Ulvilan (Friitalan) rautatiehistoriikkia: A) Ulvilan rautatiepysäkki (silloinen Friitala) kuvattuna ilmeisesti 1930-luvulla (Radan varrella) - ellei tämä sitten olekin jo 1920-luvulla käytössä ollut pienimuotoisempi odotussuoja (lähdekirja puhuu 1920-luvusta kuvatekstissä). Ulvilan pitäjän Friitalaan perustettiin v. 1892 nahkatehdas. Sen läheisyyteen avattiin Porin radan valmistuessa 1895 Haistilan aseman alainen laituri, joka sai seuraavana vuonna pienen odotussuojan. Uusi isompi odotussuoja sekä sivuraide avattiin vuonna 1900. 1920-luvulla asemalta nahkatehtaalle rakennettiin sivuraide ja kapearaiteinen tehdasrata. Nahkatehtaan vuoksi Friitalasta tuli naapuriaan Haistilaa huomattavasti merkittävämpi liikennepaikka. Vuonna 1932 avattiin uusi Thure Hellströmin piirtämä asema- ja postirakennus, joka oli siirretty paikalle Karjalan Jakokoskelta. Samalla liikennepaikka siirtyi parikymmentä metriä lännemmäs ja Friitalan nimi vaihdettiin Ulvilaksi. Ratapihaa laajennettiin v.1949, kun junanlähetys siirrettiin Haistilasta Ulvilaan. Friitalasta tuli Ulvilan suurin taajama, jossa oli vuonna 1970 asukkaita yli 3000, kun kirkonseudulla Vanhassakylässä asui vain tuhat henkeä. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1970, tavaraliikenne lopetettiin 1974 ja henkilöliikenne 1983. Viimeiset vaihteet purettiin 1985. Asemarakennus tuhoutui tulipalossa kesällä 2003. Tiedot kirjasta 'Radan varrella'. Ulvilan asemarakennus kuvattuna 19.4.1970 (Kuva: Tapio Keränen) - julkaistu Resiina-lehden numerossa 1995/3. Mika T. Polamo kuvasi Ulvilan aseman 21.07.1994: Silmälapuin maailman pahuudelta suojatuneella Ulvilan asemarakennuksella lienee aavistus tulevasta (kuvan käyttölupa 2015-12-A). Ulvilan asema kuvattuna sellaisena kuin minä sen muistan (kirjasta Radan varrella - M.Nummelin - 1983). Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli 1970-luvun alussa oppikoululaisena Friitalan nahkatehtaan uuden konttorirakennuksen rakennustyömaalla hanttipoikana (lähinnä laudankantajana) vanhan tiilisen nahkatehtaan ja Pori-Tampereen radan välissä. Ruokatuntisin käytiin ostamassa muiden koululaistyöntekijöiden kanssa läheisestä sekatavarakaupasta eväät, jotka usein syötiin istuskellen juuri Ulvilan rautatieaseman portailla. Asema oli muutettu miehittämättömäksi v.1970, joten ruokatunneiltani onkin jäänyt mieleen autio asema, jota seinäntöhrijät olivat jo alkaneet käsitellä. Rikottujen pullojen lasinsirut muistan myös. Parhaiten toki muistan paikan ohi runsaan puolentunnin aikana kulkeneet matkustaja- ja tavarajunat, jotka toki näkyivät ja kuuluivat varsinaiselle rakennustyömaallekin. Friitalan nahkatehtaan uutta konttorirakennusta rakennettiin yllä olevassa kuvassa heti Porin suunnassa näkyvän sillan taakse radan oikealle eli pohjoispuolelle. Pauli Ruonala (lupa: 2015-12-B) kuvasi Ulvilan asemarakennuksen 09.10.1982: Näköala Ulvilan asemalle, kun sivuraiteet olivat vielä olemassa. Ulvilan vaihteet purettiin 1985. Mika Vähä-Lassila (lupa: 2015-11-A) kuvasi Ulvilan asemarakennuksen vielä ennen sen tuhoutumista tulipalossa kesällä 2003. Töhrijät ehtineet jo käydä.

Haistilan rautatiepysäkki: B) Haistilan rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (lupa 13.5.2011 - tarkka kuvausaika ei tiedossa). Haistilan asema on yksi Porin radan alkuperäisistä - rakennettu vuoden 1895 tienoilla. Haistilan asema sijaitsi Ulvilan asemalta itään vajaat 10 kilometriä. Asemaa laajennettiin jo v.1900 ja korotettiin myös pysäkistä asemaksi. Ratapihan länsipäästä johti kilometrin pituinen satamarata Kokemäenjoen rantaan, jossa sijaitsi jokisatama omine ratapihoineen. Haistilan asema oli merkittävä puutavarasatama, jossa junilla tuotu puutavara lastattiin proomuihin ja hinattiin Reposaaren edustalle lastattavaksi valtamerialuksiin. Satamaradan lisäksi Haistilaan rakennettiin raiteet jyvävarastolle. Haistilan loistoaika jäi lyhyeksi. Jo v.1900 junat alkoivat kulkea Mäntyluotoon ja neljä vuotta myöhemmin valmistui sivuraide Pihlavaan. Vientipuutavara saatettiin nyt lastata suoraan vaunuista laivoihin, jolloin Haistilan jokisatamaa ei enää ratapihoineen tarvittu. Friitalan pysäkki toimi Haistilan alaisuudessa vuoteen 1926 saakka. Haistilan asema muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi v.1954 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa v.1956. Ratapihan vaihteet purettiin samana vuonna ja asemarakennus muutettiin asuintaloksi vuonna 1962. Henkilöliikenne lopetettiin v. 1973. Vielä 1980-luvulla Haistilan asemanseutu oli 400 asukkaan taajama, mutta hajanaista asutusta ei vuoden 2009 aikaan enää laskettu taajamaksi. Haistilan asema kuvattuna vuoden 1920 tienoilla. Kuva kirjasta Radan varrella - kokoelma Pauli Rauhala. Haistilan liikennepaikkarakennus kuvattuna 3.7.1989 (Kuva: Kari Ojanperä) - julkaistu Resiina-lehden numerossa 1995/3.

Ulvilan Friitalan nahkatehdas: C) Tämä ilmakuva Friitalan nahkatehtaasta julkaistiin resiina-lehden numerossa 1995/3. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli 1970-luvun alussa oppikoululaisena Friitalan nahkatehtaan uuden konttorirakennuksen rakennustyömaalla hanttipoikana (lähinnä laudankantajana) kuvassa näkyvälle vanhan tiilisen nahkatehtaan ja Pori-Tampereen radan läheiselle tasaiselle kenttäalueelle.

Ulvilan Pesä-Veikot (UPV): D) Antti Suomisen kuva ja teksti (kiitos): "1960- ja 1970-lukujen vaihteessa pesäpallohegemonia oli Satakunnassa. 1970 Ulvila voitti Suomen mestaruuden ja Kankaanpää voitti hopeaa. Kuvassa UPV:n Raimo Papinaho ja Jouko Kaijanen kotiutustilanteessa". Tämän kuvan otin UPV-Puurtilan välisestä pesäpallon SM-sarjan ottelusta kesällä 1970 - UPV tekee yhden yhdeksästä juoksustaan.