VAASA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.11.2018)

A) Vaasan tietoruutu:

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Pohjanmaan maakunnassa. Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi Suomen senaatti sisällissodan aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja kaupunki toimi Helsingin sijaan Suomen väliaikaisena pääkaupunkina kyseisen ajanjakson.
Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611. Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta Klemettilän (Klemetsön) niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta (lisenssi OK, public domain/Wikipedia).

Osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

Kaupunginosat: Tilastointia varten Vaasa on jaettu suuralueisiin ja nämä edelleen pienalueisiin. Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013:
Keskustan suuralue (14 000 asukasta): 1. Keskusta 2. Hietalahti
Vöyrinkaupungin suuralue (3 100 as.): 3. Vöyrinkaupunki 4. Klemettilä
Vaskiluodon suuralue (360 as.): 5. Satama 6. Sokeri 7. Niemeläntie
Palosaaren suuralue (5 700 as.): 8. Yliopisto 9. Onkilahden ranta 10. Sunti 11. Palosaaren keskus 12. Vikinga
Gerbyn suuralue (10 600 as.): 13. Isolahti 14. Vetokannas 15. Länsimetsä 15. Vanha Gerby 16. Kortelaakso 17. Lillby 18. Pukinjärvi 19. Rajarinne 20. Gerbyn niemi 21. Gerby 22. Västervik 23. Gerbyn saaristo
Kotirannan suuralue (4 300 as.): 24. Kustaala 25. Kotiranta 26. Metsäkallio 27. Böle
Huutoniemen suuralue (8 600 as.): 28. Asevelikylä 29. Purola 30. Huutoniemi 31. Teeriniemi 32. Melaniemi
Ristinummen suuralue (7 600 as.): 33. Alkula 34. Haapaniemi 35. Vanha Vaasa 36. Ristinummi 37. Vanha satama
Höstveden suuralue (400 as.): 38. Pilvilampi 39. Höstvesi 40. Runsor
Suvilahden suuralue (3 900 as.): 41. Korkeamäki 42. Suvilahti
Sundomin suuralue (2 400 as.): 43. Yttersundom 44. Översundom 45. Sundomin saaristo
Vähäkyrön suuralue (4 600 as.): 46. Merikaarto 47. Kirkonkylä 48. Tervajoki.

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vaasan seudun energia-alan yrityksissä on 11 000 työntekijää eli jopa neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäryskunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.
Teollisuuden lisäksi merkittäviä työnantajia ovat Vaasan lukuisat oppilaitokset, kuten peruskoulut, ammattikoulut, lukiot, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto sekä ruotsinkieliset Novia, Hanken ja Åbo Akademi. Vaasan keskussairaala on koko Pohjanmaan maakunnan pääsairaala.

1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB on myöhemmin ostanut. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 neliömetriä. Työntekijöitä alueella on yli 3 000, joista noin kaksi kolmannesta on ABB:n palveluksessa.
Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Park on yrityspuisto, jossa on toimitilaa lähes 200 000 neliömetriä ja tarkoituksena on rakentaa lisää. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4 000 ihmiselle. Näistä 3 800 työskentelee Runsorissa, missä toimii noin 80 yritystä. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.

Wärtsilä Oyj:llä on merkittävä teollisuusalue Vöyrinkaupungilla, lähes kaupungin keskustassa. Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja sen henkilöstöstä 80-90 prosenttia myös työskentelee Vaasassa. Vaasassa on Wärtsilän suurin tuotekehitysyksikkö ja moottoreiden tuotekehitys on keskitetty Vaasaan.

Vaasan lentoasema sijaitsee noin yhdeksän kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair, Scandinavian Airlines ja Norwegian Air Shuttle. Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä Helsinkiin (lentoaika 45 min) ja Tukholmaan (lentoaika 1 h 5 min).

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla Helsinkiin ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320 000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasalla ja Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloitti toimintansa 1.1.2015. Valtioiden rajat ylittävä satamayhtiö on harvinainen ratkaisu – ainoa vastaavanlainen löytyi aikaisemmin Kööpenhaminasta ja Malmöstä. Satama tarjoaa myös Suomen pohjoisimman ja Pohjanmaan ainoan ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden Vaasan ja Uumajan välillä. Aikaisemmin Vaasasta on liikennöity myös Sundsvalliin. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa.


Keskiaikainen Pyhän Marian kirkko tuhoutui Vaasan palossa vuonna 1852, ja siitä jäi jäljelle vain rauniot. Nimimerkki "Cryonic07" kuvasi v. 2007 (lisenssi OK, creative commons/Wikipedia).

