UUSIKIRKKO
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 28.4.2018)

A) (Wikipedia, 2020): Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl, ruots. Nykyrka) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 604,6 km/2 ja asukkaita 11 110 (1939). Uudenkirkon naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Muolaa, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki.

Alueelta oli hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin. Alueella oli 1930-luvun lopussa jo merkittävää turismia merenrannikolla. Nykyisin Uudenkirkon kirkonkylän paikalla on Poljanyn maaseututaajama , joka on Leningradin alueen Viipurin piirin Poljanyn eli Uudenkirkon maalaiskunnan keskustaajama.

Historia: Löytöjen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyvää asutusta jo kivikaudella. Itsenäisenä seurakuntana nimi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1445, jolloin se oli eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta. Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhtenä perusteluna asialle oli (silloin vielä Kivennavan kuntaan kuuluneen) Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[3] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi. Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1871) ja Kanneljärvi (1925). Tyrisevän kylä siirrettiin osaksi Terijoen kuntaa 1927. Näin ollen myös Uusikirkko jäi vielä silloin Suomelle.

Talvisodassa Uusikirkko joutui Neuvostoliiton haltuun 4. joulukuuta 1939.

Uudenkirkon väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Salon seudulle seuraaviin kuntiin: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski Tl, Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero.

Kylät: Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Halola, Harju, Himottula, Hyttilä, Hälkölä, Häme, Hänniloja, Hännilä, Hötsölä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jokela (Lohela), Jorola, Jäppilä, Järmilä, Kaipiala (Lampaala), Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi (kirkonkylä), Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Mäkienmäki, Neuvola, Peippola, Putrola, Päätilä, Ritarila, Rumpula (Piispala), Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Tyrisevä, Uimola, Uiskola, Uskila, Vohnala, Vihmala, Villikkala ja Vitikkala.

Uusikirkko rautatiepaikkana:

B) Matti Parkkosen kokoelmista postikorttikuva, jossa Uusikirkko-niminen rautatieasema (käyttölupa 2015-12-F): "Uusikirkko oli vuoteen 1923 Viipurin läänissä ollut asema. Postileimakin Wpl. Nimi muutettiin Kanneljärveksi ilmeisesti erotukseksi Turun läänin vastaavasta?"

Kanneljärvi erotettiin Uudestakirkosta omaksi kunnakseen vuonna 1925.

Takaisin etusivulle.