1943-44: Jatkosodan vuodet hiljensivät Suomen pelikentät. PoPa ja RU-38 mukana Maakuntasarjan cup-muotoisessa sarjasysteemissä: Porilaisjoukkueet laitettiin heti ensimmäisellä kierroksella vastakkain ja PoPa voitti uuden tulokkaan virallisille SPL:n sarjatasoille eli Rosenlewin Urheilijat-38:n (RU-38) maalein 4-2.

1945: Sodan melskeiden miehet palailivat nurmikentille: Porin Kärpät ja RU-38 Maakuntasarjassa (1945-46): RU-38 ~ Maakuntasarjassa (1945-46) - viimeisellä sijalla 5/5:

1946-47: RU-38 ~ Maakuntasarjassa (1946-47) - toisella sijalla 2/3:

1947-48: RU-38 ja Porin Kärpät Maakuntasarjassa: RU-38 voitti lohkonsa Maakuntasarjassa ja nousi Suomisarjaan kaudelle 1948: Jalkapallokirja 1950 kertoo Maakuntasarjan lohkojen tulleen pelatuksi kausien 1947-48 aikana. Lohkoja oli kaikkiaan 15. RU-38 voitti oman lohkonsa (Satakunnan lohko) ja pääsi jatkokarsintaan, mikä pelattiin cup-systeemillä. Haettiin neljää (4) nousijaa. Cup-kilpailussa täytyi siis voittaa pelit ensimmäisellä ja toisella kierroksella, jos aikomus oli nousta sarjatasoa ylemmäs (JoPS selvisi arvalla ensimmäisestä kierroksesta 'parittomana'). RU-38 sai arvalla ensimmäisellä kierroksella kotikentälleen Tampereen Pallo-Veikot ja kotijoukkue RU-38 voitti puhtaasti 5-1. Toisella kierroksella arpa suosi porilaisia, sillä RU-38 sai jälleen kotiottelun - vastaan tuli EBK (Esbo Bollklubb, Espoo). Jännittävän nousuottelun voitti RU-38 niukasti 1-0 ja niin vastaperustettu RU-38:n jalkapallojaosto sai heti riemuita sarjanousua (Suomisarjaan) kaudelle 1951.

1948: RU-38, PoPa ja PPT samassa Suomisarjan pohjoislohkossa kesällä 1948: Tähän Suomisarjan pohjoislohkoon oli TUL ja SPL molemmat sijoittaneet kahdeksan (8) joukkuetta. Vaasan PV luopui ja 15 joukkuetta jatkoi. Voittaja KuPS nousi suoraan SM-sarjaan - sijoille 2-8. sijoittuneet seurat säilyttivät paikkansa Suomensarjassa seuraavalle kaudelle 1949. Sijoille 9-16. sijoittuneet seurat putosivat Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle 1949. TUL-johtajat eivät tämän sarjan lopputaulukosta todellakaan pitäneet - omat joukkueet kansoittivat sarjan loppusijat. Ei ihme, että fanaattisimmat TUL-virkailijat halusivat jo kiireesti pois nöyryyttävästä SPL-yhteistyöstä. RU-38 parhaana porilaisjoukkueena hienosti kolmantena: KuPS voitti Suomensarjan 15 joukkueen pohjoislohkon ja nousi SM-sarjaan kaudeksi 1949. RU-38 jäi Kajaanin Palloilijoiden kanssa vain kahden pisteen päähän nuolemaan näppejään.

1949: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1949: Kauden 1949 Suomensarjan länsilohkon sijoitukset ja pelitulokset (Jalkapallokirja 1950). Länsilohkossa voittaja Haka nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-7 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 8-12 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 ~ sijoitus: 5/12. RU-38 sai sarjassa 25 pistettä, maalisuhde 43-31. Kauden suurin voitto: 11-0 Sport. Rosenlewin nousumahdollisuudet menivät turkulaisjoukkueita TPK ja TuPy vastaan hävittyihin neljään peliin. Mestaruussarjaan nousutta Hakaa vastaan porilaiset sen sijaan saivat aikaiseksi kaksi tasapeliä lukemin 1-1. Porin molemmat tulikivenkatkuiset paikallisottelut päättyivät myös lukemiin 1-1. Erkki 'Nyskä' Harell siirtyi edelliskauden 1948 päätteeksi Kärpissä voittamansa Nuorten Suomen mestaruuden jälkeen RU-38:n suomensarjamiehistöön kaudelle 1949. Ohessa Harellin piirin rekisterikirja ja RU-38:n jäsenkirja (allekirjoittanut vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew). Markku Harell lähetti nämä ja alla olevat kauden 1949 lehtijutut serkkunsa Erkki Harellin kokoelmista 15.4.2014. PoPa:n vuoden 1949 historiikkia.

1950: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1950: RU-38 ~ sijoitus: 5/12. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Suomensarjan länsilohkossa pelanneen RU-38:n seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori. -- puh.joht. M.Kalliomäki, sihteeri ja huoltaja I.Johansson, osoite Siltapuistokatu 5, paita musta-keltainen, housut keltaiset. Myöhemmin RU-38:n pelihousut olivat kyllä kiistatta aina mustat. Samaisessa Jalkapallokirja 1950:ssa on myös esittelyssä Turusta Porin Palloilijoihin kesällä 1949 siirtynyt hyökkääjä Jorma Vaihela, joka kaudelle 1950 oli siirtynyt PoPa:sta kilpailevan RU-38:n riveihin. Vaihela oli Poriin tullessaan 23-vuotias ja hänellä oli takanaan jo 13 A-maaotteluakin. Vaihelan vanhemmat olivat syntyneet Porissa, Jorma tosin itse oli syntynyt Raahessa. Ohessa näyte mainitusta jutusta:

1951: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1951: Länsilohkossa voittaja Turun Pyrkivä nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 sijoittui kolmanneksi: RU-38:n pelaajat ryhmäkuvassa kaudella 1951. Tunnistettuja: Ylärivissä (vas.) J.Lehtonen, Toivo Johansson, - , Eino Wessman, Jorma Vaihela ja -. Eturivissä (vas): E.Lahti, Erkki "Nyskä" Harell, (mv) - , - ja -. RU-38:n pelaajat ahdistavat VPS:n maalivahtia Porin Pallokentän hiekalla 23.4.1951. Lopputulos 2-2 (0-1). Kuva: Sven Raita, SK. Alkuperäinen kuvateksti kertoisi kyseessä olevan Suomensarjan länsilohkon 1951 avauskierroksen ottelu, mutta VPS ei ollut kaudella 1951 Suomensarjassa. Kyseessä taisi olla kautta edeltävä harjoitusottelu - jos vuosiluku on oikein. .

