YPÄJÄ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 5.1.2017)

YPÄJÄ:

A) Ypäjä on Lounais-Suomessa sijaitseva kunta, joka kuuluu Forssan seutukuntaan ja Kanta-Hämeen maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin.
Ypäjän naapurikunnat ovat idässä Jokioinen, etelässä Somero, lännessä Loimaa ja pohjoisessa Loimaan lisäksi Humppila. Kunnalla on lounaassa yksi yhteinen rajapiste Kosken Tl kanssa. Entisiä naapurikuntia ovat nykyään Loimaaseen kuuluvat Loimaan kunta lännessä ja Metsämaa pohjoisessa. Lisäksi kunnalla on lounaassa ollut yhteinen rajapiste niin ikään Loimaaseen nykyään kuuluvan Mellilän kanssa. Ypäjän vaakunan on suunnitellut professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka, ja se vahvistettiin vuonna 1949.
Ypäjä tunnetaan luultavasti parhaiten hevosista. Kunnassa sijaitsee Hevosopisto, ja siellä järjestetään vuosittain Finnderby-ratsastuskilpailu. Kuntaa markkinoidaankin Suomen hevospitäjänä. Ypäjällä on kuvattu Lämminveriset-niminen televisiosarja.
Perinteisesti Ypäjä on osa Lounais-Hämettä yhdessä Forssan seutukunnan kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan sekä nykyään Varsinais-Suomeen kuuluvan Someron ja Pirkanmaahan kuuluvan Urjalan kanssa. Forssan ohella toinen tärkeä seudullinen keskus on Loimaa, ja varsinkin Ypäjän länsi- ja pohjoisosista on lyhempi matka Loimaalle kuin Forssaan, jonne taas yhteydet ovat paremmat kunnan etelä- ja itäosista.
Luonnonympäristöä Ypäjällä hallitsevat laajat savikot, jotka on pääosin raivattu pelloksi. Niiden välissä on metsäisiä, kalliosydämisiä moreeniselänteitä. Laajin suurempi metsäalue on heti kirkonkylän pohjoispuolella. Kunnan eteläraja noudattelee katkonaista harjujaksoa. Toinen harjujakso kulkee etelässä Loimijoen laaksossa Palikkalan ja Levän kylien alueella. Loimaan, Someron ja Kosken rajalla lounaassa kunnan alueelle ulottuvat Loimaan Eksyssuo ja Someron Huhmassuo. Kunnan tärkein vesistö on Loimijoki, jonka varrelle Ypäjän kirkonkylä ja tärkeimmät viljelyalueet ovat aikanaan syntyneet. Pohjoisesta Loimijokeen laskee Ypäjän alueelta Ypäjoki, ja Ypäjän eteläosien halki virtaa Loimijokeen Ypäjällä etelästä laskeva Kuusjoki. Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä.
Ypäjän kulttuuriympäristöistä on Loimijokilaakson viljelysmaisema ja Valtion hevosjalostuslaitos, jonka toimintaa nykyään jatkavat Ypäjän hevosopisto ja MTT:n hevostutkimus aiemman Kartanonkylän kartanon alueella Ypäjän Kartanonkylässä, määritelty Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.
Vuonna 1876 valmistui Turku–Toijala-rautatie, jonka varteen Ypäjänkylään perustettiin vuonna 1888 rautatieasema. Itsenäinen kirkkoherrakunta Ypäjästä tuli vuonna 1892, jolloin siihenastinen Perttulan kunta ja kappeliseurakunta samalla muutti nimensä rautatieaseman mukaan Ypäjäksi. Samalla myös Ypäjä ja Manninen liitettiin muodostettuun kirkkoherrakuntaan. Maallisessa hallinnossa liitos näiden kahden kylän osalta toteutui vasta vuonna 1911.
Ypäjä nimettiin kaupungiksi 3.–9. kesäkuuta 2013 väliseksi ajaksi, jotta Suomen Hevosurheilumuseo pystyi vastaanottamaan Emil Cedercreutzin veistoksen Ystäväni nummella vuodelta 1906. Cedercreutzin testamentin mukaan hänen teoksiaan voi luovuttaa vain suomalaisille kaupungeille.
Toisen maailmansodan jälkeen Ypäjälle asutettiin Muolaan siirtoväkeä. Suuria siirtoväen asutusalueita on etenkin Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoiden entisillä sivutiloilla Levän Saarikossa ja Palikkalan Vähälläsuolla.
Ypäjällä on seitsemän kylää: Kartanonkylä, Levä, Manninen, Palikkala, Perttula (kirkonkylä), Varsanoja ja Ypäjänkylä ("Ypäjän asema").
Kulmakunnista tärkeimpiä ovat aiemmin omat koulupiirinsä muodostaneet Perttulan Kuusjoki ja Palikkalan Hyrsynkulma. Pienempiä kulmakuntia ovat muun muassa Ketokylä, Jyvämäki ja Saarikko Levällä, Katinhäntä, Onkijoenperä, Nopola ja Hollinkorpi Ypäjänkylässä, Mätikkö ja Rajalahti Perttulassa, Myllykulma, Nirpankulma, Suokulma ja Vellinginmäki Mannisissa, Ruokosuo Kuusjoenkulmalla sekä Kottaanoja ja Vähäsuo Palikkalassa.
Perttulan kylässä sijaitsee Ypäjän kirkonkylä, joka on kunnan ainoa tilastollinen taajama. Vuoden 2011 lopussa kirkonkylässä oli 1 008 asukasta 3,80 neliökilometrin laajuisella alueella.
Aiemmin myös Ypäjän asemanseutu on muodostanut taajaman. Vuoden 1960 väestönlaskennassa asemanseudulla oli 302 asukasta 3,2 neliökilometrin alueella ja kirkonkylässä puolestaan 564 asukasta 3,3 neliökilometrin alueella. Vuoden 1970 väestönlaskennassa asemanseudun taajaman pinta-ala oli pysynyt samana, mutta asukkaita oli enää 208. Kirkonkylässä asukkaita oli tuolloin 601 ja taajaman pinta-ala oli 4,02 neliökilometriä. Vuoden 1990 väestönlaskennassa Ypäjän ainoana taajaman mainitaan enää kirkonkylä. Tuolloin kirkonkylässä oli 995 asukasta ja sen pinta-ala 4,2 neliökilometriä.
Tilastointia varten muodostetussa kuntien osa-aluejaotuksessa Ypäjä koostuu kolmesta pienalueesta, jotka ovat Ypäjän kirkonkylä, Ypäjänkylä ja Levä-Palikkala. Vuoden 2011 lopussa Ypäjän kirkonkylän pienalueella oli 1 645 asukasta, Ypäjänkylässä 348 asukasta ja Levä-Palikkalassa 535 asukasta. Ypäjän kirkonkylän pienalue on laajempi kuin Ypäjän kirkonkylän muodostama taajama, sillä siihen kuuluu myös laajoja haja-asutusalueita Ypäjän keskiosassa.
Ypäjänkylässä noin 10 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsee Ypäjän rautatieasema, jolla tosin junat eivät ole pysähtyneet vuoden 1984 jälkeen. Nykyään lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa (Wikipedia, 2017).

