VIEREMÄ:
(Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 15.1.2026)

Vieremä:

A) (Wikipedia * 2026): Vieremä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 317 ihmistä. Kunta perustettiin Iisalmen maalaiskunnasta erottamalla vuonna 1922.
Vieremä sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteiskulmassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajalla, ja sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi.
Vieremän Natura-kohteita ovat Selkäsuo, Saarisuo-Kurkisuo, Rahajärvi-Kontteroinen, Hyppyypuronsuo, Naimapuron metsä, Mammonhauta-Rotimojoki, Kaatiainen, Joutensuo, Hällämönharju-Valkeiskangas ja Talaskangas.

Kyliä: Amerikka, Haajainen (Haajaiskylä), Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Konolanmäki, Kirkonkylä, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree, Salahmi, Rotimojoki, Savimäki, Tikanniemi, Valkeiskylä (Valkiamäki).

Vieremällä toimivia yrityksiä ovat Ponsse Oyj, muun muassa kevytsoraharkkoja, pihakiviä, kaivonrenkaita ja pilarianturoita valmistava Lujabetoni Oy, elementti- ja moduulitaloja valmistava Ratesteel Oy, HT Laser Oy ja Hytar Oy. Näistä Ponsse on tunnetuin valmistamiensa metsäkoneiden vuoksi. Yritys työllistää yli 800 henkilöä, joista noin 440 Vieremällä. Ponssen alihankkijoina toimivat muun muassa Ratesteel, joka valmistaa erilaisia teräsrakenteita. HT Laser leikkaa ja särmää erilaisia metalleja ja Hytar valmistaa hydraulijärjestelmiä. JetiTaso Oy valmistaa metallirakenteita.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Ponsse, Ratesteel, Veljekset Heiskanen ja Soraliike Ikola.

Kunnan halki kulkee luode–kaakko-suunnassa kantatie 88. Lähin kaupunki on 25 kilometriä etelään sijaitseva Iisalmi, josta lähtee päivittäin Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajunia kaikkialle Suomeen. Iisalmi–Kontiomäki-rata kulkee Vieremän kunnan alueella Kauppilanmäen ja Soinlahden välillä, mutta yhtään asemaa tai seisaketta ei Vieremän kunnan alueella enää ole. Ainoa Vieremän kunnan alueella koskaan ollut rautatieliikennepaikka on lakkautettu Latukan seisake.
Puutavaraliikenteen käyttämä Kauppilanmäen rautatieasema tulkitaan helposti Vieremälle, mutta se sijaitsee niukasti Sonkajärven puolella kuntarajan seuraillessa ratapihan reunoja.

Lähin kaupallinen lentoasema on Kajaanin lentoasema Kajaanissa. Vieremän taajamasta lähin ilmailupaikka on Iisalmessa sijaitseva harrasteilmailukenttä. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Kirkonkylän liepeillä sijaitseva venesatama on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama. Reittiä voivat matkata veneet, joiden syväys on enintään yksi metri.

Nähtävyyksiä ja käyntikohteita: Kyrönniemen kulttuurimaisema * Kauppis-Heikin Juhani Aholle rakentama hirsimökki * Hällämönharju, valtakunnallinen harjujensuojelukohde * Kotiseutumuseo * Talaskankaan luonnonsuojelualue * Kovaskoski Rotimojoessa.

Ruokakulttuuri: 1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vieremän perinneruoaksi valittiin muurinpohjaletut.

Tunnettuja vieremäläisiä: Iivo Niskanen, maastohiihtäjä ja olympiavoittaja * Katri Niskanen, muotisuunnittelija * Kerttu Niskanen, maastohiihtäjä ja olympiamitalisti * Jyrki Nissinen, sarjakuvataiteilija ja muusikko * Metropoliitta Panteleimon, ortodoksinen piispa * Aappo I. Piippo, toimittaja * Olli Remes, Mannerheimristin ritari nro 10 ja Olympiahopeamitalisti sotilaspartiohiihdossa 1936 * Antti Siltala, lentopalloilija * Lauri Solehmainen, kaukopartioupseeri * Einari Vidgrén, Ponssen perustaja * Juha Vidgrén, Ponssen suurin omistaja.