1952: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena enää Suomensarjan länsilohkossa 1952: RU-38 sijoittui kuudenneksi (sarjapaikka säilyi): Länsilohkossa voittaja HJK nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan.

1953: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena Suomensarjan länsilohkossa 1953: RU-38 sijoittui viidenneksi (sarjapaikka säilyi): Suomensarjan länsilohko 1953. Länsilohkossa voittaja TuTo nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. (Markku Harell): "Kuvassa RU-38 vuoden 1953 edustusjoukkue. Edessä vasemmalta Rainer Mäkelä, I.Johansson, E.Lahti. Takarivi vasemmalta: Esa Väre, Toivo Johansson, Jukka Naava, Erkki "Nyskä" Harell, Eino Wessman, Keijo Olin, Lauri Uusitalo ja J.Lehtonen." (Markku Neiramaa): "Uudentalon veljeksistä kaikki neljä, Lauri, Heikki, Matti ja Pekka pelasivat jalkapalloa RU-38. Asuivat Hennalassa, mistä muuttivat Tupalaan." (Markku Harell): "Vuosi on 1953 ja kuvassa RU-38 A-juniorit. Vasemmalta: O.Mäntylä, Antero Laiho, Matti Rajala, Altti Grönlund, Rainer Mäkelä, A.Selesmaa, E.Niemi, M.Saariketo, Kari Rajala, M.Pirinen ja Matti Uusitalo. Rainer "Kikuna" Mäkelä pelasi samaan aikaan myös jo edustusjoukkueessa."

1954: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena Suomensarjan länsilohkossa 1954: RU-38 jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi Maakuntasarjaan. Länsilohkossa voittaja VPS nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 RU-38 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 (1954) ~ aikoinaan väärät kuvat lehtijutussa: RU-38:n miehistö esiteltynä lehdessä, tekstiosuus oikein, mutta kuvat aivan vääriä (kiitos Markku Harellille, 4.4.2014). Kyseisiä kuvia olin ehtinyt usein ihmetellä, koska eivät vastanneet lainkaan omia muistikuvia, mutta en kuitenkaan ollut niin varma asiasta, että olisin tohtinut asian kyseenalaistaa. Markku Harell kuitenkin lähetti 4.4.2014 samaisen jutun - nyt oikein kuvin: (Markku Harell, sähköposti 4.4.2014): Mielenkiinnolla olen seurannut sivustoasi. Serkkuni Erkki "Nyskä" Harell pelasi jalkapalloa mm. RU-38-seurassa. Kuvasta RU-38:n pelaajista kaudelta 1954: hassua - teksti keskellä on ollut oikein, mutta kuvat henkilöistä eivät pidä lainkaan paikkaansa. Oheisena laitan saman oikein kasvokuvin. RU-38 (1954) ~ oikeat kuvat pelaajista::

1955: Ei porilaisia joukkueita Suomensarjassa 1955: RU-38 pudonneena Maakuntasarjassa, jossa myös PoPa: RU-38 voitti Maakuntasarjan lohkonsa, mutta hävisi kaksiosaisen nousukarsinnan Kokkolan Jymylle:

1956: Neljä porilaisjoukkuetta Maakuntasarjassa 1956 (RU-38, PoPa, PPT ja Kärpät): RU-38 nousi Maakuntasarjasta takaisin Suomensarjaan kaudelle 1957 Stig-Göran Myntin johdolla! Neljä porilaisjoukkuetta kymmenen joukkueen Maakuntasarjalohkossa kaudella 1956. RU-38 oli koko lohkon vahvin ja voitti sarjan ilman tappioita 11 pisteen turvin ennen Tampereen Pallo-Veikkoja. Varsinainen nousu Suomensarjaan ratkesi kuitenkin vasta kaksiosaisessa nousukamppailussa Rauman Palloa vastaan. Porissa pelattiin ensin 2-2 tasapeli ja toisessa osaottelussa Raumalla porilaiset voittivat rakkaan vihollisensa numeroin 2-0. Niin oli porilaisjoukkue taas kahden välivuoden jälkeen saatu valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kaudelle 1957 eli Suomensarjaan. Kaudella 1959 RU-39 oli jo sensaatiomaisesti SM-sarjassa voittamassa hopeamitalit Poriin! (Markku Harell): "Kuvassa RU-38:n jalkapallojoukkue Norjassa vuonna 1955-57. Kuvassa ovat porilaispelaajat Oslossa Vigelandin patsaspuistossa. Puistossa on 212 taiteilija Gustav Vigelandin veistosta. Joskus Erkki "Nyskä " Harellin syntymäpäivillä katselimme kuvaa - yksi ja toinen kyseli missä kuva on otettu? Seuraavalle kysyjälle Nyskä ilkikurisesti vastasi "olisiko otettu viidennenosan Hevostorilla". Tämä jonkun tuntemattomaksi jääneen RU-38-henkilön kirjoittama tiivistelmä on tehty kaudesta 1956. Vaasalaislegenda Stig-Görän Myntti edusti Maakuntasarjassa RU-38-seuraa kauden 1956 aikana. Samaisen kauden 1956 vaiheita konekirjoitusliuskalla - tarkoitettu ilmeisesti johonkin myöhempään vuosi- tai juhlakirjaan.

