VOIKOSKI (jatkoa Kouvolan sivultamme #2)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 21.7.2024)

Jaala, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.
Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.


A) Voikosken rautatieasemalla:

Voikosken partaalle perustettin vuonna 1882 kimröökitehdas, josta kehittyi myöhemmin kaasutehdas. Savon rata sivusi Voikoskea noin kilometrin idempää, ja Voikesken kohdalle perustettiin samanniminen asema. Voikoski sai vuonna 1919 jo kolmannen liikennepaikkarakennuksensa. Se edustaa tyyliltään siirtymävaihetta 1920-luvun klassismiin.
Voikoskea myöten kulkee kunnan- ja lääninraja. Tehdas jää Mäntyharjun puolelle, asema ja pääosa asutuksesta ovat Valkealan (Kouvolan) puolella. Asutuskeskus jäi melko vaatimattomaksi, mutta Voikosken sijaitessa syrjäseudulla se sai mm. oman kirkkonsa 1937.
Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1977 ja tavaraliikenne lopetettiin 1984.Tämän jälkeen ratapihaa käytettiin tavaravaunujen säilytyspaikkana vuoteen 2000. Junien kohtaukset lopetettiin ja miehitys poistettiin 2001, henkilöliikenne lopetettiin 2002 ja koko liikennepaikka suljettiin2003. Asemarakennus ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille 2007 (Radan varrella, 2009).

Voikoski vielä voimissaan vuonna 1970 ~ Tapio Keräsen kuva kirjasta Radan varrella (2009).

Voikosken asema Antti Ronkaisen kuvaamana v. 2001 ~ kirjasta Radan varrella (2009).


Huhtikuussa 2014:

1.

Voikosken rautatieasema kuvattuna 6.4.2014 (S&J).

(AL, 2015): Joskus monia vuosia sitten oltiin eräänä sunnuntaiaamuna tulossa P72-junalla kohti Kouvolaa aamuvarhain. Oltiin lähdetty Mäntyharjulta ja seuraava aikataulunmukainen pysähdyspaikka oli Kouvola. Konduktööri kysyi onko ennen Kouvolaa pysähdyspaikkaa; junaan oli noussut matkustaja jolla ei ollut lippua, ei rahaa ja käyttäytyi sopimattomasti. Kaverini vilkaisi aikataulukirjaa ja totesi Voikosken olevan muutaman kilometrin päässä, kävisikö se? Kyllä käy, kuului vastaus. Niinpä huonokäytöksinen matkustaja jäi istuskelemaan Voikosken aseman rappusille ja ihmettelemään aseman hienoa arkkitehtuuria aamuauringon valossa.

2.

Voikoski on siis Valkealan kylä ja on kuulunut Kouvolan suurkuntaan 1.1.2009 alkaen. Voikoski sijaitsee Kouvolasta n. 45 kilometriä pohjoiseen Mikkelin rataa. Valkealalla ei itsellään ole ollut koskaan varsinaista asemaliikennepaikkaansa minkään radan varressa sijaintinsa vuoksi.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Kuvat #1-13 kuvattu kaikki Voikosken asemalla 6.4.2014 (S&J).


Voikosken ratapihalla ja aseman lähiympäristössä:

14.

15.

16.

17.

Voikosken aseman jonkin entisen piharakennuksen maatunut kivijalka - 6.4.2014 (S&J).

18.

Kuvat #14-18 ovat kaikki Voikosken asemaympäristöstä otettuja 6.4.2014 (S&J).


Marraskuussa 2015:

1.

Voikosken rautatieasema kuvattuna 28.10.2015 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

Kuvat #1-12 Voikosken asemalta, ratapihalta ja lähiympäristön piharakennuksista ovat kaikki kuvatut 28.10.2015 (S&J).

Voikosken voimalaitos ja kaasutehdas (Woikoski Oy) (Mäntyharjun puolella kuitenkin täpärästi):

1.

B) Voikosken tehdas- ja voimala-aluetta kuvattuna 28.10.2015 (S&J).

