YLITORNIO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 5.1.2016)

Aavasaksa:

A) Nimimerkki 'WikiCraft' kuvasi Aavasaksan tunturin 1.9.2007 (lisenssin puitteissa käyttö).

(Wikipedia, 2011): Aavasaksa on vaara Ylitornion kunnassa, Tornionjoen varressa 70 kilometrin päässä Torniosta ja noin viiden kilometrin päässä Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Sen korkeus on 242 metriä merenpinnasta, ja se on selvästi lähiseudun vaaroja korkeampi.
Ranskan tiedeakatemia teki Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n johdolla geofysikaalisia mittauksia Aavasaksalla vuosina 1736–1737. Aavasaksa on vanhastaan ollut tunnettu maisemanähtävyys ja näköalapaikka, ja se on yksi ympäristöministeriön valitsemista 27 virallisesta kansallismaisemasta.
Aavasaksalla on lomakylä ja hiihtokeskus, kahvila ja näkötorni. Vaara tunnetaan Suomen eteläisimpänä pisteenä, missä voidaan juhannuksena nähdä keskiyön aurinko. Varsinkin 1950- ja 1960-luvuilla siellä pidettiinkin vuosittain suuri juhannusjuhla, jonne saapui joka vuosi tuhansittain ihmisiä. Nykyisin Aavasaksalla järjestetään vuosittain Aawastock-rockfestivaali.
Aavasaksa on myös Tornionjoen itärannalla lähellä Aavasaksan vaaraa sijaitseva kylä. Sen kautta kulkevat valtatie 21 ja Kolarin rata. Kylästä johtaa 1965 valmistunut kantatien 98 silta Tornionjoen yli Ruotsin Ylitornion (ruots. Övertornel) keskustaan Matarenkiin. Kylässä on aikoinaan ollut myös rautatieasema, joka ei enää ole kaupallisen liikenteen käytössä.
Lontoossa sijaitsevassa Harrodsin luksustavaratalon ravintoloissa ja kahviloissa talon vetenä myydään aavasaksalaista lähdevettä.

Aavasaksan rautatieasema:

Jussi Liimatta kuvasi Aavasaksan aseman 19.9.2007 (kiitos käyttöluvasta).

Aavasaksan asema kuvattuna 1998 (Kimmo Pyrhönen, 'Radan varrella'-kirjasta).

('Radan varrella', 2009): Väliaikainen liikenne Aavasaksan pysäkille voitiin aloittaa marraskuussa 1927, sekä Aavasaksalta edelleen Kaulinrantaan syyskuussa 1928. Asemarakennus valmistui 1927, kaksipilttuinen tiilinen veturitalli seuraavana vuonna. Lisäksi liikennepaikalle rakennettiin jyhkeä nelikulmainen vesitorni. Asemarakennusta on muutettu 1947 ja 1976. Aavasaksan aseman eteläpuolelta rakennettiin kolmioraiteen kautta lähes kahden kilometrin pituinen haararata Tornionjoen rannan satamaan.
Aaavasaksa oli jo ennen rautateiden tuloa tunnettu matkailukohde. Asemalta vaaran huipulle kulki tie, ja matkaa laelle oli vain reilu kilometri asemalta. Rautatien tulon jälkeen seutu sai myös teollisuuslaitoksensa, kun Aavasaksan saha perustettiin 1930. Liikenteen solmukohta kylästä muodostui 1965, kun Tornionjoen yli rakennettiin siltayhteys Ruotsin Ylitornion kuntakeskukseen Matarengiin. Tämän myötä myös kaupalliset palvelut kylässä lisääntyivät ruotsalaisten ostosmatkailijoiden myötä.
Aavasaksasta tuli henkilöliikenteen pääteasema 1966, ja henkilöliikenne koko radalla lopetettiin 1967. Radalle palasivat kuitenkin henkilöliikenteen junat 1985, kun yöjunaliikenne Kolariin aloitettiin. Aavasaksasta tuli yöjunien pysähdyspaikka, kunnes pysähdys siirrettiin Ylitornioon 1995.
Tavaraliikenne lopetettiin 2001, ja liikennepaikka suljettiin 2003. Vaihteet on purettu. Asemarakennus, tavarasuoja, veturitalli ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille 2007. Aavasaksa avataan uudelleen linjavaihteena liikenteelle keväällä 2009, jolloin pääradan molemmat vaihteet palautettaan paikoilleen.