1957: RU-38 nousijana Suomensarjassa ~ sijoituksena 4/10. Suomensarjaan noussut RU-38 esittelyssä Veikkaaja-lehdessä. Viereisen vuoden 1957 Veikkaaja-lehden esittelemän RU-38:n pelaajat: mv. Veikko Saarela (1932), op. Erkki Harell (1930), vp. Rainer Mäkelä (1936), otm. Aulis Järvinen (1935), ktm. Aimo Sommarberg (1931), vtm. Eino Wessman (1924), olh. Antti Linnala (1934), ovh. Esä Väre (1932), kh. Altti Grönlund (1935), vvh. Kari Rajala (1936), vlh. Heikki Uusitalo (1930). varamiehet: mv. Olavi Mäntylä (1935), h. Alpo Tall (1935). huoltaja: Yrjö Sundbäck. Tämän kirjoittajalle - v. 1953 syntyneenä - tämä kausi oli vielä liian varhainen omien muistikuvien syntymiselle. Pelaajalista on kuitenkin sikäli tuttua, että melkein kaikki nuo pelaajat tulivat myöhemmin tutuiksi keltamustissa pelipaidoissa, kun omaa ikääkin alkoi karttua. Nimilistassa on vain yksi täysin vieras nimi tämän kirjoittajalle - lihanleikkaaja Antti Linnala on jäänyt täysin tuntemattomaksi. Hän ei enää ollut mukana kauden 1959 RU-38:n SM-hopeajoukkueessa. Heikki Uusitalo on jäänyt melko lailla unholaan muistissani myös. Kari Rajalan muistan lähinnä vain erotuomarina ja jääkiekkomaalivahtina myöhemmiltä vuosilta. Huoltaja Yrjö Sundbäck ei myöskään ole lainkaan tuttu nimi. Alpo Tall on pistetty listauksessa varamiespenkille - hänhän pelasi sittemmin kaudet 1961-64 Turussa ÅIFK:n keltapaidassa ja palasi Poriin v.1965 PPT-miehistöön. Joukkueen tähtipelaaja oli tietenkin keskustuki Aimo Sommarberg, joka oli siirtynyt Poriin Kotkasta. Tämä jonkun tuntemattomaksi jääneen RU-38-henkilön kirjoittama tiivistelmä on tehty mitä todennäköisimmin juuri kaudesta 1957. Tarjoaa muutamia uusia nimiä vaihtopenkiltä. Kaksi RU-38:n suomensarjapelaajaa MM-karsintaottelun avauskokoonpanossa 5.7.1957 Olympiastadionilla! Suomi kohtasi MM-karsintaottelussa Puolan 5.7.1957 Helsingin Olympiastadionilla. Avauskokoonpanoon oli valittu kaksi puolustuspään pelaajaa RU-38:n Suomensarjamiehistöstä: Aimo Sommarberg ja Erkki Harell. Puola voitti 3-1. RU-38 nousi SM-sarjaan kaudelle 1958, mutta Erkki Harell siirtyi kyseiseksi kaudeksi Turkuun TPS-paitaan - ja palasi kaudelle 1959 Poriin, mutta PoPa-paitaan maakuntasarjaan! - 'Nyskä-Erkin serkku Markku Harell lähetti lehtimateriaalit 2.5.2014 - kiitos. Alpo Lintamon seurat: 1950-1955 VPS ja 1956-63 HPS *** Maalivahti Matti Kannas: 1947-49 ja 1955-61 HJK , 1962-63 TaPa. Muista avauskokoonpanon miehistä oikea välihyökkääjä Olavi Lahtinen oli jäänyt tämän kirjoittajan (s.1953) muistissa aivan vieraaksi: 1948-58 HJK ja 1959-61 HPS *** Pientä kaikua muistiini oli jäänyt nimestä Kauko Hakkarainen: 1951-59 ja 1964-65 KUPS, 1960-63 WP-35. Muut tutumpia.

1958: RU-38 Suomensarjassa ~ nousi SM-sarjaan kaudelle 1959: Kuva vuoden 1959 Jalkapallokirjasta (SPL). RU-38 pelasi kauden 1958 Suomensarjassa (länsilohko) ja onnistui kauden päätteeksi nousemaan ensimmäisenä porilaisseurana Mestaruussarjaan seuraavalle kaudelle 1959. Tämän kirjoittaja oli syntynyt syyskuussa 1953 Porissa, joten jonkinlaisia hajanaisia muistikuvia tuosta nousuhuumasta mieleen on jäänyt. Isä ja isoveljet peleissä lähinnä kävivät, isä kuului pyttykerhoonkin vuorollaan. Selkeänä muistikuvana on mielessäni syksyn nousun kannalta ratkaiseva ottelu TuTo:a vastaan ja sen ympärillä pyörinyt ennakkokohu. Peliä katsomaan en kuitenkaan 5-vuotiaana päässyt kai juuri odotettavissa olleiden ruuhkien takia. Lopputaulukossa TuTo oli RU-38:n takana toisena kolme pistettä perässä. Antti Suomisen upea otos (kiitos!) seuraavin saatesanoin: 12.10.1958 pelattiin RU-38 - TuTo -jalkapallo-ottelu Herralahden kentällä. Katsojia oli yli 3.500. RU-38 voitti ja nousi mestaruussarjaan (ja voitti hopeaa 1959). Takana vasemmalla Juhannuslehdon huoltorakennus niine portinpylväineen, jotka vieläkin ovat näkyvissä. Silloinkin oli ahdasta parkkipaikalla. Etualalla nykyinen Paanakedonkadun kevyen liikenteen väylä.. (Jukka Joutsi, 13.7.2014): Tämä kyseinen TuTo-ottelu oli muuten tämän kirjoittajalle sikäli eräänlainen rajapyykki, että se oli viimeinen "merkittävä" ottelu Porissa, jota EN ollut paikanpäällä katsomassa. Olin tuolloin täyttänyt vasta viisi vuotta, mutta muistan vielä kyseisen ottelun nostattaman "kohun" kotipiirissämme. Seuraavasta kaudesta 1959 alkaen olinkin paikalla lähes aina 70-luvun alkupuolelle asti, kun jotain erikoisempaa porilaisessa jalkapalloilussa oli tapahtumassa. Kaudesta 1959 muistan lähinnä pitkät jonot lippuluukuilla ja täyteen ahdetut katsomotilat - jalkoihin meinasi pikkumies kirjaimellisesti jäädä.

