A) Vaajakoski (Jyväskylä): Savonmäentien varren liikerakennuksissa leijuu vielä mukava 60-lukulainen henki. Molemmat kuvattu 29.7.2009 (S&J). 'Foto-Antti' Savonmäentien varrella laskevan ilta-auringon valaistuksessa (kuva: S&J ~ 29.7.2009). Savonmäentien länsipuolella sijaitsee 'Sokos-Market' - laskevan auringon valoleikkiä (kuva: S&J ~ 29.7.2009). Savonmäentien ja Urheilutien risteys - taustalla Vaajakosken keskustalle oman mielenkiintoisen leimansa antava Kanavuori ( S&J ~ 29.7.2009). Funktionalismia Vaajakosken ydinkeskustassa - Friends Pub ja Ale Pub - kuvattu 30.5.2010 (S&J). Vaajakosken Liikuntakeskus Urheilutien varrella: Vaajakosken kulttuuri- ja liikuntapaikkoja on keskitetty Urheilutien varren isompaan betonirakennuskompleksiin. Tässä kuvassa Urheilukadun ja Savonmäentien risteysaluetta, mihin betoniseinän rakenteet tuovat mielenkiintoista jykevyyttä (kuva: S&J ~ 29.7.2009). Vaajakosken Liikuntapuiston Keskuskentän sisäänkäynti Urheilutieltä. Kentällä pelasi (kuvausvuonna) jalkapalloa 2. divisioonan tasolla FC Vaajakoski ja myös paikkakunnan yleisurheilijat voivat kentällä rikkoa ennätyksiään (kuva: S&J ~ 29.7.2009). Vaajakosken yläaste ja lukio: Vaajakosken yläasteen ja lukion rakennus sijaitsee aivan urheilukentän naapurissa (kuva: S&J ~ 29.7.2009). Rakennusta riepotteli kuvaushetkellä vakava homeongelma. Homekoulun ongelma olikin niin vakava, että koko koulukompleksi purettiin maan tasalle - kuvattu 30.5.2010 (S&J). Homekoulun ongelman seuraava vaihe - kuvattu 16.7.2011 (S&J). Entisen tilalle valmistumassa ihka uusi rakennuskompleksi. Alkamassa 2. divisioonan ottelu FCV- SJK. Vaajakosken vanha teollisuusmiljöö (Naissaari): Vaajakosken kanavanäkymää - 3.5.2015 (S&J). Vaajakoski on ollut merkittävä teollisuuskeskus. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät enimmillään noin 2 000 henkeä. Vaajakoskella on toiminut myös suuri tukinuittoreitti ja tukinerottelu. SOK luopui tehdastoiminnasta 1980-luvun alussa, minkä jälkeen tehdasrakennukset ovat olleet pienteollisuuden ja muiden yritysten käytössä. Vaajakosken teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Vaajakoski sijaitsee Päijänteen pohjoisimpien lahtien rannoilla, Leppäveden länsirannalla ja Päijänteen ja Leppäveden yhdistävän Vaajavirran molemmin puolin. Vaajavirrassa on kaksi suurehkoa saarta, Naissaari ja Varassaari, sekä muutama pienempi. Naissaaren kohdalla joessa on kaksi koskea, länsipuolella Vaajakoski ja itäpuolella Naiskoski. Ylempänä virrassa ovat Haapakoski ja Ylinenkoski. Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa, kulkee Naissaaren ohi länsipuolelta. Vuonna 1819 Carl Christian Bröijer ja Bengt Stenius perustivat Vaajavirran rannalle sahan. Finland Wood -osakeyhtiö osti sahan 1871, ja 1886 T. & J. Salvesen perusti paikkakunnalle toisen sahan. Sahojen johdossa toimi patruuna James Salvesen yli 40 vuoden ajan. Vuonna 1916 SOK osti saha-alueen rakennuksineen ja koskiosuuksineen Salvesenilta ja lisäksi maa-aluetta yhteensä 692 hehtaaria. Pian SOK alkoi laajentaa toimintaansa muuhun teollisuuteen. Patruunan aiemmasta huolenpidosta huolimatta Haapakoski oli päässyt huonoon kuntoon. Salvesen oli keskittynyt Lauritsalan sahansa toimintaan, ja Haapakoski oli jäänyt heitteille. SOK alkoi rakentaa parempia asuintaloja huonokuntoisten mökkien tilalle. Asutus levisi Naissaaren tienoilta erityisesti Wessmanninmäelle päin, mutta myös Vaajavirran toiselle puolelle Hupeliin ja Kanavuoreen. Suurlakon aikana Haapakosken punakaarti oli aktiivinen, mutta kansalaissodan aikana Haapakoskella ei sodittu. Haapakosken nimi muutettiin SOK:n aloitteesta Vaajakoskeksi 1920. Tulevina vuosikymmeninä Vaajakosken asema tehdaspaikkakuntana vahvistui. Vaajakosken tehtaista kehittyi yksi maailman monipuolisimpia saman omistajan omistuksessa olevista teollisuuskeskuksista. Tukinuitto Vaajavirrassa loppui 1960-luvun alussa. 