaaran siltojen kanssa lensi ilmaan aamulla 8.10. 1944 Saksalaisten lähtiessä lopullisesti Kemistä. Alueen tuhoa lisäsi Laurilan asemalla tapahtunut suuren lentopommivaraston räjäytys. Näin katkesi liikenneyhteys Pohjois-Suomeen pitkäksi aikaa. Sillan paikalla oli yli kilometrin mittainen väliaikainen silta aina Isohaaran voimalaitoksen valmistumiseen asti 1948. Jotta päästään historiasta sopivasti siltaa pitkin nykypäivään, todettakoon että juuri parhaillaan Isohaarassa rakennetaan Kemijoen yli siltaa. Kemin ohittavan moottoritien pitäisi olla valmis vuonna 2009. Kemiläisten rautatieläisten kuulumisia julkaistiin Juna-lehdessä 11.2.1909 (numero #6). Kemin rautatieasemalla odottamassa junaa Tornioon - 18.6.1982 (S&J). Jonne Seppänen kuvasi Kemin asemalla 22.6.2013 (käyttölupa 2016-2-D, kiitos): "Aavasaksan juhannusjuna on saapunut yöttömän yön viimeiseltä matkalta Kemiin." Laurilan rautatieasema: Tämä kuvapostikortti on lähetetty Laurilasta Kangasniemelle, Amanda Svalalle 17. joulukuuta 1914. Lähettäjä Emmi on kirjoittanut: Kuvassa näetten miedän asemamme. Hyvin olen voinut. H:lta on viety kolme jo poikaa sotaan, hän suree niitä kovin. Kortti on leimattu ensin Laurilassa, sitten Kuopiossa ja lopuksi Kangasniemellä. Leimojen ja osin irtirevityn postimerkin päälle on isketty punaisella leimasimella teksti "sotasensuuri" suomeksi ja venäjäksi. Laurilan asema sijoitettiin v.1903 Kemijoen ylittävän sillan länsipuolelle. Ensimmäinen Laurilan asema (Bruno Granholm) paloi jo vuonna 1907 - uusi valmistui vielä samana vuonna. Laurilan merkitys kasvoi, kun siitä tuli Tornion ja Rovaniemen ratojen risteysasema v.1909. Asemarakennus tuhottiin Lapin sodassa saksalaisjoukkojen vetäytyessä v.1945. Uusi hirsirakenteinen asemarakennus edusti Lapin jälleenrakentamiskauden tyyppipiirustusten suurta asemarakennusta. Henkilöliikenne Laurilaan lopetettiin v.1988 ja tavaraliikenne v.1991. Asemarakennus purettiin v.1999. Liikennepaikka on nykyisin kauko-ohjattu Oulusta.

Kemin näkymiä: B) Kemin Valtakatu kuvattuna 3.10.2006 - nimimerkki "Estormiz" (public domain). (Wikipedia, 2011): Kemi (pohjoissaameksi Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä oli 31. maaliskuuta 2011 22 543 asukasta. Kemin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2011 tehtyjen mittausten mukaan 747,44 km², josta 95,34 km² on maata, 7,32 km² sisävesialueita ja loput 644,78 km² merivesialueita. Pinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä. Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863). Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Kemi Oy aloitti toimintansa 1893, Kemi Oy:n sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919, Veitsiluoto Oy aloitti toiminnan perustamalla sahan Veitsiluodon kaupunginosaan 1922 ja selluloosatehtaan 1930. Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta. Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kaupungin maapinta-ala nousi 5,8 neliökilometristä 83,5 neliökilometriin. Väkiluku kasvoi 3 543:sta 16 795:een. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta. Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin. Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949. Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen. 1970-luvulla automaation vähentäessä teollisuuden työvoiman tarvetta, ja valtion keskittäessä virastojaan läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle Kemin väkiluku kääntyi selvään laskuun. Meripuistokatu Kemissä. Takana näkyvä korkea rakennus on Kemin kaupungintalo. Kuvannut "Estormiz" 5.3.2006 (public domain). Kemissä 8.7.1968 * taustalla KTY * Sauvo (Joutsi). Kaupungintalo samalla risteysalueella heti kuvasta oikealle. Kemissä - samalta paikalta kuin edellinen vuonna 2023 ~ siis 55 vuotta myöhemmin (Google Maps) * Valtakadun ja Meripuistokadun risteys. Maineikkaan kemiläisen jalkapalloilun kehto - Sauvonsaaren Urheilupuisto - Urheilukadun varrella (2019 * Google Maps).