Mestaruussarja 1959: RU-38 voitti sarjanousijana sensaatiomaisesti HOPEAA 'Rosenlewin Urheilijat-38' pelasi jalkapalloa korkeimmalla sarjatasolla vuodet 1959 ja 1960 saavuttaen kaudella 1959 nousijana yllätyshopeasijan vain kaksi pistettä mestari-HIFK:n takana. Tämä kuva RU-38:n huippuvuodelta 1959 on otettu ottelumatkalla Ranskassa - sen yksityiskohdista kaikki tiedot toistaiseksi puuttuvat. Nämä kuvat RU-38:n käsiohjelmasta kesältä 1959. Tämä huippuvuoden 1959 muistelukuva on peräisin RU-38:n käsiohjelmasta kesältä 1964 (TuTo-ottelu 14.6.1964). RU-38 selvisi Suomen Cupissa semi-finaaliin asti: Suomen Cupin 1. kierroksella RU-38 voitti Seinäjoella Sisun maalein 5-2. Toisella kierroksella RU-38 voitti Porissa TKT:n (Tampere) luvuin 3-0. Kolmannella kierroksella RU-38 voitti kotonaan Viipurin Reippaan (Lahti) lukemin 3-2. Porilaisten "arpaonni" jatkui, sillä neljännellä kierroksella RU-38 voitti edelleen Porissa VPS:n 2-1. Semifinaalikin pelattiin Porissa, HIFK tuli ja voitti keltamustat numeroin 3-2. Finaalissa HIFK hävisi Hakalle 1-2.

1960: RU-38 putosi Mestaruussarjasta Kesä 1960 päättyi RU-38:n putoamiseen juuri putoamisviivan alapuolelta 17 pisteellä (TKT ja Drott takanaan). Vain yksi piste erotti RU-38:n 9. sijalla säilyneestä HJK:sta. Kauden 1960 Suomen Cup finaalissa RU-38 oli mukana häviävänä osapuolena. Tämä RU-38:n kauden 1960 pelaajakortti on mielenkiintoinen dokumentti kyseisen kauden tapahtumista. Kiitos nimimerkille Hucle tästä löydöstä - tarkempi julkaisulähde ei ole tiedossa. Mitähän lienevät olleet nuo kortin kommentteina mainitut kevään erimielisyydet? Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy kortista - RU-38:n alkukauden vakiomaalivahti Olavi Leskinen oli pelannut kaikki 10 ensimmäistä peliä. Sitten oli jotain tapahtunut - kortin mukaan HIFK-vierasottelussa 27.6.1960 RU-38:n maalivahtina pelasi Rainer Mäkelä (Kikuna lempinimeltään) - vasen puolustaja siis normaalipeleissä. RU-38 hävisi tuon pelin 0-6. Kyseisen pelin jälkeen RU-38:n uusi maalivahti Eero Salo hoiteli kakki loput ottelut. Nimilistan alin - Sjöberg (VIFK) - tarkoittaa kyseisen miehen tehneen Vaasan sinipaidoissa oman maalin porilaisia vastaan. Tämä RU-38:n cup-muistelo on peräisin RU-38:n pelikauden 1963 käsiohjelmasta. Mainittakoon, että ohjelmalehtisen jutussa on PAINOVIRHE: Vuoden 1961 välieräottelu oli KPT - Pallo-Pojat 1-2, ei siis KTP, joka toisesta välierästä oli selvinnyt finaaliin kaatamaan Pallo-Pojat 5-2. RU-38 menetti cup-mestaruuden viimeisillä minuuteilla: Vuoden 1960 cup-finaalissa RU-38 oli johtanut Hakaa vastaan 1-0 vielä kaksi minuuttia ennen peliajan päättymistä. Jatkoajan jälkeen taululla oli lohduton lopputulos porilaisille 1-3. Putoaminen Suomisarjaan ja kahden minuutin 'cup-katkeruus' - siinä katkeria porilaismuistoja kaudelta 1960. RU-38:n tie cup-finaaliin: 1) LPM-RU-38 2-4, 2) KPV-RU-38 2-4, 3) RU-38-TKT 5-0, 4) RU-38-OPV (Oulu) 7-1 ja 5) semi-finaali MiPK-RU-38 1-2. Juhani Peltonen, Hakan mestaripelaaja, muisteli kirjassaan (1971) kauden 1960 cup-finaalia RU-38:a vastaan seuraavasti: Loppuotteluun Hakan ei tarvinnut matkustaa yksin. Vuorineuvos Walden pestasi VR:n ylimääräisen junan kuljettamaan valkeakoskelaiset pääkaupunkiin. Eikä tuossa kaikki: Simpeleeltä, Jämsänkoskelta, Kaipolasta ja Valkeakoskelta lähti lisäksi väkeä yli 20 linja-autollista kannustamaan Hakaa. Kun junassa matkusti 1500 ihmistä, teki Helsinkiin vähintään 2500 Hakan kannattajaa maihinnousunsa. Monet eivät selvinneet Messuravintolaa lähemmäksi stadionia, mutta kannustusta silti riitti. Vastustajamme oli Rosenlewin Urheilijat-38 Porista. Heidän valmentajansa sanoi ottelun jälkeen: - Teitä oli tuhansia, meitä vain yksitoista. Silti olimme ottelussa tiukalla. Emme aliarvioineet vastustajaamme, mutta olimme altavastaajan pahassa asemassa. Kun Esko Malm ampui rangaistuspotkun ohi, lamaannuimme hetkeksi. Puoliajalla tilanne oli maaliton. Toisella puoliajalla junnasimme, mutta tuloksetta. Sitten RU-38:n Viljo Vainio ampui ylärimaan, ja vanha kettu Toivo Johansson työnsi pallon verkkoon. Ottelusta oli silloin 12 minuuttia jäljellä. Katsomo huusi ja koskilaiset hermostuivat. Minuutit kuluivat, porilaiset taistelivat, ja tappio häämötti. Mutta tahtomme ei ollut hävinnyt kiitävien sekuntien myötä. Ja sitten ... Markku Kumpulampi oli tällä kertaa päässyt pääkaupunkiin saakka, hän sai pallon laidallaan, juoksutti sen läpi porilaispuolustuksen ja laukaisi keskelle. Keijo Airolan röyhkeä olemus välähti ruuhkassa. Siilitukkainen mies ryntäsi eteenpäin ihmettelevässä porilaisjoukossa: pallo livahti verkkoon. Peliaikaa oli jäljellä vain runsas minuutti. Jatkoajalla kovaluinen tukimies Pentti Niittymäki näytti kanuunansa katsomolle: 2-1, ja Airola ampui loppunumeroiksi 3-1. Cupjuna ei tullut turhaan Helsinkiin.

