|
Vantaan rautatiekulttuuria:

Tikkurila:

C) Tikkurilan rautatieasema - kuvasi nimimerkki 'Skorpion87' v. 2006 (lisenssi, OK).

Jussi Liimatta kuvasi tämän 21.12.2007 Tikkurilan aseman laiturilla - kiitos käyttöluvasta. Huoltomies aika vaarallisessa paikassa töissä muuten.
Martinlaakso (Mårtensdal):

Antti Havukainen kuvasi Martinlaakson asemalla 1.7.2015 (käyttölupa 2016-1-I): "Ensimmäinen P-juna saapuu ja kuvaaja astuu kyytiin matkustaakseen ensimmäistä kertaa Vantaan sisäisellä lipulla kiskoja pitkin Länsi-Vantaalta Itä-Vantaalle."

Antti Havukainen kuvasi Martinlaakson asemalla 11.06.2013 (käyttölupa 2016-1-I).

Eljas Pölhön kirpputoriostos, kuvattu 6.7.1991 (käyttölupa 2014-1-A) ~ Välillä Martinlaakso–Vantaankoski - Vantaankoskea rakennetaan. Vasemmalle kaartuu Martinlaakson voimalaitoksen raide.
Vasemmalle kaartuvan voimalaitokselle johtavan raiteen erkanemispaikalle saakka oli kaksi raidetta rinnakkain jo kauan ennen varsinaisen Vantaankosken jatkeen valmistumista. Suoraan jatkunut raide päättyi Sanomalan seisakkeelle.
Vantaankoski (Vandaforsen):

Antti Havukainen kuvasi Vantaankosken asemalla 4.3.2015 (käyttölupa 2016-1-I): "Pääteasema-statuksella varustetun Vantaankosken aseman viimeinen kevät."
Vantaankosken rautatieasema (lyh. Vks, ruots. Vandaforsens järnvägsstation, ratakm 14+907) on lähijunien asema Vantaalla, noin 15 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Edellinen asema on Martinlaakso. Ennen Kehäradan valmistumista Vantaankoski oli M-junan pääteasema; nykyään seuraava asema on Vehkala. Kehäradan rakentamisen yhteydessä Vantaankosken aseman kulkuyhteydet, katokset ja laiturit on uudistettu. Asemalla pysähtyvät I- ja P-junat. Lentoasemalle liikennöidään raiteelta 1 ja Helsinkiin raiteelta 2. Asemalla on keskilaituri. Kehäradan vuoksi liikenne kaupunkiradan raiteilla muutettiin syksyllä 2013 oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi (Wikipedia, 2016).
Myyrmäki (Myrbacka):

Antti Havukainen kuvasi Myyrmäen asemalla 14.6.2013 (käyttölupa 2016-1-I): "Sm2+Sm1-pari saapuu pohjoisesta Myyrmäen asemalle niiden viimeisenä säännöllisenä liikennöintipäivänään M-junissa. Kakkoslaiturin purkutyöt oli jo aloitettu.".

Pirjo Salo lähetti (käyttölupa 2016-2-F) joulukuussa 2014 ottamansa kuvan Myyrmäen asemalta: "Helsinkiin päin Myyrmäen asemalta, puolenpäivän aikoihin joulukuun lopulla. Oikealla puolella Myyrmanni."

Myyrmäen aseman uudet maalaukset marraskuussa 2015 - kuvasi Pirjo Salo (käyttölupa 2016-2-F).
(Suvi Vesalainen, 20.2.2015, Yle): "Vuonna 1975 rakennettu Myyrmäen asema on saanut sisäpinnoilleen värikkäät maalaukset. Maalauksista vastaa noin kymmenen hengen taiteilijaryhmä Multicoloured Dreams, jonka teokset ovat tuttuja muun muassa Helsingin keskustan rakennustyömaa-aidoista.
Aseman sisäpinnat käsittävä teos on kokonaisuudessaan 600 neliön kokoinen. Myyrmäen asemalle on lisäksi avattu uusi kahvila, joka tuo asemalle sosiaalista kontrollia. Asemaa on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös pienimuotoisten asukastilaisuuksien pitopaikkana.
Vantaan Myyrmäen suuralueella asuu keskikokoisen suomalaiskaupungin verran ihmisiä, noin 50 000. Myyrmäki julistautuu yhdeksi Suomen merkittävimmistä katutaidekaupunginosista. Historiaa ja betonia Myyrmäessä piisaakin. Pääosin 1970-luvulla rakennetun lähiön ensimmäiset graffitti-maalaukset tehtiin jo 1980-luvulla."

