(Finnica - Kymenlaakso, 12.11.2010): Valkealan kirkko on järjestyksessään kirkonkylän neljäs kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist ja kirkko on rakennettu vuonna 1926 ja vihitty käyttöönsä vuonna 1927.
Kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa alttarin puolella runkohuoneessa ulkonee monisärmäinen kuori. Pääoven puolella toisessa päädyssä kohoaa barokkimainen torni. Sisätilan koristemaalaukset ovat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa.
Kirkon alttaritaulu on A.G.Thitzin maalaama ”Ristiltä otto” vuodelta 1819. Kellotapuli on vuodelta 1782. Sen on suunnitellut kirkonrakentaja Juhana Salonen ja se edustaa kahdeksankulmaista itäsuomalaista tyyliä. Kirkossa on istumapaikkoja 900 hengelle.

Vuoden 1918 sotamme aika oli erittäin raskasta aikaa Valkealassa, missä punakaartilaisten suorittamat silmittömät veriteot hakivat julmuudessaan vertaa maailmanhistorian vastaavista kauhuteoista. Valkealassa surmattiin raakalaismaisesti mm. seurakunnan työntekijöistä seuraavat: kirkkoherrat Uuno Mikael Renvall (20.4.1918) ja Gustaf Adolf Taube (20.4.1918) sekä pastori Sulo Iivari Söyrinki (9.4.1918) ja kappalaiset Adolf Manninen (20.4.1918) ja Otto Werner Päiviö (7.5.1918). Surmaamistavat kertovat kyseisten surmatöiden tekijöiden etääntyneen ihmisenä olemisesta jo rotkovaiheelle, josta ei paluuta ammattiauttajienkaan avulla enää olisi ollut saatavilla. Tiedot : Ilkka Huhta (2010) - 'Papit sisällissodassa 1918'-kirja ja Jaakko Paavolainen, 1966 ja Johanna Paasonen, 1996.

Valkealan kirkon kupeella sijaitsee tämä tiilistä ja luonnonkivistä mielenkiintoisesti kyhätty 'maakellari', jonka alkuperäinen käyttötarkoitus on toistaiseksi jäänyt tämän kirjoittajalle epäselväksi - kuvattu 29.7.2010 (S&J).

(Wikipedia, 12.11.2010): Valkeala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Kunnassa asui 11 656 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 1 003,72 km², josta 147,94 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 13,62 asukasta/km².
Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola ja Kuusankoski liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.
Valkealan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki, Mäntyharju ja Savitaipale.
Valkealan pinta-ala oli 1 004 km², josta maan osuus oli 861 km² ja vesistöjen 143 km². Valkealassa oli 246 yli kahden hehtaarin laajuista järveä, joista sekä suurin että syvin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.
Valkealan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Jokela, Utti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi, Selänpää ja Tuohikotti. Valkealan kaksi varuskuntaa sijaitsevat Vekaranjärvellä ja Utissa. Vekaranjärven varuskunnassa toimii Karjalan Prikaati ja Utin varuskunnassa Utin Jääkärirykmentti.
Valkealan seurakunnasta tuli Iitin kappeliseurakunta 1631 ja seurakunta itsenäistyi 1640. Ensimmäinen kirkko vuodelta 1631 oli noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Ensimmäinen kirkko purettiin 1674 ja samalle paikalle rakennettiin ristikirkko. Toiseen kirkkoon rakennettiin lähes sata vuotta myöhemmin torni ja 1770-luvulla sitä laajennettiin parvekkeilla. Juhana Salosen suunnittelema kellotapuli valmistui 1782. Toinen kirkko paloi 17. huhtikuuta 1795.
Valkealan kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1796 ja se vihittiin käyttöön 1798. Kirkko nimettiin Aleksanterinkirkoksi Venäjän Aleksanteri I:n mukaan. Kirkon suunnitteli Juhana Salonen. Kolmas kirkko paloi lämmityslaitteista alkaneessa tulipalossa 13. marraskuuta 1920. Nykyinen Valkealan kirkko rakennettiin samalle paikalle, ja se vihittiin käyttöön 1927. Suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.
Valkealan alueella kulkevat rautatie Riihimäeltä Vainikkalaan ja siitä erkaneva Savon rata Kouvolasta Kuopioon.
Kyliä: Aitomäki, Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Joutjärvi, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kirkonkylä, Kourula, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Mattila, Miettula, Multamäki, Niinistö, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pyötsiälä, Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti, Uro, Utti, Vekaranjärvi, Voikoski ja Vuohijärvi.