1961: RU-38 Suomensarjassa pudonneena ~ jäi toiseksi HIK:n taakse. RU-38 pelasi kauden 1961 pudonneena Suomensarjassa ja sijoittui lopulta toiseksi HIK:n taakse. Piste-eroa hankolaisiin oli kuitenkin ehtinyt syntyä peräti kolmetoista. SPL:n Jalkapallokirja 1961 esittelee RU-38:n Suomensarjan länsilohkon joukkueen seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38) Pori. Y.Sundbäck - Mikonkatu 26 as. 9, Puheenjohtaja Ilmari Johansson, sihteeri J.Heinonen, valmentaja Matti Jokinen. Paita mustakeltaraitainen, housut mustat. Samaisen Jalkapallokirja 1961:n alkuperäinen omistaja on merkinnyt kirjaan tunnollisesti ylös seuraavat RU-38:n ottelutulokset - näistä peleistä olen kotiotteluista käynyt katsomassa varmasti suurimman osan: Kevätkierros: TPV-RU-38 1-4, RU-38-HPK 3-1, RU-38-RaPa 1-1, BK-46-RU-38 4-1, RU-38-ÅIFK 2-3, Lukko-RU-38 2-5, HIK-RU-38 5-3, RU-38-IKissat 5-1, RU-38-Karhut 3-2, RU-38-KalPo 3-1, TKT-RU-38 2-1. Syyskierros: RU-38-TPV 2-2, HPK-RU-38 0-5, RaPa-RU-38 0-4, RU-38-BK-46 0-0, ÅIFK-RU-38 5-2, RU-38-Lukko 2-0, RU-38-HIK 0-1, Karhut-RU-38 3-2, IKissat-RU-38 2-2, KalPo-RU-38 3-3, RU-38-TKT 2-1 (pelit pelatussa järjestyksessä 29.4. - 8.10.1961). RU-38 sijoittui toiseksi kuitenkin 13 pistettä nousija HIK:n (Hanko) takana.

1962: RU-38 Suomensarjassa ~ sijoittui kolmanneksi. Jalkapallokirja 1962 esitteli RU-38:n seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori. Mikonk. 26 as. 9, Y. Sundbäck. Puheenjohtaja Ilmari Johansson, sihteeri J.Heinonen, valmentaja M.Jokinen. Paita keltamusta, housut mustat. Samaisen alkuperäisomistajan huolellisiin tuloskirjaamisiin perustuen tuloksia (pelijärjestyksessä): RU-38-Iirot 4-3, RaPa-RU-38 3-3, RU-38-VaKP 3-0, RU-38-TuTeräs 2-3, I-Kissat-RU-38 1-5, RU-38-TKT 0-2, RU-38-TuTo 1-2, Karhut-RU-38 2-3, KalPo-RU-38 2-2, ÅIFK-RU-38 2-4, RU-38-Lukko 0-0, Iirot-RU-38 4-4, RU-38-RaPa 5-2, VaKP-RU-38 0-3, TuTeräs-RU-38 2-3, RU-38-I-Kissat 2-0, TKT-RU-38 3-2, TuTo-RU-38 2-3, RU-38-Karhut 3-2, RU-38-KalPo 0-3, RU-38-ÅIFK 0-5, Lukko-RU-38 1-8.

1963: RU-38 Suomensarjassa ~ sijoittui kuudenneksi. Kesällä 1963 RU-38 vietti 25-vuotisjuhliaan pelaamalla Suomensarjan 12-joukkueisessa länsilohkossa sijoittuen kuudenneksi. Ylläoleva kuva on tuon kesän RU-38:n kotiotteluissa jaetun käsiohjelman kansilehdestä. Kyseinen käsiohjelma on Herralahden urheilukentällä 30.6.1963 klo 18.00 pelatusta ottelusta RU-38-TuPK (Turun Pallokerho). RU-38:n kauden 1963 joukkueen pelaajat kuvassa (muistiapua nimilistaan saatu aikalaisilta Porista - kirjasessa nimiä ei ole mainittu): Ylärivissä vasemmalta: Valmentaja Matti Jokinen, Sakari Polviander, Reijo Bastman, mv. E. Leino (Eero?), Aulis Järvinen, Kari Kallio, Veikko Jokinen ja Olli Kunnas. Eturivissä vasemmalta: Viljo Vainio, Toivo Johansson, Ismo Mäenpää, Rainer Mäkelä (lempinimi 'Kikuna'), Esa Väre, Kalevi Tuli ja Väinö Leppäniemi. RU-38:n valmentaja kaudella 1963 oli Matti Jokinen, joka omalla pelaajaurallaan oli maalivahti. Hänen seuransa olivat: 1950-55 VIFK, Vaasa ja 1956-57 Pietarsaaren Drott. Hänen meriittilistallaan oli uran alkuvuosilta valinta Vuoden pelaajaksi (6 A-maaottelua). RU-38:n jälkeen hän siirtyi aikanaan valmentamaan Pihlavan Työväen Urheilijoita (Porissa). Kuvan oikeaan yläkulmaan on joku kirjoittanut kommentin: Ei tää paras yhdistelmä ole. Tämä kyseinen ohjelmalehtinen on ilmeisesti katsomosta pelin jälkeen poimittu talteen, joten tekstin kirjoittaja ei ole tiedossa. Mieleen on jäänyt noina aikoina jonkin porilaisseuran käsiohjelmassa ollut luonnonsuojelullinen kehoituslause: Älä jätä tätä kentälle ajelehtimaan. Tässä samasta edellämainitusta RU-38:n käsiohjelmasta poimittu 25-vuotisjuhlapuhe. Mielessä haikaillaan tuolloin jo tuoreeltaan RU-38:n huippuvuosia mestaruussarjassa kausina 1959 (hopeaa) ja 1960. Edelleen samasta kauden 1963 käsiohjelmasta RU-38:n seuraorganisaatiolistausta. Enpä voi sanoa montaakaan noista nimistä muistavani - tosin olin tuona kesänä vasta 9-vuotias ja aloittelevana nappulapelaajana edustin vielä paikallista kilpailevaa seuraa Porin Karhuja, joten RU-38:n organisaation yksityiskohdat eivät tainneet olla sitä kiinnostavinta tutustumiskohdetta tuolloin. Paikallisjaoston jäsen ja nuorisotoiminnan vetäjä oli Seppo Pelkonen, jolla pelaajana oli vankka KuPS-tausta ja pelasi RU-38:ssa kunnianvuodet 1959-60 topparina ja hoiti rankkarien vetämiset kunniakkaasti - voimalla ylähirren kautta samasta kohtaa. Hän toimi myöhemmin myös RU-38:n valmentajana. Länsilohkosta nousi kauden päätteeksi I-Kissat (RU-38 jäi edelleen Suomensarjaan), itälohkosta HJK ja pohjoislohkosta GBK. Tämä RU-38:n käsiohjelmassa kesäkuun 1963 lopussa julkaistu "Kesätauolle" on antoisa tilaisuus saada lukea juuri tuon hetken tunnelmia Rosenlew-leirissä. Veli-Pekka Ketola (Karhut * ex- RU-38) ja Markku "Mato" Peltola (RU-38) palkittuina. Kyseessä piirin jalkapallotekniikkamestaruuskilpailut 1963.

