TURKU jalkapallokaupunkina - historiikkia (sivu 1/2):
"Aikojen alusta 70-luvun loppuun":

(Jukka Joutsi * viimeiset muutokset: 2.4.2015).

Turun jalkapallosivullemme #2.

Taustatietoja nykyisestä 'johtoseuroista':

(Heinäkuu 2009): TPS on turkulainen Veikkausliigassa pelaava jalkapalloseura. Se perustettiin vuonna 1922 vastavoimaksi ruotsinkieliselle Åbo IFK:lle.
Kotiottelunsa TPS pelaa Kupittaan Veritas Stadionilla. Yleisöennätys on 15 000 katsojaa, jonka se sai kasaan italialaista Internazionalea vastaan pelatussa ottelussa vuonna 1987. Veikkausliigan yleisöennätys on puolestaan 8937 TPS – FC Inter -ottelusta vuodelta 2008.
SM-sarjatasolla seuran ykkösjoukkue on pelannut 66 kautta, joiden aikana otteluita on kertynyt 1411 (613 voittoa,321 tasapeliä, 477 tappiota). Joukkue on pelannut aina joko Suomen korkeimmalla tai toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

TPS (Turku)

FC Inter Turku on vuonna 1990 perustettu turkulainen jalkapalloseura. Tarinan mukaan seuran perustaja Stefan Håkans perusti FC Interin pojalleen Patrikille.
Seuran sinimustien värien ja nimen esikuvana on pidetty perinteikästä italialaista huippuseuraa Internazionalea Milanosta..

Interin edustusjoukkuetoiminta aloitettiin vuonna 1992, jolloin se otti Kolmosessa pelanneen Nahkakuula-75:n sarjapaikan haltuunsa. Vuonna 1993 Inter puolestaan otti Kakkosen Turun Tovereiden sarjapaikan.
Se nousikin samalla kaudella ylemmälle sarjaportaalle muun muassa kolmen brasilialaisvahvistuksen ja Tero Forssin avittamana. Kaudeksi 1996 FC Inter olikin noussut jo historiallisesti Veikkausliigaan ja se hankki 83 maaottelua pelanneen Erkka Petäjän puolustuslinjoille.
Sen jälkeen se onkin pelannut maan korkeimmalla sarjatasolla lukuun ottamatta visiittiä Ykkösessä kaudella 1998.

FC Inter (Turku)

Suomen 'jalkapallomestaruudet' pelattiin CUP-muodossa v.1908-1929:

(Jalkapallon pikkujättiläinen, 2003): Englantilaiset teollisuusmiehet Rurik, Alfred ja John Crichton olivat aloittaneet jalkapallon pelaamisen Turussa kesällä 1890. Pelipaikka oli tasainen niitty Kupittaan rautatieaseman tuntumassa vain vajaan kilometrin päässä nykyisestä Kupittaan jalkapallokentästä. Crichtoneilla oli laivaveistämö, josta kehittyi aikanaan Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakka.
Pelaajina oli Crichtonin laivaveistämön työntekijöitä, suomalaisia koulupoikia ja satamassa vierailleita englantilaisia merimiehiä. Jalkapalloa pelattiin sunnuntaisin, mutta joskus myös arki-iltoina. Kesällä 1891 innostus alkoi jo hiipua. Heikkotasoinen pelikenttä, järjestelmällisen johdon puute ja pelaajien loukkaantumiset tulivat vastaan ensi-innostuksen jälkeen.

Merimiesten mukana Englannista Turkuunkin levinnyt peli oli satamasta levinnyt lyseon koulupoikien keskuuteen ja 'Turun Urheiluliitto' (TuUL) ja 'Turun Riento' olivat ottaneet lajin muiden toimintojensa rinnalle.
Voimistelunopettaja August Blomberg oli ollut pelaamassa Crichtonin veljesten peleissä v. 1890 ja hän toi jalkapallon Turun suomalaiseen klassilliseen lyseoon. Vuonna 1898 voimistelutunneilla pelattiin jo täysillä luokkien välisiä otteluita ja välituntipeliksi pallon kanssa pyöriminen oli jo tullut jäädäkseen.
Rurik Crichton lahjoitti kiertopalkinnon Turun koulujen väliseen mestaruusturnaukseen ja v.1893 Turun Urheilupuiston valmistuminen loi paremmat puitteet turkulaisille jalkapallointoilijoille.