Woikoski Oy on yritys, joka tuottaa kaasuja teollisuuteen ja lääkinnälliseen käyttöön. Yritys on perustettu 1882, ja se sijaitsee Mäntyharjun Voikoskella. Yrityksen omistaa Palmbergin suku. Voikoskea myöten kulkee kunnan- ja lääninraja. Tehdas jää Mäntyharjun puolelle, asema ja pääosa asutuksesta ovat Valkealan (Kouvolan) puolella.
Woikoski oli alkujaan kimrööki-väriainetta valmistava tehdas, mutta vuosikymmenien mittaan sen tuotantosuunta muuttui kaasuntuotantoon. Kaasuntuotanto aloitettiin tuottamalla vetyä, ja sivutuotantona syntyi happea, jota myytiin hitsaustarpeisiin. Yritys valmistaa myös kaasujen käsittelyssä ja jakelussa tarvittavia laitteita ja järjestelmiä.
Insinööri Knut August Palmbergin poika Alfred A. Palmberg osti Voikosken rannalla olleen myllyn 1909 ja perusti myllynkivitehtaan. Hän myi Voikosken alueen veljelleen Bertil Palmbergille, ja tämä perusti sinne kemian alan tehtaan ja voimalaitoksen, jotka käynnistyivät 1920. Voikosken kaasutehtaat jatkoivat toimintaa 1929 perustetun Oy Woikoski Ab:n omistuksessa, joka valmistaa teknisiä ja lääkkeellisiä kaasuja sekä rakentaa ja suunnittelee alan laitteistoja ja jakelujärjestelmiä. (Wikipedia, 2015).


2.

Voikosken näkymä 28.10.2015 (S&J).


Woikosken perheyhtiö on tehnyt jo sata vuotta kaasuja * Perheyhtiö on teilannut kansainvälisten kaasujättien ostotarjoukset: (Helsingin Sanomat, 12.10.2013 - Jyri Hänninen): Woikosken kaasuyhtiössä kvartaaliajattelu tarkoittaa 25 vuotta. Sukuyhtiö investoi kymmeniä miljoonia tuotantolaitoksiinsa, jotta jatkuvuus on taattu. Kaasuyhtiö Woikosken omistaja Clas Palmberg näyttää innostuvan, vaikka puhe ei liity suoraan hänen sukuyhtiönsä toimintaan. Palmberg seisoo vuolaana kuohuvan Voikosken partaalla, sadan metrin päässä ovat patoaltaat ja voimalaitos. Woikosken kaasutehdas saa edelleen noin neljäsosan koko konsernin käyttämästä sähköstä koskesta, johon valmistui voimalaitos vuonna 1917.
Vuotta myöhemmin nykyinen Woikoski Oy muutti alueelle, Mäntyharjun ja Kouvolan rajalle. Juuri nyt Palmberg kuitenkin kertoo suunnitelmistaan tehdä kalatie kosken uoman viereen. Samassa yhteydessä voimalaitos uusitaan.
"Yhtiö on jo lunastanut itselleen melkein kaikki osuudet voimalaitosalueeseen kuuluvasta tontista", Palmberg selittää.
Hän näyttää kädellään, kuinka kalatiestä tulee kiemurteleva. Eikö suoran reitin tekeminen olisi halvempaa?
"Todennäköisesti olisi, mutta sellainen jota suunnittelemme näyttää paremmalta ja toimivammalta."
Vieressä Woikosken toimitusjohtaja Kalevi Korjala hymyilee leveästi. Tehtaan "patruunan" puheet ovat tuttuja, sillä Korjala on ollut talossa jo 30 vuotta. Kalatien ja voimalaitoksen uusimisen lupaprosessi on vielä kesken, mikä ei vaivaa kaksikkoa erityisesti. Yhtiön rahat ovat nimittäin tällä hetkellä tiukassa. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että lukuisia erilaisia kaasuja valmistavalla Woikoskella menisi huonosti. Päinvastoin, yhtiön liikevaihto on kasvanut viime vuosina, vaikka yleisesti taloudessa on mennyt surkeasti. Yhtiö on myös palkannut lisää väkeä.
Woikosken työntekijämäärä on noussut 160:een. Kahden viime vuoden aikana yhtiö on palkannut 20 uutta työntekijää. Rahalle on kuitenkin tällä hetkellä tarvetta, sillä Woikoski tekee 40 miljoonan euron investointeja. Suurin osa tästä summasta kuluu Kokkolassa, jonne yhtiö rakentaa uuden happea, typpeä ja argonia tuottavan laitoksen. Uusien tuotantolaitosten kapasiteeteista osa myydään suoraan putkitoimituksena samalla alueella toimiville kemian alan yhtiöille, kuten Kemiralle. Woikoski valmistaa kymmeniä erilaisia kaasuja, joita käytetään teollisuudessa, elintarvikkeiden valmistuksessa ja lääketieteessä.
Investoinnit vastaavat Woikosken yhden vuoden liikevaihtoa. Investointia on rahoitettu paljon myös omasta kassasta, mutta myös ulkopuolista rahoitusta on tarvittu.
"Ennen investointia pankeista oltiin jatkuvasti yhteydessä ja tarjottiin rahoitusta. Kun sitä sitten oikeasti kaivattiin, pankkien ehtopolitiikka yllätti", Clas Palmberg sanoo.
Ehdot saatiin lopulta melkoisen väännön jälkeen sovituksi. Ihmetystä herätti sopimisen vaikeus, vaikka yhtiö on terve, tase vahva ja liiketoiminta rullaa. Woikoski on hyvä esimerkki siitä, kuinka pankkien tiukentuneet luottohanat vaikeuttavat etenkin pk-yritysten toimintaa.
Korjalan ja Palmbergin mukaan investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta yhtiön jatkuvuus taataan. Muutamia vuosia homma toimisi nykyiselläkin tuotannolla, mutta sitten alkaisivat vaikeudet.
"Meidän kvartaali on 25 vuotta", Korjala selittää yhtiön filosofiaa.
Yhtiö on tehnyt sata vuotta kaasua, ja suunnitelmissa on tehdä seuraavakin vuosisata.
Kaasuala on kansainvälisesti poikkeuksellisen keskittynyttä. Maailmassa on puolen tusinaa suurta kaasualan yhtiötä, jotka pitävät hallussaan valtaosaa markkinoista.
Kaasujätit ovat kulkeneet ostamassa pois alan pienempiä tekijöitä ja itsenäiset kaasuyhtiöt alkavat olla sukupuuttoon kuoleva laji. Woikoski on kansainvälisesti katsottuna pieni peluri, mutta Suomessa omalla alallaan merkittävä toimija. Sillä on vakiintunut asema, toimintaa yhdellätoista paikkakunnalla, ulkomaanmyynti kasvaa koko ajan – siis ihanteellinen ostokohde?
"Muutama vuosi sitten ostotarjouksia tuli lähes viikoittain. En ole kiinnostunut myymään", Palmberg sanoo ja myöntää, että suvun perinteet vaikuttivat asiaan.