1964: RU-38 Suomensarjan länsilohkossa ~ sijoittui neljänneksi. (RU-38:n käsiohjelma, 1964): Arvoisa jalkapalloyleisö, porilaisten jalkapalloilijain ponnistelut mestaruussarjapaikan valtaamiseksi eivät vielä viime kautena tuottaneet tulosta. Kuluvana sarjakautena tulevat porilaiset palloilijat jälleen tekemään parhaansa, jotta kotikaupunkimme yleisö saisi nauttia jalkapallopelin hienouksista. Edustusjoukkueemme. joka ainoana porilaisena Suomen sarjan joukkueena 'etsii' paikkaa maamme valiojoukkueiden pariin, tulee tekemään kaikkensa, jotta nimi Rosenlew tulisi olemaan sarjamme kärkijoukkueiden parissa. Toivomme kotiyleisömme viihtyvän ottelujamme seuratessaan ja että otteluista muodostuu jännittäviä sekä rehtejä kamppailuja. Tässä yhteydessä haluamme kiittää tämän ohjelmalehtisen ilmoittajia, jotka ilmoituksen antamalla ovat tehneet meille mahdolliseksi lehtisen julkaisemisen. Samalla kiitämme myös kaikkia niitä, jotka ovat tukeneet työtämme jalkapalloilun parissa. Toivotamme lopuksi arvoisan yleisön sydämellisesti tervetulleeksi seuraamaan vuonna 1964 järjestämiämme jalkapallo-otteluita. Rosenlewin Urheilijat-38, palloilujaosto. Mainitusta vuoden 1964 ohjelmalehtisestä löytyy nimilistaa RU-38:n silloisesta johtoportaasta: puheenjohtaja B.Backström, sihteeri Y.Sundbäck, rahastonhoitaja J.Strang. Palloilujaosto: puheenjohtaja I.Johansson, varapuheenjohtaja S.Viljanen, sihteeri J.Heinonen, valmentaja Seppo Pelkonen, jäsenet: P.Forsten, A.Järvinen, M.Korhonen, O.Leskinen ja E.Wessman, var.hoitaja K.Koskinen. Valmentajat: A-nuoret - K.Kolehmainen, B-nuoret - V.Lehtonen, U.Saavalainen, C-nuoret - K.Rajala, K.Kallio, D-nuoret - H.Ahola, Arvo Läntinen. Seura harjoittaa jalkapalloilua, jääkiekkoilua, yleisurheilua, painia, hiihtoa ja pyöräilyä. RU-38:n otteluohjelma Herralahdessa 14.6.64 pelattuun kotiotteluun TuTo:a vastaan kertoi Suomensarjan länsilohkon sarjatilanteesta tuolloin (ennen peliä), ettei RU-38:n kausi ollut alkanut kovinkaan menestyksekkäissä merkeissä. TPS ja TaPa olivat karkaamassa ja TuWe oli vielä nollilla. Tämä kuvaesittely oli edellä mainitussa TuTo-pelin käsiohjelmassa. Kotiottelussa 14.6.1964 Porin Herralahdessa TuTo:a vastaan käsiohjelmassa on ennakoitu RU-38:n aloituskokoonpanoa seuraavasti: 1. Olavi Leskinen, 2. Erkki Harell, 3. Kalevi Tuli, 4. Raimo Tuli, 5. Veikko Jokinen, 6. Matti Unho, 7. Viljo Vainio 8. Toivo Johansson, 9. Sakari Polviander, 10. Timo Mäkelä ja 11. P.Uusitalo. RU-38:n maalivahti Olavi Leskinen oli pelannut vuodet 1952-57 pääsarjatasolla Valkeakosken Hakassa. Rosenlewin väreissä Porissa menivät vuodet 1958-64. Hänen viimeiseksi pelikaudekseen jäi vuosi 1965 HJK:n paidassa. Edusti Suomea yhdessä B-maaottelussa.