1970-luvun lopulla Vaajakosken tehtaiden toiminta oli laajimmillaan: paikkakunnalla toimi kymmenen eri tehdasta apulaitoksineen. Niiden työntekijämäärä oli silloin noin 2000 henkeä. Sitten SOK ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja alkoi sen vuoksi uudistaa toimintaansa ja luopui teollisuudesta 1980-luvun alussa. Myös Vaajakosken tehtaat lakkautettiin. Tehdasrakennukset ovat edelleen käytössä. Niissä on pääasiassa pienteollisuutta ja muita yrityksiä. Vaajakosken säilynyt vanha teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (2015). Vanha voimala Vaajakosken kohinoissa - kuvat: 3.5.2015 (S&J). Vaajavirrassa on Naissaari, jonka vanha teollisuus- ja työläismiljöö 1800-luvun puutaloineen ja 1930-luvun funkkistaloineen on muutettu virkistyskäyttöön. Naissaaren itäpuolella olevassa Naiskoskessa on Vaajakosken vesivoimalaitos, saaren toisella puolella sijaitsevassa Vaajakoskessa käytöstä poistettu Vaajakosken vanha vesivoimalaitos, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Naissaaren kupeessa on Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa. Naissaaren eteläpuolella sijaitsee Varassaari, jonka vanhoja arvokkaita rakennuksia on kunnostettu liike- ja asuinkäyttöön (2015). Mielenkiintoista funkkis-rakentamista Vaajakosken kanavan reunatörmällä - 3.5.2015 (S&J). Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue. Arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelema funkistalo vuodelta 1934 (SOK). YouTube-video: "Funkistalo Jyväskylän Naissaaressa". Vaajakosken rautatieasema (Thure Hellström, 1918) - 3.5.2015 (S&J).

Vaajakosken naissaari: Kahvi- ja juhlahuone: A1. B)Vaajakosken Naissaaressa sijaitseva Kahvi- ja juhlahuone - kuvattu 3.5.2015 (S&J). A2 A3 A4 A5 Kahvi- ja juhlahuone - kaikki kuvat (A1-5) kuvattu 3.5.2015 (S&J). B1. B2. Vaajakosken Naissaaressa sijaitseva Kahvi- ja juhlahuone - kuvattu 3.5.2018 (S&J) B3. Edelliten kuvien kahvilarakennuksen naapuritalo - 3.5.2018 (S&J). B4. B5. Vaajakosken Naissaaren rakennuksia - kaikki kuvat (B1-5) kuvattu 3.5.2018 (S&J).

Vaajakosken Naissaaren muita näkymiä: C) J.Saksan (2007) kala-aiheinen veistos Kahvi- ja juhlahuoneen edustalla - kuvattu 3.5.2015 (S&J). Naissaaren vanhaa teollisuusrakennuskantaa - 3.5.2015 (S&J). Naissaari - edellisen kuvan rakennuksen itäpuoleinen koskinäkymä - 3.5.2015 (S&J). Naissaari - edellisen kuvan rakennuksen yksityiskohtia - molemmat 3.5.2015 (S&J).

Vaajakosken Naissaaren koski- ja voimalanäkymiä: D) Vaajavirrassa on Naissaari, jonka vanha teollisuus- ja työläismiljöö 1800-luvun puutaloineen ja 1930-luvun funkkistaloineen on muutettu virkistyskäyttöön. Naissaaren itäpuolella olevassa Naiskoskessa on Vaajakosken vesivoimalaitos, saaren toisella puolella sijaitsevassa Vaajakoskessa käytöstä poistettu Vaajakosken vanha vesivoimalaitos, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Naissaaren kupeessa on Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa. Naissaaren eteläpuolella sijaitsee Varassaari, jonka vanhoja arvokkaita rakennuksia on kunnostettu liike- ja asuinkäyttöön (2015). Kaikki tämän kuvaruudun otokset päivämäärältä 3.5.2015 (S&J). Naissaaren itäpuolella olevassa Naiskoskessa on Vaajakosken vesivoimalaitos, kuvattu 3.5.2015 (S&J). Naiskosken vesivoimalaitosta - kaikki 3.5.2015 (S&J).

