A) Iitin kirkko: Iitin puukirkko kuvattuna 26.10.2011 (S&J). (Iitin srk:n nettisivut, 2012): Iitin seurakunta on vanha emäseurakunta, joka on käsittänyt lähes koko Pohjois-Kymenlaakson alueen. Iitin kirkkopitäjä on perustettu Kustaa Vaasan päätöksellä v. 1539. Kirkkopitäjän perustaminen palveli myös valtakunnan hallinnollisia ja puolustuksellisia näkökohtia. Iitin kirkkopitäjään kuului nykyisen Iitin lisäksi nykyinen Valkeala, Kouvola, Jaala, Kuusankoski sekä osia Mäntyharjusta ja Elimäestä. Iitin kirkko ja tapuli ~ kuvattu 26.10.2011 (S&J). Iitin kirkolta ei ole pitkä minnekään - kuvattu 26.10.2011 (S&J). (Iitin srk:n nettisivut, 2012): Nykyinen kirkko on Iitin toinen kirkko. Se on rakennettu v. 1693. Rakennusmestarina toimi Taavi Juhonpoika ja lasimestarina Eerikki Eerikinpoika. Kirkko on tasavarsinen ristikirkko, jonka mallina lienee ollut Tukholman Katariinan kirkko. Kirkon vesikatto edustaa hollantilaista tyyliä, jonka erikoispiirteenä on korkea aumakatto, joka taittuu alalappeiden kohdalta ulospäin. Iitin kirkko on rakennettu suurten nälkävuosien kynnyksellä. Nälkävuosien jälkeen kansaamme kohtasi pian toinen onnettomuus, ison-vihan aika. Vaikeiden aikojen johdosta Iitin kirkkokin jäi huonolle hoidolle. Perimätieto kertoo, että isonvihan aikana kirkko oli venäläisten hevostallina. Rauhan ajan koitettua 1700-luvun loppupuolella iittiläisten kartanoiden omistajat näkivät velvollisuudekseen huolehtia kirkosta. Erityisesti Perheniemen kartanon omistajat ovat tehneet kirkkoon monia lahjoituksia. Pietarin radan valmistuttua 1870-luvulla Kausalasta alkoi vähitellen kehittyä pitäjän keskus. Kirkko, joka oli rakennettu vesiteiden varteen alkoi jäädä syrjään muista palveluista. 1800-luvun lopulla esitettiin suunnitelmia uuden kirkon rakentamiseksi. Kirkon paikasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, joten tulevien sukupolvien onneksi vanha kirkko säilytettiin ja sitä ryhdyttiin peruskorjaamaan. Perusteellinen korjaus kirkossa suoritettiin vv. 1913-14 arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla. Kirkkoa nostettiin maasta metrillä ja rakennettiin uusi kivijalka. Puupaanut korvattiin betonipaanuilla. Kirkko vuorattiin sisältä ja ulkoa. Alttariseinälle hankittiin lasimaalaukset Italiasta. Ne esittävät enkeleitä , jotka pitävät ehtoollisaineita kädessään. Vuonna 2009 aloitettiin kirkon peruskorjauksen ulkopuolisten osien suunnittelu. Vuonna 2010 peruskorjaus käynnistettiin. Kirkon katto purettiin ja vaihdettiin uudet aluskatteet ja betonipaanut. Myös kellotapuliin vaihdettiin katemateriaalit betonipaanuiksi. Iitin kirkkoa ympäröivältä hautausmaalta löytyy tämä hautakivi: Iitin seurakunnan kappalainen, pastori August Alfred Murén (1867-1928) ja puolisonsa Amanda Murén (1869-1958) ~ molemmat kuvattu 26.10.2011 (S&J). Iitin kirkkoa ympäröivältä hautausmaalta löytyy myös tämä muistokivi vuoden 1918 sodan uhreille - 26.10.2011 (S&J). Iitin kirkko ~ molemmat kuvattu 26.10.2011 (S&J).

B) Iitin kirkon läheltä: 1. Iitin puukirkon lähettyviltä * kaikki kuvattu 26.10.2011 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kaikki kuvat #1-8: Iitin puukirkon lähettyviltä * kuvattu 26.10.2011 (S&J).