Pirjo Salo kuvasi Myyrmäen asemaln liepeillä 2016 (käyttölupa 2016-2-F, kiitos):"Myyrmäessä avattiin taidemuseo Artsi ihan aseman kylkeen."
Louhela (Klippsta):

Antti Havukainen kuvasi Louhelan asemalla 24.4.2003 (käyttölupa 2016-1-I).

Pirjo Salo kuvasi Louhelan asemalla helmikuussa 2016 (käyttölupa 2016-2-F).

Pirjo Salo kuvasi Louhelan asemalla helmikuussa 2015 (käyttölupa 2016-2-F): "Louhelan aseman remontin aikana alakerran pizzeria oli evakossa pihalle tuodussa rakennuksessa. Nosturi toi rakennuksen jonain päivänä ja haki sen pois noin puolentoista vuoden päästä kun tilat valmistuivat."
Hiekkaharju (Sandkulla):

Antti Havukainen kuvasi Hiekkaharjun aseman 11.6.2003 rakennustöiden ollessa kesken (käyttölupa 2016-1-I).

Antti Havukainen kuvasi Hiekkaharjun asemalla 7.8.2014 (käyttölupa 2016-1-I).
Koivukylä (Björkby):

Antti Havukainen kuvasi Koivukylän asemalla 10.4.2013 (käyttölupa 2016-1-I).
Rekola (Räckhals):

Antti Havukainen kuvasi Rekolan asemalla 25.4.2013 (käyttölupa 2016-1-I).
Korso:

Radan ylitystä Korsossa v. 1958.
Jää, joki, maantie, rautatie, autotie, moottoritie ja kiitorata ovat seitsemän näkökulmaa, joiden kautta 90-sivuinen kirja 'Matkamme Vantaan historiassa' (Vantaan kaupunginmuseo 2010) käy läpi mennyttä ja nykyistä Vantaata.
Kirja on täynnä kiinnostavaa knoppitietoa. Esimerkiksi Suomen vanhin koiranluu on löydetty Vantaalta, jonka jääkauden alta paljastuneissa saarissa ja syvällä sisämaahan ulottuvien vuonojen rannoilla asuttiin jo kivikaudella. Vanhimmat asutuslöydöt ovat yli 9000 vuoden takaa nykyisen Sipoontien alta Jokivarresta.
Keskiaikaa on Vantaalla selvitetty jo pitkälle. Täällä oli jo silloin hieno kivikirkko, jonne varmasti tultiin myös kauan sitten kadonneesta Gubbackan kylästä. Sieltä on löydetty muun muassa luinen noppa, joten arkisen työnteon ja Jumalan sanan kuulon välillä ehdittiin myös pelata.
Vantaan sijainti antoi mahdollisuuden käydä merikauppaa lahden yli Tallinnaan. Kuninkaantietä pitkin kulkivat niin tavarat, armeijat kuin kerjäläiset. 1800-luvun alussa Vantaan edeltäjä Helsingin Pitäjä oli Suomen tärkein vuoriteollisuusalue. Yli puolet Suomen rautamalmista nostettiin Sillbölen ja Hämeenkylän kaivoksista.
Entä mikä on Vantaan suurin kaupunginosa? Oikea vastaus on lentokenttä. Se rakennettiin suurelta osin rattijuoppouttaan sovittavien vankien työllä. Lentoasema tarvittiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin.
Vantaan historia on samalla koko Helsingin alueen historiaa, sillä maan pääkaupunki sijaitsee alueella, joka voisi olla Vantaata. (Vantaan Lauri, 23.12.2010 - kuva Lauri Leppänen).