Vaajakosken rautatienäkymiä: E) Rautatie Jyväskylästä itään Pieksämäkeä kohti ylittää Vaajakosken vesiesteet kuvassa näkyvällä sillalla - 3.5.2015 (S&J). Vaajakosken rautatieasemalta näkymät (vas.) koilliseen Pieksämäen ja (oik.) lounaaseen Jyväskylän suuntaan - 3.5.2015 (S&J). Vaajakosken rautatieasemalla toukokuussa 2015: 1. Vaajakosken rautatieasema - 3.5.2015 (S&J). Jyväskylän pitäjän Haapakosken partaalle alkoi muodostua tehdasyhdyskunta 1816 perustettujen höyrysahan ja myllyn ansiosta. Seudun laajamittainen teollistuminen alkoi kuitenkin radanrakentamisen myötä. SOK osti sahan vuonna 1916 ja perusti paikkakunnalle nopeasti monipuolista teollisuutta. Tuotantolaitoksia onkin sanottu maailman monipuolisimmiksi yhden yrityksen samalla paikkakunnalla toimiviksi. Radan valmistuessa asemaa ei voitu nimetä kosken mukaan Haapakoskeksi, koska samanniminen asema sijaitsi jo Savon radan varrella. Asema saikin ensin miekseen Haapaniemi läheisen niemen mukaan. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1918. Samoin piirustuksin rakennettiin myös mm. Paltasen ja Venetmäen asemat. Vuonna 1920 Haapakosken kylä ristittiin sekaannusten välttämiseksi Vaajakoskeksi ja seuraavana vuonna myös asema sai saman nimen. Hyvä tieyhteys, vilkas paikallisbussiliikenne Jyväskylään ja aseman hieman syrjäinen sijainti vähensivät paikallisen junaliikenteen merkitystä. Asema muutettiin miehittämättömäksi 1990 ja henkilöliikenne lopetettiin 1992, mutta liikennepaikka jäi mm. puutavaran lastauspaikaksi ja kohtauspaikaksi. Aseman muututtua miehittämättömäksi osa asemarakennuksesta on ollut asuntona, osassa on toiminut mm. Jyväskylän kiskoliikennekerho ja antiikkihuonekaluliike ("Radan varrella", 2009). 2. 3. 4. 5. 6. 7. Vaajakosken rautatieasema - kaikki kuvat #1-7 yllä - 3.5.2015 (S&J). Vaajakosken rautatieasemalla vuonna 1954 - "Kylä virran rannalla" -kirja - kuvaaja tuntematon. (Heikki Kannosto, 2015): Upouusi kiitojuna lienee esittelymatkallaan tässä kuvassa. Ainakin vuoden 1955 kesäaikataulussa Hki - Hpk - Sl -kiitojuna pysähtyi Haapamäen ja Savonlinnan välillä vain Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Vaajakosken rautatieasemalla toukokuussa 2018: 1. Vaajakosken rautatieasemalla 3.5.2018 - kaikki kuvat #1-6 - kuvattu 3.5.2018 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. Vaajakosken rautatieasemalla 3.5.2018 - kaikki kuvat #1-6 - kuvattu 3.5.2018 (S&J). Tämä uutiskuva Jyväskylä-Vaajakosken uudesta vastavalmistuneesta maantiesillasta julkaistiin Kansan Kuvalehdessä elokuun 19.päivänä 1932. 1. 2. 3. 4. 5. Vaajakosken rautatieaseman ympäristöä (tavaramakasiini) - kaikki kuvat #1-5 yllä - 3.5.2015 (S&J). 1. 2. 3. 4. 5. 6. Vaajakosken rautatieaseman ympäristöä (tavaramakasiini ja ratapiha) - kaikki kuvat #1-6 yllä - 3.5.2018 (S&J). Vaajakosken rautatieasemalla heinäkuussa 2019: 1. Vaajakosken entisellä rautatieasemalla 20.7.2019 - toiminnassa Koti ja kylpy-niminen yritys. 2. 3. Kuvat #1-3 otettu Vaajakosken entisellä rauttaieasemalla 20.7.2019 (S&J).