Vaasan nähtävyydet: Pohjanmaan museo, Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, Korsholman linnan vallit, Kuntsin modernin taiteen museo, Mustasaaren kirkko, Pohjanmaan museo, Pyhän Nikolaoksen kirkko, Vaasan entinen kasarmialue, Vaasan kauppahalli, Vaasan kirkko, Vaasan vesitorni, Vanhan Vaasan rauniot, Wasaborg, Öjberget ~ hiihtokeskus, Vesipuisto Tropiclandia.
Wasalandia oli Vaasan Vaskiluodossa sijaitseva huvipuisto. Se avattiin vuonna 1988, ja se lopetti toimintansa vähäisen kävijämäärän vuoksi kesän 2015 jälkeen.

Urheilu: Vaasa Arena on muun muassa Vaasan Sport -jääkiekkojoukkueen kotihalli. Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976. Jalkapallossa Vaasan Palloseura (VPS) voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center (Wikipedia, 2018).

Vaasalaista rautatiekulttuuria:

B) Junat eivät kulkeneet suurlakon aikana vuonna 1917. Vaasassa resiina kuljetti koululaisia. Kuva kirjasta Kronikka 8 (2007). Voisiko takana näkyvä rakennus olla Vaasan silloinen (eli samalla nykyinen) rautatieasema? Vertailuja nykyiseen voi tehdä alla olevasta kuvasta. Vasemmassa reunassa näkyvä toppari sijoittuisi tosin suoraan aseman eteen ykkösraiteelle - se olisi hiukan outo ratkaisu noillekin vuosille. Resiinan alla näkyy mukulakivin tehty kiskojen ylityspaikka - se tukisi olettamusta, että ollaan lähellä asema-aluetta.

Radan varrella-kirjasta löytyy tietoja, että Vaasan asema on maamme vanhin säilynyt II-luokan asemarakennus - ilmeisesti Knut Nylanderin tekemät piirustukset vahvistettiin senaatissa vuonna 1881 ja asema valmistui 1883. Asemaa laajennettiin v.1908 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Vaasan asemalla on säilynyt alkuperäiseen asemaan kiinteästi liittyvä laiturikatos - ainoana kaupunkiasemana koko maassa. Ilmeisesti 2000-luvulla aseman radanpuolelle rakennettiin lasinen katosrakennelma.
Kirjan antamat tiedot eivät siis ole ristiriidassa sille, että vuoden 1917 kuvan takana olisi samainen asema. Savupiiputkin (kaksi) ovat kovin yhdennäköiset - samoin päädyn ullakkoikkunat.


Mika T. Polamo kuvasi vaasan asemalla 3.7.1986: "Dv12 2711 valmiina lähtöön Vaasan tyylikkäässä asemamiljöössä." (kiitos * käyttölupa 2017-1-F).

Jukka Haaramo kuvasi Vaasan aseman 2.6.2003 (kiitos * käyttölupa 2016-1-E).

Vaasan rautatieasema (ruots. Vasa järnvägsstation) on rautatieasema Vaasan kaupungissa rataosalla Seinäjoki–Vaasa–Vaskiluoto. Asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908, ja uusi pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.
Historia: Vaasan II luokan asema rakennettiin vuosina 1881-83. Virallisesti se ja rata vihittiin käyttöön 29.9.1883 eli vuosi sen jälkeen kun asemarakennus oli valmistunut. Asemalla oli I, II ja III luokan odotussalit. Vaasan asema on ainoa kaupunkiasema, jossa on säilynyt asemaan kiinteästi liittyvä puinen laiturikatos. Arkkitehtia ei tiedetä, piirustukset ovat hukkaantuneet lisärakennusta suunniteltaessa.
Asemaa laajennettiin vuonna 1908 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Laajennuksen yhteydessä katon saumaukset poistettiin. Muita muutoksia ulkoasussa on mm. kadun puoleisen, pääjulkisivun keskellä olevan katoksen muuttaminen umpikuistiksi ilmeisesti vuonna 1908 muutos- ja lisätöitä tehdessä. Myös joitakin yksityiskohtia on kadonnut. Kesällä 2008 valmistui matkakeskuksen laajennus ja se avattiin vuonna 2008. Asema sai puisen laiturikatoksen eteen uuden ja suuremman laiturikatoksen (Wikipedia, 2018).

