(Wikipedia, 2020): Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 (1939). Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet. Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. Kylät (1939): Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (Kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala ja Yläkokkola. Teollisuus: A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha. Myös muita sahoja ja tiilitehtaita. Lisäksi kaksi voimalaitosta. Kuuluisia hiitolalaisia: Eeva Kilpi, kirjailija * Juho Paksujalka, kansanedustaja * Anja Räsänen, näyttelijä * Martti Talvela, oopperalaulaja * Väinö Heikki Vainio, kirjailija. Hiitolan kirkolla - lumettomaan aikaan, sama tuhottu tankki pihassa. (SA-kuva).

Hiitolan kirkolla: B) Hiitolan kirkolla - Sota-arkiston kuva Hiitolan kirkolta. Tuhoutunut tankki taustalla (SA-kuva * kuvaaja: Sot.virk. M. Persson). Hiitolan kirkolla (SA-kuva * kuvaaja: Sot.virk. M. Persson). Hiitolan kirkolla - lumettomaan aikaan, sama tuhottu tankki pihassa. (SA-kuva).

Hiitola rautatiepaikkana: C) Hiitolan kartta - rautatie halkoi kyläyhteisöä. Käsinväritetty postikortti Hiitolan asemalta. Reino Kalliomäen kokoelmista - käyttölupa 2015-11-B - kiitos: "Kuvan suurennos paljastaa työn suurpiirteisyyden. Kenttäpostina 25.10.41 kulkenut "Terveiseni täältä"-kortti. Vaikka Hiitola on risteysasema, niin melko tuntemattomaksi se on jäänyt." Asema on piirustuksiltaan hyvin samanlainen kuin Huutokosken asema. (Erkki Nuutio, 22.7.2016): "Vaikka käsinvärjäys onkin tehty hutaisten, on itse kuva melko tarkka. Hiitola - Kuvat kertovat (Hiisi-säätiö) -kirjan mukaan kuva olisi 30-luvulta. Kuvan esittämä Hiitolan toinen asema (Thure Hellström) on vuodelta 1914 ja sitä on laajennettu 1929 ja 1938. Laajennuksen jäljiltä verhoamattomista hirsistä ja myllätystä edustasta voi arvailla kuvausvuodeksi noin 1930. Talvisodassa hyökkääjä ei päässyt lähellekään Hiitolaa, mutta Moskovan rauhan seurauksena hiitolalaisista tuli evakkoja. Jatkosodassa 10D ja sen JR43 valloitti Hiitolan 8.8.41. Taisteluissa vihollinen oli menettänyt vahvuudestaan noin 40 % , mutta ehti pahasti hävittää Hiitolan (mm. poltti aseman) ennen pakoaan ja evakuoimistaan Laatokan kautta. Myöskään 1944 ei vihollinen päässyt lähellekään Hiitolaa, mutta Moskovan välirauhan seurauksena kotiseudulleen palanneet joutuivat uudelleen evakkoon. Asutusalueeksi tuli Rauman ympäristö." 22.07.2016 11:53 (Petri Sallinen, 22.7.2016): "Sama kuva on julkaistu "Radan varrella" -kirjassa. Kuvatekstin mukaan kuva on peräisin noin vuodelta 1920. Kirjan tekstin mukaan asemarakennus paloi vuonna 1941, jonka jälkeen paikalle rakennettiin väliaikainen asemarakennus, joka jäi kuitenkin pysyvään käyttöön."