PORI * 1965: RU-38 Suomensarjan länsilohkossa (toinen sarjataso): nousi melkein SM-sarjaan. RU-38: RU-38 pelasi kauden 1965 Suomensarjan länsilohkossa ja oli lähellä nousta SM-sarjaan kaudeksi 1966. Kesäkuun 16. päivä 1965 RU-38 kohtasi Suomensarjan länsilohkon kärkiottelussa TKT:n Tampereelta. RU-38:n kokoonpanossa näkyy jo kuusi pelaajaa, jotka pelasivat runkopelaajina Porin Ässien ensimmäisenä SM-sarjavuotena v.1968 sarjapaikan säilyttäen (Jokinen, Mäenpää, K. ja R.Tuli, Unho ja Mäkelä). Raimo Määttänen tunnettiin tuolloin paremmin jääkiekkoilijana. Toppari Erkki Harell (kahdeksan A-maaottelun mies) oli tuolloin jo 35-vuotias ja kyseisen kauden jälkeen hän siirtyi Pihlavan Työväen Urheilijoihin, missä pelasi vielä toisella sarjatasolla v. 1969. Kokoonpanossa RU-38:n oikea laitahyökkääjä Teuvo Laiho on pelaajana ainoa, josta mieleeni ei ole jäänyt minkäänlaista mielikuvaa (enkä löydä hänestä mitään tietojakaan). RU-38:n tuolloisen vastustajan TKT:n kokoonpanosta muistan vain isokokoisen keskushyökkääjän Eino Helmisen. Suomensarjan länsilohkon 1965 sarjatilanne ennen edellä mainittua kärkiottelua RU-38-TKT. Kausi huipentui syksyllä 1965 RU-38:n kannalta katsottuna katkerasti. Porissa pelattiin sarjan lopussa 17.10.1965 ratkaisupeli RU-38-TPS. 10.10.1965 oli pelattu Turussa varsinaisen sarjan viimeisellä kierroksella TPS-RU-38, jonka jälkeen joukkueet jäivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin Porissa. Peli oli tasaista vääntöä - pitkään taululla oli lukemat 1-1, kunnes peli sai todella ikävän ratkaisun. RU-38:n toppari Erkki Harell kaatoi TPS-pelaaja Reima Nummilan rangaistusalueen rajan ulkopuolella, mutta tuomari vei pallon pilkulle - TPS voitti pelin kyseisellä rangaistuspotkulla 2-1 ja nousi SM-sarjaan. Seuraavan aamun Satakunnan Kansassa oli juuri oikealla hetkellä napattu lehtikuva, jossa näkyi Harell kaatamassa ja valkoinen kalkkiviiva näkyi selkeästi turvallisella puolella (kuvassa etupuolella). Tuo peli jäi ratkaisutavan vuoksi mieleeni (12-vuotiaana) yhtenä kaikkein ärsyttävimmistä. Porissa jäätiin vain katkerana tuijottelemaan Satakunnan Kansan lehtikuvaa. Protestistakin puhuttiin, muttei sitä oltu tehty teknisesti sääntöjen mukaisesti. Satakunnan Kansan lehtikuvaaja Antti Suominen lähetti (6.7.2011) tämän kuuluisan kuvan, jonka hän itse oli ottanut sunnuntaina 17.10.1965 pelatussa ratkaisuottelussa RU-38-TPS. Kuvasta paljastuu erittäin ratkaiseva tuomarivirhe kiistatta. Kuva on siis otettu RU-38:n puolustaman päädyn rajan takaa ja rangaistusaluetta on kalkkiviivan kuvaajan puolella eli kuvassa etualalla. Muistan jo katsojana huomanneeni heti, että taklaus tapahtui lähes metrin turvallisella puolella rangaistusalueen rajasta - olin tapahtumaan nähden hyvin linjalla kuvaussuuntaan nähden vasemman kenttäsivustan katsomossa. Kuvasta näkyy, miten yleisö kansoitti kentän ympärykset - paikalla oli peräti 5214 maksanutta katsojaa (ennätys jäi voimaan moniksi vuosiksi Porissa - Ässien SM-kausilla 1968-69 sitä ei rikottu). Päätuomari oli helsinkiläinen Wolf Karni, asiaan vaikuttanut rajamies oli helsinkiläinen Fjalar Åsten. Tarvittiin muutamia vuosikymmeniä ennen kuin turkulaiset paikalla olleet 'aikalaiset' alkoivat antaa periksi ja myönsivät hymyssäsuin itsekin katastrofaalisen tuomarivirheen avittaneen TPS:n mestaruussarjaan. (Antti Suominen - kuvan ottaja, sähköposti 6.7.2011): Kyseinen ottelu on jäänyt minunkin mieleeni ja monestakin syystä. Olin nimittäin paikalla ja otin tämän kuvan Satakunnan Kansaan. Tilanteen jälkeen porilaiset toimitsijat tulivatkin heti kyselemään: Saitkos kuvan? Vielä samana päivänä Eeles Landström ja Kalevi Eronen tulivat katsomaan, joko kuva on kehitetty ja mitä siitä näkyy. Protestia ei otettu käsittelyyn, koska sitä ei ollut tehty heti kentällä. Valitettavasti. Nykyisenä digiaikana se olisi ollut helpompaa. Tässä vielä kuvan tietoihin lisäämäni teksti: "Rangaistuspotku oli aiheeton RU-38 - TPS-ottelussa. Valokuva todisti. RU-38 - TPS 1 - 2, julk. 18.10.1965 (pelattiin edellispäivänä sunnuntaina). Turun Palloseura meni mestaruussarjaan uusintaottelussa, jossa erotuomari, helsinkiläinen Wolf Karni antoi TPS:lle rangaistuspotkun Rosenlewin ktm Erkki Harellin taklattua turkulaisten maaottelupelaajaa Reima Nummilaa aivan porilaisten rangaistusalueen tuntumassa. Vasemmalla RU:n Kalevi Tuli. Yleisö oli sitä mieltä, että taklaus tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. Rajamies oli kuitenkin toista mieltä. Valokuva paljastaa, että yleisö oli oikeassa, mutta RU:n protesti ei auttanut, sillä kyseessä oli tuomarin 'inhimillinen' erehdys". Sama kuva vielä seuraavan aamun 18.10.1965 Satakunnan Kansassa (lehtikuvat lähetti Antti Suominen 6.7.2011). Polemiikkia riitti aiheesta muutenkin seuraavan aamun 18.10.1965 Satakunnan Kansassa

1966: RU-38, Karhut ja PPT porilaisista joukkueista Suomensarjan länsilohkossa. RU-38 paras porilaisista ~ sijoittui kolmanneksi. RU-38:n käsiohjelman mukaan (kotiottelu 19.6.1966 TuTo:a vastaan) peruskokoonpano oli seuraava: 1. Matti Korhonen, 2. Veikko Jokinen, 3. Kalevi Tuli, 4. Raimo Tuli, 5. Timo Mäkelä, 6. Raimo Määttänen, 7. Teuvo Laiho, 8. Raimo Kilpiö, 9. Sakari Polviander, 10. Matti Unho ja 11. Ilpo Lindberg. (Jalkapallokirja 1966): Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori, Mikonkatu 26 as. 9 (Sundbäck), puheenjohtaja Matti Korhonen, sihteeri Reino Aalto, valmentaja Aimo Sommarberg, pelipaita kelta-musta, housut mustat.