Woikosken voimalahanke peruttu (Kouvolan Sanomat, 16.5.2015):
Kaasuyhtiö Woikoski pani uuden voimalayksikön rakentamisen jäihin. Yhtiö pitää Itä-Suomen aluehallintoviraston asettamia lupaehtoja kohtuuttomina. Yhtiön mukaan Itä-Suomen aluehallintoviraston lupaehdot ovat käytännössä mahdottomia täyttää. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Woikoski Oy:n voimalaitoshankkeelle. Yhtiö oli tarkoitus rakentaa Voikosken itärannalle uusi voimalaitosyksikkö, jonka rakennevirtaamaksi on määritetty 40 kuutiometriä sekunnissa.
Jos voimalaitosyksikkö jää rakentamatta, myöskään kalatietä Vuohijärven ja Voikosken välille ei tule. Kalatie oli ehtona voimalaitoksen rakentamiselle, ja se olisi toiminut muun muassa lohikalojen lisääntymisympäristönä.
Woikoski Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Clas Palmgren kertoo Ylelle, että yhtiö aikoo valittaa lupaehdoista Vaasan hallinto-oikeuteen. Palmgrenin mukaan lupapäätös merkitsee sitä, että yhtiön uudet hankkeet sijoitetaan tulevaisuudessa muualle kuin Etelä-Savoon.


3.

4.

4.

5.

6.

7.

Kuvat #1-7 kaikki kuvattu Voikosken äärellä 28.10.2015 (S&J).

Suomen sivustomme etusivulle