C) Iitti (Kausala) ~ näkymiä: Iitin vanhan kirkonkylän näkymiä: Iitin kirkon viereinen puurakennus kuvattuna 26.10.2011 (S&J). Iitin kirkonkylä valittiin vuonna 1990 Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Tässä kirkon läheisessä puurakennuksessa toimi kuvaushetkellä "Kirkonkylän kesäkahvila" ja "Iitin Värikeskus". Kuvattu 26.10.2011 (S&J). Samainen "Kylätalo" - molemmat kuvattuna 26.10.2011 (S&J). Mielenkiintoinen puu- ja tiilitaloyhdistelmä Iitin kirkonkylältä. Kulman sisäänkäynnin kohdalla on maitotonkka ja ehkä maitotytön "patsas" - viittaisivatkohan rakennuksen mahdollisiin meijeritaustoihin? Kuvattu 26.10.2011 (S&J). Maitotyttö ja tonkka - lähikuvia edellisen rakennuksen kulmaportailta - kuvattu 26.10.2011 (S&J). Mielenkiintoinen puuasuinrakennus Iitin kirkonkylältä - kuvattu 26.10.2011 (S&J). Edellisen kuvan rakennuksen Idyllinen pihanäkymä - kuvattu 26.10.2011 (S&J). Kausalan taajaman näkymiä. Asuin- ja liikerakennus Kausalan keskustassa - kuvattu 26.10.2011 (S&J). Edellisen kuvan rakennuksessa toimivan A.Paateron kutomon ja myymälän mainoskyltti - 26.10.2011 (S&J). Syksyn väriloistoa Kausalan keskustassa - 26.10.2011 (S&J). Kausalasta Elimäen suuntaan. Kausalasta ajettaessa Elimäen suuntaan tietä 360 tullaan tälle rakennukselle (meijerinä joskus?) - 26.10.2011 (S&J).

D) Kausala (Iitti) ~ rautatiekulttuuria: Kausalan rautatieasema oli remontissa 26.10.2011 (S&J). Radan varrella-kirjan mukaan Kausalan asema on Pietarin radan alkuperäisiä asemia - rakennettu vuoden 1870 tienoilla (Knut Nylander). Asemarakennusta on remontoitu ja laajennettu 1873, 1900 ja 1921 (Bruno Granholm). Aseman alkuperäinen ilme on muuttunut täysin, mutta tyylillisesti se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kausalan asema on lähin Iitin kirkolta, jonne on kahdeksan kilometriä. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1989, mutta vuosina 2008-09 liikennepaikalla oli tilapäisesti miehitys ratatöiden ajan. Tämän jälkeen, samaisen kirjan mukaan (2009) liikennepaikasta oli tulossa miehittämätön seisake, ja ratapiha oltiin purkamassa kokonaan. Kuvaushetkellä (26.10.2011 - S&J) Kausalan rautatieasemalla ja sen lähiympäristössä oli menossa laaja remontti. Kunnostusmies ruokatunnillaan autonsa takakontissa, taustalla Allegro-idänjuna pyyhkäisee aseman ohi. Niin oli mies kai paikan ohittaviin juniin turtunut, ettei maksamakkaraleiviltään edes vilkaissut takanaan suhahtaneeseen Allegroon. Iitin nykytaajaman - Kausalan - piskuinen rautatieasema kunnostuksen kohteena 26.10.2011 (S&J). Antti Havukainen kuvasi 7.9.2013 remontoidulla Iitin asemalla: "H311 pysähtyi Kausalassa poikkeuksellisesti raiteelle 1. Kouvolan ja Kotkan väliset junavuorot on loppukesän ja alkusyksyn ajan ajettu yksinomaan Sm1/2-kalustolla, minkä seurauksena vanhempaa kalustoa on ollut mahdollista nähdä myös Riihimäen ja Kouvolan välillä junissa H316 ja H311." Kiitos käyttöluvasta (2016-1-I). Antti Havukainen kuvasi 14.07.2016 Kausalan asemalla: "A-junalla Kouvolaan? VR:n lähiliikenneyksikköön kuulumattomilla Sm2-vuoroilla kirjainnauhojen veivaaminen ei hirveästi tunnu henkilökuntaa kiinnostavan ja keulassa saattaakin Riihimäen ja Kotkan välillä näkyä melkein mitä kirjaimia tahansa. Ainakin T, H, X, N ja A-junia on tullut nähtyä normaalissa matkustajaliikenteessä vyöhykealueen ulkopuolella viimeisten parin vuoden aikana. Allekirjoittaneen mielestä näillä kirjaimettomilla vuoroilla olisi selkeintä käyttää H-tunnusta, joka yleisöaikatauluihinkin on junatyypiksi merkitty eikä sekoittumisvaaraa edesmenneeseen pääradan H-junaankaan ole enää olemassa." Kiitos käyttöluvasta (2016-1-I).