Vaajakosken tehtaita: F) Vaajakosken Pandan makeistehdas valmistui 1969 suklaan valmistukseen - 3.5.2015 (Joutsi). (Wikipedia, 2015): Panda on suomalainen makeistehdas, joka sijaitsee Jyväskylän Vaajakoskella. Tehdas tunnetaan erityisesti suklaakonvehdeista ja lakritsista. Se on nykyisin osa Orkla Confectionery & Snacks -yhtiötä. Pandan omisti alun perin SOK. Myöhemmin se toimi nimellä Panda Oy tehtaan johdon ostettua sen itselleen. Sittemmin Pandan osti norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluva Orkla Foods Finland. Vuoden 2013 lopussa Panda sulautui Chips Ab:hen, jonka nimeksi muutettiin Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab. Alkuvaiheet: SOK perusti Pandan vuonna 1920. Nimenä silloin oli yksinkertaisesti SOK:n makeistehdas. Vuonna 1929 se muutti margariinitehtaan viereen rakennettuun jatko-osaan. Alkuvuosina tuotevalikoimissa oli vain kovia karamelleja ja marmeladia. Uudessa rakennuksessa aloitettiin suklaan valmistus ja lakritsia alettiin valmistaa seuraavalla vuosikymmenellä. Sotavuosina tuotevalikoima supistui ja vuoden 1942 lopulla tarjolla oli vain porkkanamarmeladia, mutta pula-aikana tämäkin meni kuin kuumille kiville. Sodan jälkeen säännöstely hankaloitti makeistuotantoa, mutta 1950-luvulle tultaessa tämäkin helpottui ja alkoi kova alan kasvu. 1960-luku: Pandan käyttö logona periytyy 1950-luvulta Panda Pop -suklaalevystä, jonka kääreeseen oli piirretty tyylitelty pandakarhu. Myöhemmin pandasta tuli koko tehtaan symboli ja nimeksikin muutettiin vuonna 1961 Panda Suklaatehdas. Vuonna 1969 vanhan margariini- ja makeistehtaan viereen valmistui uusi tehdasrakennus vain suklaan valmistusta varten. Ulkomaanvienti alkoi samalla vuosikymmenellä, kun lakritsia alettiin viedä Yhdysvaltoihin. 1970–90-luvut: 1970- ja 1980-luvuilla tuotevalikoima kasvoi ja monipuolistui. Valikoimiin tulivat niin liköörimakeiset kuin suklaapatukatkin ja vanhoja tuotteita paranneltiin ja uudistettiin. Vuonna 1988 yhtiö irtautui SOK:sta itsenäiseksi yritykseksi, kun tehtaan johto osti sen SOK:lta itselleen, mutta lama-aika laski koko alan tuottavuutta. Vuonna 1995 Panda myytiin norjalaisomistukseen, mutta tehtaan johto osti pääomasijoittajan kanssa yrityksen taas suomalaisomistukseen vuonna 2000. 2000-luku: Vuonna 2005 Panda myytiin norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluvalle Felix Abballe. Kesällä 2011 valmistui Pandan uudemman tehtaan laajennus ja yrityksen kaikki tuotanto siirrettiin tähän rakennukseen. Alkuvuodesta 2012 vanhasta tehdasrakennuksesta purettiin kaikki siihen myöhemmin rakennetut lisäosat ja jäljelle jätettiin vain alkuperäinen vuonna 1929 valmistunut osa, joka on suojelukohde. Purettujen osien paikalle rakennettiin S-market. Parhaimmillaan tehdas työllistää yli 300 työntekijää ja keskimäärin 275 työntekijää. Tehtaan yhteydessä toimii lisäksi tehtaanmyymälä. Panda keskittyy nykyisin lähinnä suklaan ja lakritsin valmistukseen mutta harjoittaa myös jonkin verran maahantuontia (esim. Kalevin tuotteita). Panda on Suomen toiseksi suurin makeistenvalmistaja kahdeksan prosentin markkinaosuudella. Suomessa Panda on markkinajohtaja lakritsituotteissa. Pandan makeistehdas (Orkla) ja sen myymäläosa kuvattuna 3.5.2018 (S&J). (Wikipedia, 2018): "Orkla ASA on eräs Norjan suurimmista pörssiyhtiöistä. Sen nykyisiä toimialoja ovat merkkituotteet, erikoismateriaalit, alumiinituotteet ja sijoitustoiminta. Vuoden 2015 lopussa konserni työllisti noin yli 14 000 henkeä, toimi yli 40 maassa ja sen liikevaihto oli noin 32 miljardia kruunua. Tuotemerkkejä: Orkla Foods Finland Oy:n Suomessa 2010-luvun lopulla myytäviä tuotemerkkejä ovat Abba, Ahti, Anamma, Boy, Ekströms, Felix, Frödinge, Funlight, Grandiosa, Jacky, Kantolan, Kallen, Oolannin, Panda, Pastella, Paulúns, Risifrutti, Taffel, Tiira, Tropicana ja Vesta." Pandan makeistehtaan (Orkla) tehtaanmyymälä kuvattuna 3.5.2018 (S&J). Pandan makeistehtaan (Orkla) viralliset koemaistajat tehtaanmyymälän edustalla kuvattuna 20.7.2019 (S&J). Entinen SOK:n margariini- ja makeistehtaan rakennus valmistui jo vuonna 1929 (vuodesta 1961 Panda) - 3.5.2015 (S&J). Samainen entinen SOK:n margariini- ja makeistehtaan rakennus kuvattuna tarkalleen kolme vuotta myöhemmin kuin edellisessä kuvassa - 3.5.2018 (S&J). Samainen rakennus kuvattuna 20.7.2019 (S&J) ~ ei muutoksia.