1967: Porin Ässät perustettiin kauden 1967 aikana. Porin Ässät syntyi Porin Karhujen ja Rosenlewin Urheilijat-38:n fuusiossa seuraavalle kaudelle 1968: RU-38 nosti uuden fuusioseuran (Porin Ässät) mestaruussarjaan kaudeksi 1968. Lohkovoittajana RU-38 selvisi nousukarsintasarjaan, johon osallistuivat porilaisjoukkueen lisäksi itälohkon voittaja Helsingin Ponnistus ja pohjoislohkon voittaja OTP (Oulu). RU-38:n nousu varmistui 25.10.1967 Oulussa pelatussa ottelussa, jonka porilaiset voittivat 4-0. Viimeistä peliä Ponnistus-OTP ei enää turhana pelattu lainkaan. RU-38:n paluu Oulusta Poriin oli niin riehakasta, että seuraavana aamuna kolme pelaajista heräsi Porin poliisiaseman putkassa (tieto yhdeltä kyseisen kolmikon jäseneltä tämän kirjoittajalle - 1988). RU-38 nousi siis SM-sarjaan kauden 1967 päätteeksi. Jo kauden aikana oli tullut julkisuuteen RU-38:n ja Karhujen fuusioituminen seuraavalle kaudella Porin Ässät-nimen alle. Oli siis erikoinen tilanne, kun loppukaudella kaksi seuraa samassa sarjalohkossa pelasi tulevan uuden seuran puolesta. RU-38:n ja Karhujen keskinäisistä otteluista jälkimmäinen oli varsinainen farssi (alempana tarkemmin). Kuva nousukarsintaottelusta RU-38-OTP - keltapaitaiset porilaiset vasemmalta Matti Unho ja Raimo Tuli. Palloa hallitseva OTP-pakki on Kalle Tikkanen. RU-38:n valmentajana sen viimeisenä pelikautena 1967 toimi Toivo Johansson (s.1928), joka pelasi itse RU-38:ssa hyökkääjänä pitkän uran 1947-65. "Topi" Johansson jatkoi myös Ässien valmentajan SM-sarjassa seuraavina kahtena kautena - ja joutui vielä loukkaantumissuman pakottamana jopa kentällekin yli 40-vuotiaana. RU-38:n käsiohjelma kotiottelusta 30.6.1967 HPK:a vastaan kertoo RU-38:n odotetuksi aloituskokoonpanoksi seuraavan: 1. Jouko Karttunen, 2. Ismo Mäenpää, 3. Kalevi Tuli, 4. Timo Mäkelä, 5. Veikko Jokinen, 6. Juhani Ahokas, 7. Markku Peltola, 8. Raimo Tuli, 9. Reijo Bastman, 10. Matti Unho ja 11. Ilpo Lindberg. (Wikipedia): RU-38 eli Rosenlewin Urheilijat-38 oli vuonna 1938 perustettu porilainen urheilu- ja voimisteluseura. Seuran syntyminen liittyy aikakauteen, jolloin suomalaiset suurteollisuusyritykset tukivat aktiivisesti työntekijöidensä urheilutoimintaa. Seuralla oli toimintaa muun muassa jalkapallossa, jääkiekossa, yleisurheilussa, jääpallossa ja painissa. Seuran jalkapallo- ja jääkiekkotoiminta yhdistyivät vuonna 1967 Porin Karhujen kanssa Porin Ässiksi. Jääpallossa seura pelasi yhden kauden pääsarjassa vuonna 1951. Porin Ässien synty julkistettiin kesäkuun lopulla 1967. Nimen seuralle keksi Vilho Santala, joka oli valittu Ässien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vesa Antikainen suunnitteli seuran patalogon. ____________________ Karhut fuusioitumassa ja auttamassa RU-38:n nousua SM-sarjaan yhteisen Ässät-nimen alle. Karhut sijoittui Suomensarjassa kahdeksanneksi. Kesän 1967 aikana Karhut ja RU-38 pelasivat samassa suomisarjan lohkossa, vaikka seurojen tuleva fuusio oli jo yleisessä tiedossa. RU-38 saavutti lohkossa karsintapaikan ja nousun mestaruussarjaan. Ottelu Karhut-RU-38 loppukaudesta oli yhtä sirkusta, kun kaksi joukkuetta pelasi samaan maaliin - silti maalit saatiin aikaiseksi vasta myöhään toisella jaksolla - Karhujen Jukka Koskisen piti lopulta vetää omiin 1-0, kun aika alkoi uhkaavasti lähestyä loppua. Peli päättyi 2-0 - harvoin on jalkapallokatsomossa peli itsessään herättänyt niin paljon hilpeyttä kuin tämä klassikko. Veikkaus tuskin olisi päästänyt peliä pelilistoilleen? Lopulta RU-38:n onnistui voittaa lohko ja nousta kaudeksi 1968 SM-sarjaan Karhujen kanssa yhdessä uuden seuran Porin Ässien tunnuksien alle. Kausi ennen Karhujen ja RU-38:n fuusiota syksyllä 1967 - Karhujen käsiohjelman esipuheesta ei vielä löydä merkkejä sisäpiirien neuvotteluista kahden seuran fuusioitumisesta. Samassa lohkossa pelasi lisäksi kolmantena porilaisjoukkueena PPT.