Nimimerkki "Junafani" kuvasi Vaasan asemarakennuksen v. 2009 (lisenssi OK * creatice commons/Wikipedia).


Jaakko Hakala kuvasi 3.4.2016: "Tältä näyttää nykyään taajamajunat korvanneet IC-junat Vaasan radalla. Viisi vaunua, joista yksi on Edo, junaa vetää susi. Tässä vuoden 2016 huhtikuun ensimmäisen sunnuntain IC 452 on juuri startannut Vaasasta kohti Seinäjokea Sr1 3008:n johtamana." (kiitos * käyttölupa 2017-12-D).

Jaakko Hakala kuvasi 13.5.2016: "Dv12 2552 kiertää juuri Vaasaan tuomansa IC-rungon toiseen päähän ja valmistautuu lähtemään kohti Seinäjokea. Vaskiluotoon Sp/Sps-vaunuja lastattavaksi vievä T 55799 ohittaa Vaasan asemaa ja lähtöaikaansa odottavaa IC 446:ää." (kiitos * käyttölupa 2017-12-D).

Vaasaa lintuperspektiivistä:

C) Maija Leppäniemi lähetti (20.4.2013) tämän ilmakuvan Vaasasta (postikortti) - vuodelta 1949.

Vaskiluoto:

Vaskiluodon rautatieasema * Kuva: MV/RHO Tuija Mikkonen 2007.

Vaskiluodon rautatieasema-alue * Kuvaus: Vaskiluodon satamaradan uusrenessanssivuorattu yksikerroksinen asemarakennus on poikkeuksellinen, sillä siinä on konttori ja tavaramakasiini saman katon alla. Myös asemapäällikön talo on harvinaista tyyppiä, samoin kuin sen talousrakennus. Ainutlaatuisuutta lisää asema-alueen länsireunalla oleva Vaskiluodon sataman entinen tullipäällikön asuintalo, joka nyt katsotaan osaksi asema-aluetta.
Historia: Vaasan merenkulku edellytti 1800-luvun lopulla ulkosatamaa syvässä kulkeville aluksille. Satama päätettiin sijoittaa Palosaaresta Vaskiluotoon 1886. Samalla päätettiin anoa rautatien jatkamista satamaan 1883 Vaasaan valmistuneelta Pohjanmaan radalta. Vaskiluodon satama valmistui 1892 ja satamarata vedettiin 1900. Valtio rahoitti 2/3 ja kaupunki 1/3 lähes 20 km pitkän satamaradan rakentamisesta. Asemarakennus ja asemapäällikön talo talousrakennuksineen valmistuivat 1910-luvun alkuun mennessä (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto).

Vaskiluodon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjanmaan Vaasassa rataosuudella Seinäjoki-Vaasa. Rata Vaasaan avattiin 1883, ja rataa jatkettiin Vaskiluodon satamaan seitsemän vuotta myöhemmin. Radan kustannuksista 2/3 maksoi valtio ja loput silloinen Nikolainkaupunki. Paikalle rakennettiin ajalleen harvinainen puinen Bruno Granholmin suunnittelema yhdistetty tavaramakasiini-asemarakennus. Henkilöliikennettä radalla on ollut kolmeen otteeseen: Vuonna 1965, vuosina 1972–1973 sekä pisimpään vuosina 1977–1992. Sataman alueella toiminut henkilöliikenteen seisake toimi 1985–1992 nimellä Vaasan satama. Asemarakennus kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Radalla on nykyään vähän tavaraliikennettä ja jopa sen sulkemista on suunniteltu , mutta radan on kuitenkin nähty olevan elinkeinoelämälle hyödyllinen, ja se on päätetty kunnostaa . Laajoja ratapiha-alueita on purettu 2000-luvulla (Wikipedia, 2018).


D) Jaakko Hakala kuvasi 17.12.2014: "Vaskiluodon suurempi ratapiha. Etualalla oleva tasoristeys rakennettiin tuohon viime vuodenvaihteen aikana." (kiitos * käyttölupa 2017-12-D).

Vaskiluoto (ruots. Vasklot) on saari Vaasan keskustan edustalla. Sen koko on 2,5 neliökilometriä. Vaasan Kaupunki pakkolunasti alueen Klemetsön suvulta. Nykyisin siellä on Vaasan ulkosatama, leirintäalue, hotelleja ja vesipuisto Tropiclandia, sekä kesän 2015 loppuun huvipuisto Wasalandia. Vaskiluodossa on lisäksi Cultor Oy:n tuotantolaitoksia ja Vaskiluodon voimalaitos.
Vaskiluodon saari on myös yksi Vaasan kahdestatoista suuralueesta. Suuralueella asuu 334 (31.12.2016) asukasta. Vaskiluodon yhdistää Vaasan kaupungin mantereeseen Vaskiluodon silta.

