(Wikipedia, 2012): Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 010 ihmistä, ja sen pinta-ala on 224,33 km2, josta 9,99 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,38 asukasta/km2. Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen tämän erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vasta 1908. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Nimimerkki "Hotarju" kuvasi Jämijärven kirkjon kesällä 2012 - (Wikipedia * CC BY-SA 3.0). Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli "vati" ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitseva Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Jämijärven hiljentynyttä rautatiekulttuuria: A) Jussi Liimatta oli kuvaamassa 9.11.2011 Niinisalon ja Parkanon välisellä hiljentyneellä rataosuudella - Jämijärven Sydänmaan tasoristeyksen kohdilla. Ratakuorma-auto oli liikkeellä: Tällä kovin hiljaisella rataosalla en odottanut näkeväni mitään liikennettä mutta toisin kävi. "Tekarihan" sieltä kömpii kohti Niinisaloa muutaman vaunun kanssa. Kiitos käyttöluvasta. Jussi Liimatan toinen kuva samasta tilanteesta Sydänmaan tasoristeyksestä 9.1.2011. Kiitos käyttöluvasta. (Wikipedia, 2025): Jämijärven rautatieasema (lyhenne Jmj) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Haapamäki-Pori-radalla, joka sijaitsi Asematiellä Jämijärven Tykköön kylässä noin 5 kilometriä Jämijärven kirkonkylästä pohjoiseen. Etäisyys Kankaanpään rautatieasemalle noin 16 kilometriä ja Niinisalon rautatieasemalle noin 10 kilometriä. Rata avattiin liikenteelle Porin ja Parkanon välillä vuonna 1935, mutta Jämijärven laiturivaihde avattiin vasta vuonna 1937. Suurehko liikennepaikkarakennus tehtiin muista Haapamäki–Pori-radan asemarakennuksista poikkeavin piirustuksin. Koko pituudeltaan rata Porista Haapamäelle otettiin käyttöön vuonna 1938. Jämijärven rautatieasema sijoittui melko kauas Jämijärven kirkonkylästä ja lähin suurehko asutuskeskittymä oli Tykköön kylä. Noin viisi kilometriä asemalta pohjoiseen kulki kantatie 65 (nykyisin valtatie 23) radan suuntaisesti Porista Parkanoon. Aseman välittömään läheisyyteen ei koskaan muodostunut mainittavaa asutusta. Jämijärven laiturivaihde korotettiin pysäkiksi vuonna 1944, mutta alennettiin takaisin laiturivaihteeksi vuonna 1968 ja muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1976. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lopetettiin vuonna 1981 ja Jämijärven asemarakennus purettiin myöhemmin. Myös ratapiha sivuraiteineen on purettu. Rataosa Porin Ruosniemestä Kankaanpäähän saakka lakkautettiin kokonaan vuonna 1985 ja tavaraliikenne Kankaanpään ja Parkanon välillä loppui vuonna 1999. Niinisalon rautatieasemasta tuli rataosan läntinen päätepiste kun yhteys Kankaanpään suuntaan suljettiin 1999. Nykyisin Jämijärven raiteilla voi vielä nähdä vuosittain Niinisalon sotilasjunakuljetuksia sekä satunnaisia museojunakyytejä mm. Niinisalon ja Haapamäen välillä, jotka järjestää Haapamäen Museoveturiyhdistys. Mierontiellä 08.09.1984 * Moottorivaunu Dm7 4216 Jämijärven asemalla * Kuvaaja: Jorma Attila / Museorautatieyhdistys Ry * Kiitos käyttöluvasta. Jämijärven asemalla 1982 * SK - kuva-arkisto. Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven asema on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Jämijärven rautatieasemalla v. 1938 * Seppänen, Henrik, valokuvaaja * Koululaiset järjestäytyneinä opettajiensa johdolla. Opettajat takarivissä oikealta Juho Alarotu, Helvi Peurala ja Aini Sillanpää. Tunnistettuja oppilaita mm. Pentti Lähteenmäki, Voitto Tupila, Erkki Hietanen ja Hanna Vallila os. Viitasalo. Tunnistukset tehty Tykkön kyläyhdistyksen piirissä. Tiedot antanut Timo Sorvali. Jämijärvi Pori - Haapamäki rautatien juhlajuna (Finna * CC BY 4.0)