Antti Havukainen kuvasi Korson asemalla 02.10.2013 (käyttölupa 2016-1-I).
(Ari Palin, 2013): "Korsrå oli kolmen kunnan rajapyykki tästä vajaa kilometri länteen. Kunnat olivat Helsingin maalaiskunta, Kerava ja Tuusula. Asema kuului kokonaisuudessaan Keravan kauppalaan. Korsrå katosi kartalta 1.1.1954, kun koko Korson alue siirrettiin kuulumaan Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa). Paikalla on edelleen 1.1.1994 paljastettu muistokivi. Vanhat rajat ovat nähtävissä esimerkiksi Radan varrella -kirjan kartassa sivulla 57.
(Pave Saarinen, 2013): "On myös esitetty, että Korso -nimi perustuisi nimeen Korså, eli olisi ollut ristikkäiset joet (Helsingin maalaiskunnan historia). Vantaalla on vieläkin Ristipuro-niminen paikka ja asuma-alue. Tällaisia å- loppuisia on esimerkiksi Borgå, Ingå, Sjundeå. Sjundeå on siitä jännä, että harvat huomaavat sen tarkoittavan seitsemättä jokea Turusta laskien kuninkaantien eli kuriiritien varrella. Korson seudulla viljeli maata muuten kolme talonpoikaa, jotka lahjoittivat maansa kirkolle, jotta heille ja sukulaisilleen luettaisiin esirukouksia sitten kun ovat kuolleet. Kuoleman jälkeen nimittäin joudutaan kiirastuli-nimiseen paikkaan, jossa kaikkia ihmisiä kiusataan, myös niitä, jotka pääsevät taivaaseen (Dante Alighieri, jumalainen näytelmä, 1400-luku). Eräs Luther taisi kumota kuitenkin kiirastulet, en ole varma, mutta pitäjän kirkossa ei tiettävästi enää lueta talonpojille esirukouksia. Täysin ruotsinkielinen Helsinge eli Helsingin pitäjä oli. Kirkonkylässä oli kuitenkin suomenkielisten oma kirkko, jonka venäläiset polttivat ns. pikkuvihan yhteydessä.
(Heikki Kannosto, 2013): "Kirjassa Helsingin kadunnimet (1969) esittää tekijä nimille Ingå, Sjundeå, Sibbo ja Svartså pohjaksi henkilönnimiä Inge, Sjunde, Sibbe ja Svart. Islannissa on vastaavia tapauksia joissa paikannimen aiheena on ollut ilmeisesti / mahdollisesti paikalle asettuneen suurehkon ryhmän johtaja. Sjunde on täysin mahdollinen henkilönnimenä - ruotsiksi käännetty latinan Septimus, ja omaankin alaamme liittyy muuan - mutta seitsemyys on maallikon silmin katsoen vähintään yhtä mahdollinen.
Siitä ei ilmeisesti ole epäselvyyttä että Uudenmaan rannikko on ruotsalaisten uudisasukkaiden asuttama ja Helsingin seudulle tulleet ovat olleet helsinglantilaisia."
Aviapolis:
Aviapolis (lyh. Avp) on Kehäradan rautatieasema, joka otettiin käyttöön heinäkuussa 2015. Se sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella Vantaan Aviapoliksessa. Aviapolis on tunneliasema ja siellä pysähtyvät I- ja P-junat.
Aviapoliksen asemanseutu on suunniteltu toimisto- ja asuinalueeksi. Skanska on aloittanut uuden kaupunkikorttelin rakentamisen aseman pohjoispäätyyn. Ensimmäiseksi uuteen korttelin valmistuu Aviabulevardi-toimistotalo. Myös ensimmäisen hotellin rakentamisesta on tehty päätös kun Keva osti Lentoasemakiinteistöt Oyj:ltä tontin Aviapolis Asemalta.
Alueen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Rautatieaseman lisäksi alueelle on suunnitteilla bussitermiaali ja lähistöllä on Suomen päälentoasema. Lisäksi Kehä III:n parannustyöt helpottavat autolla liikkumista. Aseman läheisyydessä sijaitsee myös Suomen ilmailumuseo.
Toukokuussa 2014 valmistunut Aviapolis on ensimmäinen Kehäradan kahdesta tunneliasemasta. 40 metrin syvyydessä sijaitseva asema on samalla Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema (Wikipedia, 2016).

Otto Karikoski kuvasi Aviapoliksen asemalla kesällä 2015 (lisenssi, OK: CC-BY-SA-4.0).

Oona Räisänen kuvasi Aviapoliksen asemalla myös kesällä 2015 (lisenssi, OK: CC-BY-SA-3.0).


Pirjo Salo kuvasi ylläolevat kaksi kuvaa heinäkuussa 2015 Aviapoliksen asemalla (käyttölupa 2016-2-F).
Lentoasema (rautatieasema):

Pirjo Salo kuvasi äskettäin avatulla Lentoaseman rautatieasemalla helmi-maaliskuussa 2016 (käyttölupa 2016-2-F).
|