Turkuun valmistui v.1893 Urheilupuisto, jossa jalkapalloilijoille oli hyvät olosuhteet kehittyä pelaajina.

Turun ensimmäinen 'erikoistunut' jalkapalloseura perustettiin jo vuoden 1905 tietämillä: 'Turun Jalkapalloseura'. Ruotsinkielisellä puolella Turussa voimat jalkapllon puolella keskitettiin heti yhteen seuraan - ÅIFK eli 'Turun IFK' (IF Kamraterna, Åbo).
ÅIFK (tai suomenkielisissä dokumenteissa myös TIFK alkuvaiheissa) voitti siis 'Suomen mestaruus'-tittelin cup-muotoisessa kisassa jo v.1910.

ÅIFK voitti kolme kertaa ~ TPS kerran.

Suomen mestaruudesta pelattiiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, jolloin Unitas voitti cup-finaalin.
Turkulaisista joukkueista voitti cupin ensimmäisen kerran ÅIFK v.1910 ja ÅIFK voitti lisäksi vuosina 1920 ja 1924. Häviävänä osapuolena ÅIFK oli cup-finaalissa vuosina 1911, 1913, 1915, 1916 ja vielä 1917.

Suomen 'Cup-mestaruuden' kaudella 1924 voittanut ÅIFK:n joukkue.
.

____________________________________________

Ruotsinkielisten menestykseen ei eri seuroihin hajoitettu suomenkielinen jalkapalloedutus Turussa yltänyt. Asia alkoi 1920-luvulla saada jo voimakasta kielipoliittistakin merkitystä ja niin alettiin puuhata yhtä suomenkielistä uutta seuraa, johon eri seurojen jalkapallojaostot keskitettäisiin.
Uutta seuraa perustava kokous pidettiin 24.10.1922 'Turun Kahvi-Salongit'-nimisessä paikassa ja uuden seuran nimeksi tuli Turun Palloseura (TPS).
TPS:n ensimmäiseksi puhenjohtajaksi valittiin konttoristi Uuno Mäki - tulisieluinen palloilumies jo TuUL-seuravuosinaan.

'Yhdistetty suomenkielinen Turun joukkue' kohtasi 15.10.1922 Turussa ruotsinkielisen Turun IFK:n (ÅIFK) ja tätä mustissa pelannutta miehistöä voi perustellusti pitää ensimmäisenä TPS:n jalkapallojoukkueena, vaikka TPS perustettiinkin vasta puolitoista viikkoa myöhemmin. Tämä varhainen TPS-kuva (kuten jatkossakin) on peräisin kirjasta 'Raitapaidat tulevat' (1972 ~ Mäki & Toivola).

TPS pääsi jo ensimmäisenä pelikesänään 1923 cupin loppuotteluun asti (kuva ylh.) - hävisi tosin finaalissa HJK:lle 1-3 Helsingissä. Saavutus oli kuitenkin rohkaiseva ja suomenkielisten jalkapallovoimien keskittäminen ymmärrettiin nyt yleisesti onnistuneen erinomaisesti.

Vuonna 1925 TPS teki menestyksekkään pelimatkan Ruotsiin - kuvassa poseerataan Tukholman olympiastadionilla.

Suomen mestaruuden cup-muodossa TPS voitti v.1928. Finaali pelattiin ensin (30.9.1928) Turussa - TPS-HIFK 1-1. Uusintaottelu pelattiin Helsingissä 7.10.1928 ja TPS voitti 3-2.
Ensimmäisestä TPS:n mestaruusjoukkueesta nousevat yhä niminä eturiviin Lauri Lehtinen, Helge Aalto ja Yrjö Suontausta.

Vasemmalla Lauri Lehtinen, oikealla Helge Aalto.