Olavi Huotari kuvasi Aavasaksan aseman 12.10.2008 (kiitos - käyttölupa 2015-12-M).

Ylitornion rautatieasemalla:

B) Ylitornion asemalaiturit 6.4.2009 Jussi Liimatan kuvaamana (kiitos käyttöluvasta).

Ylitornion asema kuvattuna 1993 - purettu jo myöhemmin (Antti Roivainen, 'Radan varrella'-kirjasta). Ylitornion ja Aavasaksan asemarakennukset ovat olleet ilmeisesti molemmat rakennetut samoista Thure Hellströmin piirustuksista - niin identtisen näköisíä ne ovat olleet.

('Radan varrella', 2009): Ylitornio oli 1920-luvulla valmistuneen Tornionjokilaakson radan merkittävimpiä liikennepaikkoja. Thure Hellströmin piirtämä asemarakennus valmistui vuonna 1927. Rata sijoitettiin Ylitornion kohdalle Ainiovaaran rinteeseen, ja kirkonkylä jäi radan ja Tornionjoen väliselle kaistaleelle. Myöhemmin taaja-asutus on levinnyt myös aseman toiselle puolelle vaaran rinteille.
Henkilöliikenne lopetettiin koko rataosan tavoin 1967, ja asema muutettiin miehittämättömäksi 1970. Liikennepaikalle jäi linjavaihde 1987, mutta Kolarin yöjunaliikenteen myötä radan merkitys kasvoi. Ylitornion liikennepaikka avattiin uudelleen Kolarin henkilöliikenteen junien pysähdyspaikkana 1995. Asemarakennus ja sivuraiteet on kuitenkin purettu ja vain yksi pistoraide on jäljellä.


Kaulinranta:

C) Kaulinrannan rautatieasemarakennus Olavi Huotarin kuvaamana (kiitos käyttöluvasta). Alkujaan asemapaikan nimi oli nimimuodossa *Kauliranta'. Asema valmistui v.1928 ja asemalta jatkettiin rataa noin puolitoista kilometriä marjosaaren satamaan. Oltiin siis Aavasaksasta pohjoiseen johtavalla radalla - Aavasaksan ja Kaulinrannan välissä vielä Rahtula. Kaulinranta oli Tornionjokilaakson radan pääteasema, pohjoisemmaksi matkustavat nousivat asemalla bussiin. Rata avattiin Pelloon saakka v. 1964, mutta henkilöliikenne radalla jatkui vain vuoteen 1966 asti. Kaulinranta muutettiin miehittämättömäksi vaihteeksi 1970 ja tavaraliikenne lopetettiin 1993, kunnes koko liikennepaikka lakkautettiin 1999.

Kaulinrannan asema vuoden 1950 tietämillä (kirjasta 'Radan Varrella', Antti Roivaisen kokoelma).


Rahtula:

C) Rahtulan seisake/laituri kuvattuna n. 1930 (kirjasta 'Radan Varrella', Pauli Rauhalan kokoelma). Rahtulassa oli aiemmin laituri, mutta liikennepaikka avattiin uudelleen Lapin sodan jälleenrakennuksen jälkeen 1951 miehittämättömänä seisakkeena. Henkilöliikenne lakkautettiin Aavasaksalta pohjoiseen 1966. Liikennepaikan asuinrakennus laitettiin myyntiin 2007.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.