YLÖJÄRVI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 22.11.2017)

A) Ylöjärven tietoja:

Ylöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampere ja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 324,14 neliökilometriä ja väkiluku 32 851. Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.
Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla ja on osa Tampereen kaupunkiseutua sekä Tampereen keskustaajamaa. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärven kautta kulkevat Tampere–Seinäjoki-rata, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan ja kantatie 65 Ylöjärveltä Virroille. Vuonna 1971 valmistuneella rautatiellä ei ole henkilöliikennepaikkoja Ylöjärven alueella, joten linja-autot hoitavat kaiken julkisen liikenteen.
Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskustaa: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Haavisto, Vahanta, Takamaa ja Mutala.

Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 Pirkkalasta. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1895, mutta ero Pirkkalasta toteutui lopullisesti vasta 1900-luvun vaihteessa. Ylöjärven ensimmäinen, nykyisen kirkon paikalla sijainnut kirkko oli valmistunut vuonna 1781 ja se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1842. Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871; sitä ennen kunnassa oli toiminut asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroin toiminut kiertävä pitäjänkoulu vuodesta 1811 alkaen. Jatkosodan jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä. Maa- ja metsätalous pysyi pitkään Ylöjärven pääelinkeinona, kunnes kunta alkoi nopeasti teollistua viime sotien jälkeen.
Vuonna 1951 aloitti Ylöjärvellä toimintansa Hämeen Työläisnuoriso-opisto, jonka nimi muutettiin jo varsin pian Voionmaan opistoksi professori Väinö Voionmaan mukaan. Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta.

Ylöjärven kylät vuonna 1931: 1-Lielahti, 2-Possila, 3-Kukkola, 4-Niemi, 5-Pohtola, 6-Siivikkala, 7-Teivaala, 8-Ilmari, 9-Mäkkylä, 10-Keijärvi, 11-Ylöjärvi, 12-Kuusisto, 13-Metsäkylä, 14-Lakiala, 15-Lempiäniemi, 16-Liimola, 17-Kaihari, 18-Runsas, 19-Kyöstilä, 20-Mutala, 21-Pohjankylä, 22-Penko ja 23-Pengonpohja.
Ylöjärvellä sijaitsevia kaupunginosia, asuinalueita ja kyliä ovat Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi sekä Vuorentausta.
Viljakkalan alueen kylät ja asuinalueet: Hanhijärvi, Harhala, Haveri, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Manni, Nisu, Pikku-Pispala ja Viljakkalan kirkonkylä.
Kurun alueen kylät ja asuinalueet: Hainari, Itä-Aure, Kallio, Karjula, Kulju, Kurun kirkonkylä, Kyrönlahti, Länsi-Aure, Länsi-Teisko, Luode, Niemikylä, Parkkuu, Pengonpohja, Poikelus, Riuttanen ja Seitseminen.

Nähtävyydet: Ylöjärven nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti ja hänen perustamansa Lehtimiehet Oy:n edustustila), Teivon ravirata (joka korvasi Tampereen Kalevassa sijainneen Hippoksen), ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven museo.
Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone).
Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä. Lisäksi Ylöjärvellä on Ylisen palvelukeskuksen omistama Ylisen kirkko, joka valmistui alun perin viljavarastoksi 1921 ja vihittiin kirkoksi 1963.

Ylöjärven pääkirjasto Leija, jonka on suunnitellut arkkitehti Tero Harjuniemi, valmistui 2002. Kirjastosalin 80-metrinen lasiseinä avautuu Kuruntielle. Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien tutkimuslaitos. Ylöjärveläisistä yhdistyksistä voidaan mainita muun muassa Rantajätkät; se järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock.
Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn, aikansa suosituimpiin kuuluneen komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960 ja se purettiin 1980-luvun lopulla.

Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä, sekä Juha Torvinen, jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali-yhtyeeseen. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.
Muita tunnettuja Ylöjärvellä asuneita tai nykyään asuvia ovat tai ovat olleet muun muassa Aron, Antti Honkkila, Pasi Kaunisto, Esa Keskinen, Sanni Leinonen, Maria Lund, Tiina Lymi, Jaakko Löytty, Pate Mustajärvi, Toni Nieminen, Ville Nieminen, Ari Vallin, Matti Nykänen, Mervi Tapola, Tenho Saurén, Carl J. Danhammer, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Saara Tuominen, Joni Karvinen, Rosa Lindstedt, Jenni Banerjee ja Maria Ylipää (Wikipedia, 2017).

Ylöjärven kaupungintalo - kuvannut nimimerkki "Tahmela" kesällä 2008 (lisenssi OK, public domain).

Ylöjärven kirkko:

B) Ylöjärven kirkko - kuvannut nimimerkki "Tahmela" kesällä 2008 (lisenssi OK, public domain).

Kuru - osaksi Ylöjärven kaupunkia v.2009:

C) Maaliskuun 17. päivän aamu 1918 Kurun kirkonkylässä. Eversti Hjalmarson (valkoisessa turkissa marssikolonnan perässä) johtaa valkoisia joukkoja - joskin odotuksiin nähden pienellä viiveellä.
Valkoisten ankara tykkituli sai punaiset lähes paniikin vallassa peräytymään Kurun seutuvilta johtajien käskystä, vaikka punaiset rivimiehet Heikki Ylikankaan kirjan 'Tie Tampereelle' mukaan olivat vasta valmistautumassa aloittamaan puolustustaistelut mies miestä vastaan.

(Wikipedia, 2009): Kuru on entinen Suomen kunta ja nykyinen Ylöjärven taajama, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta, ja sen pinta-ala oli 821,08 km2, josta 103,49 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km2.
Kuru kuului alkujaan Ruoveteen ja muodostettiin siihen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1666. Kurun seurakunta itsenäistyi vuonna 1872. Kuruun liitettiin vuonna 1954 Teiskon kunnasta osa Länsi-Teiskoa ja samalla siirrettiin Teiskoon pieni alue Näsijärven itäpuolelta. Vuonna 2009 Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia.
Matti Åkerblomin johdolla rakennettu Kurun puukirkko on vuodelta 1781 ja sitä on laajennettu vuonna 1846. Hautausmaalla on höyrylaiva Kurun haaksirikon 38 kurulaisen uhrin yhteishauta ja onnettomuuden muistomerkki. Aurejärvellä on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema rukoushuone vuodelta 1923.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.