Ypäjä rautatiepaikkana:

B) Ypäjän rautatieasemarakennuksen alkuperäiset piirustukset (1888) - (lähde: Häme-Wiki * CC-BY-SA 3.0-lisenssi).

Ypäjän rautatieasema (lyh. Yä) sijaitsi Ypäjänkylässä Lounais-Hämeessä rataosalla Turku–Toijala. Asemarakennus valmistui vuonna 1888. Asema toimi pysäkkinä aina 1. tammikuuta 1891 saakka, kunnes Ypäjän rautatieasema sai luvan toimia V luokan rautatieasemana. Rautatieaseman historia alkaa 28. joulukuuta 1885, jolloin aseman perustamisesta pidettiin kokous Ypäjänkylässä. Rautatieliikenne kasvoi 1950-luvulle saakka, jonka jälkeen matkustajamäärät alkoivat laskea. Aikatauluissa tapahtui matkustajamäärän vähetessä jyrkkiä muutoksia. Vielä 1950-luvun alkupuoliskolla Ypäjän rautatieasemalla pysähtyi päivittäin yhdeksän junaa. Loppuaikoina ennen aseman sulkemista vuonna 1964 juna pysähtyi vain pari kertaa päivässä. Sulkeminen tarkoitti kuitenkin vain aseman toimintojen lopettamista, sillä Ypäjän rautatieasema toimi pysäkkinä aina vuoteen 1984, jolloin henkilöliikenteen pysähdykset lopetettiin kokonaan. Loppuaikanakaan Ypäjän rautatieasema ei ollut tyhjillään, sillä se oli vuokrattu eräälle ihmiselle aina vuoteen 2000 asti, jolloin asema purettiin (Wikipedia, 2017).

Mika Vähä-Lassilan piirros Ypäjän raitatieasemasta, joka purettiin vuonna 2000. Käyttölupa "2015-11-A".

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.