Lauri Lehtinen (s.1909) pelasi laitahyökkääjänä TPS-paidassa kaikkiaan kaudet 1927-1948. Hänen tililleen ehti tulla 8 A-maaottelua. Häntä ei pidä sekoittaa HJK:ssa koko uransa (1943-62) pelanneeseen toiseen Lauri Lehtiseen (s.1927), joka keskustukena pelasi mainittujen vuosiensa aikana 27 A-maaotteluakin.

Välihyökkääjä Helge Aalto (s.1906) pelasi TPS:ssa koko lyhyeksi jääneen peliuransa 1925-30. Muita ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa esiintyneitä pelaajia olivat mm. Arvo Kanerva, Atte Asplund (Aitero), Pentti Weckman (Veroma) ja Ilmari Oksanen.

Turun Palloseura (TPS) voitti cupin kerran - vuonna 1928, jolloin TPS tarvitsi uusintaottelunkin kukistaakseen HIFK:n. Turussa ensin 30.9.1928 (Urheilupuistossa) TPS-HIFK 1-1 ja uusinta 7.10.1928 Helsingin Pallokentällä HIFK-TPS 2-3.
Häviävänä osapuolena TPS oli cup-finaalissa vuosina 1923, 1925 ja 1926.

Suomen 'Cup-mestaruuden' kaudella 1928 voittanut TPS:n joukkue.
.

____________________________________________

Turun Weikot (TUL) aloitti jalkapallon vuoden 1916 tietämillä :

Jalkapalloa pelattiin Weikoissa jo 1910-luvulla. Ensimmäinen maininta vuosikertomuksissa on vuodelta 1916, jolloin "potkupallon" harjoittelusta vastaavaksi huoltajaksi eli treenariksi valittiin O. Rajala. Seuran jalkapallotoiminta käynnistyi toden teolla jalkapallo-osaston perustamisvuonna 1920.
Vuotta myöhemmin oli jalkeilla jo kolme joukkuetta ja saavutuksena ensimmäinen piirinmestaruus ja eteneminen TUL:n mestaruuskilpailujen välieräotteluun, jossa Helsingin Kullervo oli kuitenkin parempi luvuin 0-4. Seura toimi jo tällöin aktiivisena otteluiden järjestäjänä, mm. kyseinen välieräottelu oli Weikkojen järjestämisvastuulla. 1920-luvulla "ensi joukkue" (silloinen edustusjoukkue) kamppaili useasti ystävyysotteluissa mm. Helsingin Vesaa, Helsingin Kullervoa, Kotkan Rientoa ja Tampereen Kisa-Tovereita vastaan.
Vuonna 1922 palloiluosaston peliasuksi määrättiin aikaisemman raidallisen paidan sijaan musta paita, jossa oli punainen kaulus, punaiset kalvosimet sekä seuran merkki punaisella. Myöhemmin peliasua on muutettu useamman kerran.
Ensimmäinen kosketus kansainväliseen jalkapalloon saatiin vuonna 1923 ottelussa Neuvosto-Venäjää vastaan. Weikot hävisi 1-3, mikä oli varsin hyvä saavutus ottaen huomioon, että liittojoukkue oli hävinnyt 0-5. Vuonna 1925 tappioluvut olivat enää 2-3. Seuraavana vuonna TUL:n liittojuhlissa edustusjoukkue ylsi käsittämättömään suoritukseen voittaen Neuvosto-Venäjän joukkueen 3-2. 1925 Frankfurtin työläisolympialaisiin lähetetyssä TUL:n jalkapallojoukkueessa oli lisäksi kolme weikkolaista: Vieno Vuorenpää, Lauri Heinonen ja Yrjö Lehtonen. Vuorenpää teki kisojen ensimmäisen maalin avausottelussa Belgiaa vastaan. TUL:n joukkue ylsi loppuotteluun asti, jonka se hävisi Saksalle; tuloksena oli siis hopeaa.
Weikkojen jalkapallojoukkue kuului 1920-luvulla TUL:n ehdottomaan parhaimmistoon. Jo vuonna 1922 joukkue eteni liiton mestaruusotteluun, mutta hävisi sen Helsingin Kullervolle 5-0. Kullervo olikin 1920-luvun TUL-jalkapalloilun mahtiseura kaiken kaikkiaan seitsemällä mestaruudellaan. Kaksi vuotta myöhemmin Kullervo oli jälleen mestari voittaen Weikot 1-0. Mestaruusottelun tappiota oli kuitenkin edeltänyt välierävoitto Helsingin Jyrystä luvuin 6-1, Turun piirin mestaruusottelun voitto Pyrkivästä luvuin 2-0 ja seuraavanlainen ystävyysotteluiden sarja:
•3-0 voitto Helsingin Jyrystä, •2-2 tasapeli ja 5-1 voitto Tampereen Kisa-Tovereita vastaan, •4-0 voitto Helsingin Kullervosta, •2-0 voitto Vaasan Kiistosta, •5-2 voitto Pietarsaaren Stjärnasta.
Vuoden 1925 TUL:n mestari oli puolestaan Helsingin Vesa voittaen Weikot 1-0. Vuonna 1929 Weikot saavutti vihdoin TUL:n mestaruuden voittaen Helsingin Vesan luvuin 2-0. Samana vuonna käynnistettiin pitkäaikaiseksi tarkoitettu seuraotteluhanke Weikot-Helsingin Jyry-Helsingin Kullervo, mikä kuitenkin kaatui seuran lakkauttamisprosessin myötä. Myös suunniteltu, Weikkojen isännöimä ottelu Ruotsin TUL:ää vastaan kariutui, sillä Weikkojen maksettavaksi olisi tullut pääosa kustannuksista. Tämä ei ollut realistista seuran huonon taloustilanteen takia.
Vaikka urheilullisesti Weikkojen jalkapallo oli saavuttanut TUL:n huipun, kehitys kaatui seuran ja liiton ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja poliittiseen peliin. Vuonna 1930 tilanne kärjistyi jopa niin, että seuran jalkapalloilijoille ei myönnetty edes harjoitusvuoroja.

