YLIVIESKA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.3.2016)

Ylivieskan näkymiä:

A) Tämä postikorttikuva on ilmeisesti Karhumäen veljesten ottama ilmakuva 1930-luvun alkupuolen Ylivieskasta. Taustalla erottuvat joen ylittävät vierekkäiset rautatie- ja maantiesillat, kirkko etualallla.

(Wikipedia, 2011): Ylivieska on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Ylivieska on rautateiden risteyskohtaan, Kalajoen rantamaille kasvanut kaupunki. Kaupungissa asuu 14 121 ihmistä ja sen pinta-ala on 573,12 km2, josta 4,56 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 24,84 asukasta/km2. Ylivieskan naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen ja Sievi.
Aiemmin, kun maakunnat eivät olleet valtion virallisia hallintotasoja, laskettiin Keski-Pohjanmaan maakuntaan usein myös Kalajokilaakson muodostama Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosa. Ylivieska oli tällöin Keski-Pohjanmaan tärkeimpiä keskuksia. Ylivieskassa toimii viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti Kalajokilaakso sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Vieskalainen.
Ylivieskan vaakuna on Ahti Hammarin suunnittelema. Siinä on kuvattuna sininen, apilapäinen haaruristi. Hopeaväri esittää vettä.

Ylivieskan kirkko paloi kivijalkaan tuhopoltossa 26.3.2016:

Nimimerkki "Hotarju" kuvasi Ylivieskan kirkon sankarihaudat kesällä 2015 (lisenssi, OK ~ CC-BY-SA-4.0). Kirkko poltettiin kivijalkaan pääsiäisviikonloppuna 26.3.2016.

Ylivieskan kirkko vanhassa kuvassa - ei tarkempia tietoja.

Ylivieskan ensimmäinen kirkko valmistui v. 1653. Kirkko sijaitsi suunnilleen nykyisen kirkon paikalla. Kirkko oli niin sanottu pitkä kirkko, jolla oli pituutta n. 18 metriä ja leveyttä 10,80 metriä. Kirkkoon kuului tyylin mukaisesti korkea torni. Kirkko oli nykyiseen kirkkoon verrattuna pieni mutta sai silti palvella Herran huoneena noin 133 vuotta. Kirkon kellotapulissa oli kaksi kelloa, joista isompi painoi n. 340 kg ja oli valettu v. 1725 sekä pienempi 140 kg painoinen kello, joka oli valettu myöhemmin eli v. 1751.
Vanhan jo pahasti rappeutuneen kirkon tilalle rakennettiin toinen eli nykyinen Ylivieskan seurakunnan kirkko vuonna 1786. Kirkon piirustukset laati Pekka Raudaskoski ja ne hyväksyttiin Ruotsin intendenttikonttorissa 6.7.1784. Kirkosta tuli tyypillinen pohjalainen suoranurkkainen ristikirkko. Kirkon seiniä koristivat Raamatun tapahtumia ja eri henkilöhahmoja kuvanneet maalaukset. Niistä ehkä huomattavin oli ruotsalaisen taiteilijan Thomas Kiempen 1780 luvulla maalaama kolmiosainen alttaritaulu, joka oli peittynyt myöhempien korjaustöiden aikana alttarirakennelman ja vuorilaudoituksen alle ja paljastui vasta v. 1957 tehtyjen korjaustöiden yhteydessä. Taulun alin osa kuvasi Herran Pyhää Ehtoollista, keskimmäinen Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja ylin osa ylösnousemista. Ehtoollista kuvaava alttaritaulun alin osa on valokuvattu ja kuva on kehyksineen sijoitettu kirkon pohjoissiiven oven yläpuolelle, jossa se on kirkossa kävijöiden nähtävillä. Muut maalaukset olivat peittyneen seinien valkaisujen yhteydessä ja luultavasti osittain vioittuneet myös vesivahinkojen takia.
Nykyinen kirkko korjattiin aika perusteellisesti vuonna 1892, jolloin kirkon ulkoasu uudistui ja sai uutta ilmettä muun muassa länsisiiven päähän rakennetusta kellotapulista. Korjaustöitä koskevat kysymykset käsiteltiin usein kirkonkokouksissa, jolloin niistä voitiin päättää yhteisesti. Mm. kattopaanujen kyllästäminen oli asia, joka päätettiin ja käsiteltiin kirkonkokouksessa. Päätökseksi tuli, että paanujen kyllästäminen suoritetaan vain toiselta puolelta. Paanukatto jouduttiinkin sitten uusimaan peltikatolla jo vuonna 1927. Kirkon sisärakenteet saivat yleistä tunnustusta erityisesti niiden laadukkaasta työstä. Kirkon alttaritaulun hankinnasta oli syntynyt myös jonkin verran erimielisyyksiä. Kirkon kokous oli päättänyt myöntää kirkon kassasta 70 markkaa mainittuun tarkoitukseen. Joiltakin tahoilta todettiin, ettei tällä summalla tarvitse odottaa alttaritaulusta mitään taideteosta. Taulun maalasi taiteilija Sigurd Wetterhoff-Asp ilmeisesti kirkkoherra Montinin päättämänä. Taulu kuvaa Vapahtajaa ristillä. Korjaustöiden yhteydessä poistettiin myös vaivaisukko tapulin oven pielestä. Sen ei huonokuntoisena katsottu enää sopivan kirkon uudistuneeseen ilmeeseen (Ylivieskan srk - ennen kirkon tuhopolttoa maaliskuussa 2016).