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.
Vaskiluodossa sijaitsee Vaskiluoto 3 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh. Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttavasta voimalaitoksesta. Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa. Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007 (Wikipedia, 2018).

Jaakko Hakala kuvasi 9.2.2015 Vaskiluodossa: "Letka oli pätkäisty aidan ja portin takia kahteen osaan, tässä juuri kiinnitetään letka yhteen nippuun Reininlaiturin raiteella. Vasemmalla Wasalinen autojen sisäänottopiste." (kiitos * käyttölupa 2017-12-D).

Jaakko Hakala kuvasi 17.12.2014: Vaskiluodon paperivaraston raidetta on rempattu ja seiskyltti poistettu. Myös raidejärjestelyjä on muutettu. Taustalla oleva seiskyltillä varustettu raide poistettiin ja samalla kuvassa näkyvä raideristeys sekä tämän kuvan etualalta vaihde. Oikealla Vaskiluodon asemarakennus." Kiitos - käyttölupa 2017-12.D.


Jaakko Hakala kuvasi 16.10.2014 Vaskiluodossa: "T 56284 Vaskiluodosta Seinäjoelle matkansa alkutaipaleella Kuntsin museon kohdalla Vaasan sisäsatamassa." (kiitos * käyttölupa 2017-12-D).

Panu Brelin kuvasi 14.02.2013: "Raakapuujuna matkaa kohti Seinäjokea Vaasan sisäsatamassa. Kuvattu höyrymyllyn ylimmästä kerroksesta." (kiitos * käyttölupa 2017-11-A).

Panu Brelin kuvasi 6.10.2010: "Syksyn värejä Vaasan sisäsatamassa vuonna 2010. Dv12 2628 on matkalla kohti Seinäjokea. Höyrymylly taustalla." (kiitos * käyttölupa 2017-11-A).

Vähäkyrö - liitettiin Vaasaan 1.1.2013:

E) Vähäkyrö (ruots. Lillkyro) on entinen Suomen kunta, joka liitettiin vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin . Nykyään Vähäkyrö on Vaasan kuudenneksi suurin suuralue. Mustasaaren kunta erottaa Vähänkyrön muusta Vaasasta, mikä tekee siitä Vaasan eksklaavin. Suuralueella asuu 4 543 ihmistä (31.12.2016). Vähänkyrön alkuperäinen nimi oli Alastaro.

Vähäkyrö oli yksikielisesti suomenkielinen ja asukkaita kunnassa oli lakkauttamishetkellä 4 727. Kunnan pinta-ala oli 177,66 km2. Vähänkyrön naapurikuntia olivat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri.

Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen asutukselle. Rautakautista Vähääkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä vuonna 1837 löydetty, 100-luvulla valmistettu roomalainen viinikauha. Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Vähäkyrö perustettiin Isonkyrön saarnakuntahuoneena vuonna 1561 ja oli vuodesta 1593 Isonkyrön kappelina nimellä Alastaro. Vuonna 1607 siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta. Vähänkyrön kivinen ristikirkko valmistui vuonna 1803. Sen kellotapuli on vuodelta 1767. Vähästäkyröstä tuli itsenäinen kunta vuonna 1868. Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski.

Kyliä: Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola .


Vähäkyrön alueelta rautatiehistoriikkia - Vedenoja:

Vedenojan seisake - Kimmo Pyrhönen kuvasi v. 1996. Kuva kirjasta Radan varrella (2009).

Laihian aseman alainen Vedenojan vaihde perustettiin Tervajoen-Laihian maantien risteyksen lähelle. Aluksi vain tavaraliikennettä palvellut vaihde muutettiin myös henkilöliikenteen käyttämäksi laiturivaihteeksi. Paikalla oli varsin harvaa asutusta ja nimensäkin liikennepaikka sai yksittäisen talon mukaan. Liikennepaikka palveli vain paikallisia tarpeita, sillä Vähäkyrön kirkolta kuljettiin Tervajoelle.
Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1958 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa 1968. Henkilöliikenne lopetettiin 1994. Liikennepaikkarakennus ja sivuraide on purettu, mutta paikalle on jätetty laituri ja betoninen suojakatos (Radan varrella, 2009).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja (kuvia) voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.