Turun Weikot joutui 1930-luvulla muuttamaan nimensä ~ 'Auran Voima'

TUL:n Turun piirin tilalle perustettiin 9.2.1930 TUL:n Varsinais-Suomen piiri, johon erotetuilla seuroilla, mukaan lukien Weikot, ei ollut mahdollista liittyä. Kiista johti lopulta siihen, että Turun raastuvanoikeus päätti lakkauttaa seuran 2.7.1930 perustaen päätöksensä "vallankumouksellisuuteen". Turun Weikkojen historia ei kuitenkaan pääty tähän - alkoi uusi vaihe seuran historiassa.
6.1.1931 pidettiin seuran kokous, jossa yritettiin jatkaa seuran toimintaa Veikkojen nimellä. Lakkautuspäätöksestä johtuen johtokuntaan valittiin ensi sijassa sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet edellisessä johtokunnassa. Seuran nimeksi hyväksyttiin Turun Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Veikot, mutta tätä viranomaiset eivät hyväksyneet. Se muistutti liiaksi vanhaa nimeä. Weikot korvattiin sanoilla Auran Voima, millä rekisteröinti onnistui. Auran Voimalle luovutettiin Weikkojen varat ja vastuut. Auran Voiman anomus TUL:ään liittymisestä hyväksyttiin. Seuran yleisurheilijoiden ja nyrkkeilijöiden edustusasuiksi päätettiin punainen paita ja valkoiset housut.

SM-sarja 1930 - TPS hopealla ~ ÅIFK jäi viimeiseksi ja putosi:

HIFK voitti Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS tuli toiseksi ja sai hopeamitalit ~ ÅIFK jäi kahdeksan joukkueen sarjassa viimeiseksi ja putosi mestaruussarjasta.

TPS perusti heti 1930-luvun alussa itselleen oman 'sisarseuran' nimeltään Turun Arsenal. Tarkoitus oli saada sekä edustusjoukkueen pelaajille, että myös nouseville nuorille pelaajille enemmän pelimahdollisuuksia piiritasolla. Turun Riento oli myös 1930-luvun alussa ottanut jalkapallon takaisin lajivalikoimaansa.

SM-sarja 1931 (=A-sarja) - TPS voitti pronssimitalit :

HIFK voitti toisen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). TPS sijoittui kolmanneksi.