Ylivieskan kirkko oli Oulun hiippakuntaan kuuluvan Ylivieskan seurakunnan kirkko, joka oli valmistunut vuonna 1786. Kirkko tuhoutui täysin tulipalossa 26. maaliskuuta 2016 illalla. Kalajoen rannalla sijainneen kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkon sankarihautausmaan muistomerkki on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon teos vuodelta 1948.
Tyypiltään kirkko oli päätytornillinen ristikirkko. Kirkon suunnitteli Pekka Raudaskoski, ja se rakennettiin vuonna 1786. Se oli saanut uusgoottilaisen muotonsa vuoden 1892 korjauksessa, jonka suunnitteli Julius Basilier. Kirkon kolmannessa kerroksessa sijaitsi kirkkomuseo. Kirkon alttaritauluna oli Sigurd Wettenhovi-Aspan maalaama Ristiinnaulittu vuodelta 1897.
Tulipalo: Ylivieskan kirkko tuhoutui täysin tulipalossa 26. maaliskuuta 2016. Poliisi otti samana iltana kiinni tuhopoltosta epäiltynä yhden henkilön, joka on myöntänyt syyllisyytensä alustavissa kuulusteluissa. Pelastuslaitos sai kirkkopalosta automaattihälytyksen kello 19.30 jälkeen ja muutamien minuuttien sisällä myös puhelinsoittoja ohikulkijoilta. Pelastuslaitos oli palopaikalla muutamassa minuutissa, mutta kirkon pelastamiseksi ei voitu tehdä mitään. Kirkon sisälle ei voinut mennä, joten irtaimistoakaan ei saatu turvaan. Palo ei vaatinut henkilövahinkoja, eikä kirkossa ollut palon alkaessa yleisötapahtumaa. Kirkossa oli tarkoitus järjestää kello 23 pääsiäisyön messu. Messu pidettiin puoliltaöin kirkon raunioiden äärellä (Wikipedia, 27.3.2016).

Iltalehden uutiskuva Ylivieskan kirkon tuhopoltosta pääsiäisviikonloppuna 26.3.2016 (Tiina Saari).

Ylivieskan kirkon tuhopolttouutinen (Iltalehti, 27.3.2016).


Ylivieskan keskellä virtaavan Kalajoen ylittää Suomen toiseksi vanhin betonisilta, Savisilta. Jouko Kaartinen kuvasi tämän 11.8.2007 (p.d.). Silta ja sen alkukohdilla oleva rakennus ovat näkyvillä myös yllä olevassa vanhemmassa ilmakuvassa.

Ylivieskan rautatiekulttuuria:

B) Ylivieskan rautatieasemalla Ds2-sarjan moottorivaunu lähtövalmiina Iisalmeen. Vaunu n:o8 oli sijoitettuna Iisalmeen 24.4.-10.11.1933, seuraava sijoituspaikka Turku. Ongelmia tuotti pienehkö polttoainesäiliö (320 l ), joka ei riittänyt edestakaiseen matkaan Ylivieska-Iisalmi.

Pekka Viitamäen kuvaamana Ylivieskan rautatieasema 5.4.1972 (julkaisulupa, 2.6.2011).

Olavi Huotarin kuvaamana Ylivieskan rautatieasemalla 22.4.2015 (julkaisulupa 2015-12-M). Moottorivaunu Dm12: 4406, sähkömoottorijuna Sm3: 7010 , junatyypit H: 496 ja S: 53.

Olavi Huotarin 24.6.2015 kuvaamana Ylivieskan Kalajoen siltatyömaata - tulviva joki on vallannut osan työmaa-alueesta (julkaisulupa 2015-12-M). Haapajärven radan sillat laskettu maatuilta alas.

Ylivieskan urheilukulttuuria:

C) Ylivieskan jalkapallojoukkue FC YPA pelaa kaudella 2011 Kakkosdivisioonassa (kolmannella sarjatasolla). Kuva seuran nettisivulta.

Ylivieskan jalkapallon erikoissivullemme.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.