Jämijärven lentokenttä: B) Alexander Savin kuvasi: Jämi Fly-In vuonna 2008 (Wikipedia * CC BY 2.0.). Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös nk. Experimental-lentokoneiden Fly-in. (Wikidedia, 2025): Jämijärven lentokenttä (ICAO: EFJM) eli ”Jämi” on harrasteilmailussa käytetty lentopaikka. Se sijaitsee Jämijärven kunnassa Satakunnassa, noin seitsemän kilometriä Jämijärven kirkonkylältä etelään. Lentokenttä on osa Jämin matkailukeskusta. Jämiä kotikenttänään pitävät Tampereen Ilmailuyhdistys (purjelento ja moottoripurjelento), Tampereen kevytilmailukerho (varjo- ja riippuliito), Tampereen laskuvarjokerho (laskuvarjohyppy), Jämin liitäjät (riippuliito) ja Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho r.y. (purjelento). Lennokkitoiminta ajoittuu kesäkauteen. Jämillä on ympäri vuoden lämpimät tilat rakennus- ja harrastustoiminnalle, yöpymismahdollisuus oheispalveluineen. Jämijärven lentokentällä on kaksi 830 metriä pitkää kiitotietä. Kentällä on noin 800 neliömetrin lentokonehalli. Kentällä on myynnissä Avgas 100LL -polttoainetta. Kentän lähellä on Jämijärven Heinäkuun puolivälissä kentällä järjestetään Jämi Fly-In -tapahtuma, johon tulee kymmeniä experimental-luokan lentokoneita (pääosin ultrakevyitä lentokoneita). Saksalainen Deutscher Luftsportverein vieraili Suomessa ja esitteli purjelentoa Suomelle vuonna 1934. Vierailu pääsi lehdistön kautta koko kansan tietoon, ja purjelennon suosio kasvoi. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun purjelentokentän löytämiseksi. Kilpailun voitti jämijärveläinen maanviljelijä Arvo Kontti, joka kirjeessään ehdotti Jämin Soininharjua. Lentokenttä on perustettu 15. heinäkuuta 1935. Kentällä piti järjestää kesällä 1940 Helsingin olympialaisten purjelentokilpailu. Liitolentäjien koulutus järjestettiin saksalaisen mallin mukaan – kuminauhoilla ilmaan veto oli liikuntaa ilmailusta kiinnostuneille pojille. Lentojen kesto mitattiin sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa. Ohjaajan ensimmäinen lento oli yksinlento, joka kasvatti lentäjän itseluottamusta. 17. heinäkuuta 1935 alkoi Jämin Purjelentokoulussa ensimmäinen kurssi. Vuoteen 1945 asti kursseille saivat osallistua vain ilmapuolustusyhdistyksen jäsenet. Lennokkikursseille saattoi päästä isänmaallishenkisiksi katsottavien järjestöjen jäseniä. Suomen Ilmapuolustusliitto antoi Jämillä toimiville yhdistyksille ilmaiseksi purjelentokoneiden rakennussarjoja. Jatkosodan aikana Jämillä järjestettiin sotilaslennon peruskursseja ja radiosähköttäjäkursseja. 1930-luvun lopulla kenttäaluetta laajennettiin kymmenillä hehtaareilla suorittamalla raivauksia Soininharjun etelä- ja lounaispuolella. Vuonna 1939 rakennettiin uusi suuri kaksi- ja osittain kolmikerroksinen purjelentokonetehdas. Vuonna 1945 Liittoutuneiden valvontakomissio tarkasti Jämijärven, koska se oli Suomen ilmapuolustusliiton koulutuskeskuksena nähty sotilaslentäjien esikoulutuspaikkana. Tällöin muun muassa Suomen Ilmavoimien kokardiin liittyvät lentokentän hakaristit poistettiin. Puolustusministeriö oli syksystä 1944 alkaen vähentänyt lentokeskuksen rahallista tukea. Tuen avulla sotilaiden antama lentokoulutus ja laaja puurakenteisten liitokoneiden valmistus oli ollut mahdollista. Purjelento Jämillä siirtyi Suomen ilmailuliitolle ja pelkästään harrastuslentämiseksi. Vuoden 1945 kesällä suoritettiin Jämillä ennätysmäinen määrä liitolentotutkintoja kenties jonkinlaisena reaktiona venäläisten toimille. Jämillä on 1970-luvun lopulta lähtien pidetty yksi Suomen suurimmista lennokkikilpailuista, Olavi Lumeksen perustamat Toka- ja F1AX-kilpailut. Toka- ja F1AX-luokkien yhteydessä on usein järjestetty myös Sinisiipi- ja rinnekilpailut, sekä 2010-luvulla syntynyt Oldtimer-luokka. Vuoden 1991 Suviseurat pidettiin Jämijärven lentokentällä. Kentällä sattui vakava onnettomuus huhtikuussa 2014, laskuvarjohyppääjiä kuljettanut kone syöksyi maahan. 11 matkustajasta 8 kuoli.

Vanhempia kuvia Jämijärveltä: C) Tapio Jokinen lähetti (10.2.2012) tämän kuvan, jossa hän porilaispoikana on päässyt hiihtoreissulle Jämille: Olemme Jämillä hiihtämässä - oikealla isäni työnjohtajakaverin Paavo Falckin poika Matti Falck. (Jämikeskuksen nettisivut, 2012): Jämikeskus tarjoaa majoitukset, kokouspalvelut, elämykset, harrastukset, hiihtotunnelin, juhlat ja tapahtumat. Jämillä on tekemistä ja luontoa. Jos haluat palveluita ja rentoutua. Jämin mahtavat harjumaisemat, monenlaiset aktiviteetit ja ympärivuotinen lumi tarjoavat huikeat mahdollisuudet. Ulkokuva Jämijärven uudesta myymälästä: Osuusliike Oma, Kyröskoski, Jämijärvi * kuvaaja: OY Foto Tre, 1968 * Työväenmuseo Werstas Kuvan takana merkintä: K.K.1968 * Finna-kuva, CC BY-NC-ND 4.0.