Vieremän liikennehistoriaa:

B) Vieremän ensimmäinen henkilöauto kyläläisten ihmeteltävänä 1920-luvulla (Perinnealbumi).

Vieremän varalaskupaikka kantatiellä 88 - kuvasi "Mitronov" v.2012 (Wikipedia * CC BY 3.0).

Vieremän kirkko:

C) Vieremän kirkko (Vieremän seurakunta - kiitos).

(Wikipedia * 2026): Vieremän kirkko on Vieremällä Pohjois-Savossa sijaitseva kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis ja joka valmistui 1919. Istumapaikkoja kirkossa on 860 hengelle. Kirkkorakennus on satulakattoinen pitkäkirkko, jonka toisella sivulla on runkoa matalampi ristivarsi ja toisessa päädyssä kellotorni. Ristivarren alakerrassa on seurakuntasali ja sen vieressä sakaristo, yläkerta on kirkkosalin lehteri. Vuonna 1960 korjatun kirkon pinta-ala on yhteensä 298 neliötä. Alttarilla on Eeva Ryynäsen veistos Krusifiksi. Kirkon kellot ovat vuodelta 1919. Kirkon 14-äänikertaiset urut on tehnyt Kangasalan urkutehdas, alun perin 1920 ja uusittuna 1959.
Hirsistä rakennetun kirkon hirret ovat ulko- ja sisälaudoituksen välissä pystyasennossa eli kyseessä on pystyhirsirakennus. Saarnastuoli on tavanomaisesta poiketen kirkon alttarin ja sen takana olevan alttariseinän välissä, mutta alttaria hieman korkeammalla. Alttariseinällä on lasimaalaus, jota ympäröi kaarena 19 kristillistä symbolia.

Historiaa: Rakennustoimikunta oli 1910-luvun alussa tutustunut Pyhännän ja Sonkajärven kirkkoihin. Puinen Pyhännän kirkko oli miellyttänyt erityisesti interiööriltään ja lisäksi se oli maksanut vain neljänneksen Sonkajärven kivikirkon hinnasta. Kuopion tuomiokapituli hylkäsi vähävaraisen seurakunnan anomukset puukirkon rakentamiseksi vedoten 2. syyskuuta 1811 annettuun Keisarilliseen julistukseen, joka edellytti kivikirkon rakentamista. Senaatti yhtyi ensin tuomiokapitulin kantaan, mutta metsähallitus lupasi puukirkon rakentamiseksi 600 rakennuspuuta käsikauppahinnalla Iisalmen hoitoalueelta. Senaatin talousosasto myönsi luvan puukirkon rakentamiseksi 27. lokakuuta 1914.
Seurakunta hyväksyi arkkitehti Ilmari Launiksen piirustukset marraskuun alussa 1915. Launis oli ehdottanut seinien rakennetyypiksi ristikkorakennetta, mutta tuomiokapituli vaati toteutusta hirrestä. Koska päätöksessä ei ollut määrätty hirsien suuntaa, päätyi Launis pystyhirsirakenteeseen, joka hänen mielestään oli ainoa mahdollisuus kirkossa, jossa myös pilarit kannattavat sisäkattoa. Vaakahirsirakenteessa ongelmana olisi se, että sisäkatto jäisi hirsien ja niillä lepäävien kattotuolien laskeutuessa ainoastaan pilarien varaan.
Kirkon rakentaminen aloitettiin elokuussa 1918 rakennusmestari Eetu Niemisen johdolla. Kirkon vihkimisjuhla pidettiin 26. joulukuuta 1919. Kirkon urut valmistuivat vuonna 1920.

Launis kertoi suunnitelleensa kirkon "puutyyliseksi". Hänen mukaansa tapa, jossa toisesta aineesta tehdessä jäljiteltiin kalliimman rakennusaineen työtapoja ja muotoja, kuului rakennustaiteessa ohitettuun vaiheeseen.

Nimimerkki "Jisis" kuvasi Vieremän kirkon alttarin joulukuussa 2014 (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).

Takaisin etusivulle.