ÅIFK pudonneena B-sarjassa ~ nousi karsintasarjasta takaisin:

ÅIFK pelasi kauden 1931 ns. 'B-sarjassa', jonka nousukarsintasarjasta sille lankesi pääsy seuraavan vuoden 1932 'A'-sarjaan, joka ensi kertaa pelattiin kaksinkertaisena. Karsintasarjassa oli neljä joukkuetta, ÅIFK voitti, toinen nousija oli HT (Helsinki). Nousua vaille karsintasarjasta jäivät Viipurin Reipas ja VIFK (Vaasa).

SM-sarja 1932 (=A-sarja) - TPS neljäs - ÅIFK nousijana kuudes:

HPS voitti sarjamuotoisista SM-sarjoistamme ensimmäisen kaksinkertaisena sarjana pelatun.
TPS sijoittui neljänneksi ja A-sarjaan noussut ÅIFK selviytyi kuudenneksi.

Merkittävä muutos turkulaisessa jalkapalloasetelmassa tapahtui v.1932, kun Turun Urheiluliitto (TuUL) myös päätti ottaa jalkapallon takaisin ohjelmaansa.
Paikallinen kilpailu kiristyi, pelejä riitti ja yhä enemmän nuoria hakeutui kaupungissa jalkapallon pariin. TPS ohjasi oman sisarseuransa 'Arsenalin' pelaajat TuUL-seuran riveihin pelaamaan ja keskittyi junioritoimintaan jo kuudella eri TPS-logon alle kuuluneella joukkueella.

SM-sarja 1933 (=A-sarja) - TPS neljäs ~ ÅIFK viides:

HIFK voitti kolmannen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa. Turkulaisittain lähes edelliskauden malliin, TPS taas neljäs, ÅIFK nyt viides.

Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden TPS:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama.

_________________________________

Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden ÅIFK:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama.

_________________________________

TuUL selvitti ensikertaa B-sarjasta tiensä A-sarjaan seuraavalle kaudelle 1934:

_________________________________

Edellä mainitun vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan Turun piirissä oli kirjoilla kauden 1933 alussa seuraavat turkulaiset jalkapalloseurat:
TPS (perustettu 1922), ÅIFK (per. 1908), Turun Riento (TR) (per. 1930), J.I.F. Mackabé (per. 1920) ja Turun Urheiluliitto (TUL, myöh. TU ja TuUL) (per. 1901).

SM-sarja 1934 (=A-sarja) - Huono turkulaisvuosi:
ÅIFK , TPS ja TuUL sarjan viimeisinä:

HPS voitti toisen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - Turussa asiat menivät mahdollisimman huonosti. Kolme turkulaisjoukkuetta jäi pitämään sarjassa perää siinä järjestyksessä, että ÅIFK säilyi sarjassa, TPS ja tulokas TuUL putosivat B-tasolle.
TuUL hävisi kauden aikana kaikki 14 otteluaan ja pystyi tekemään yhteensä vain 9 maalia.

TPS:n edustuspelaaja Kalervo Lindholm kuoli vuoden 1934 aikana.


Turun Riento (TR) B-sarjassa ~ ei selvinnyt nousukarsintasysteemistä:

SM-sarja 1935 (=A-sarja) - Huono turkulaismenestys jatkui: ÅIFK putosi 'jumbona':

HPS voitti jälleen Suomen mestaruuden.Ainoa pääsarjatason turkulaisjoukkue kaudella 1935 oli ÅIFK, joka putosi sarjan viimeiseltä sijalta toiselle sarjatasolle (uudeksi nimeksi 'Itä-Länsi'-sarja 1936 alkaen). Ylimmän sarjatason eli A-sarjan nimikin oli seuraavalle kaudelle muuttumassa 'Mestaruussarjaksi'.


TPS pudonneena B-sarjassa ~ nousi takaisin A-sarjaan (=1936 alkaen SM-sarja):

TuUL toisen sarjatason ympyröissä.

Riento ei mukana toisella sarjatasolla.

Seuraavalle kaudelle 1936 'B-sarjan' nimi muutettiin siis hankalaksi 'Itä-Länsi'-sarjaksi.

1936:

TPS nousijana uudessa 'SM-sarjassa' kuudes:

TPS oli palannut pääsarjaan yhden vuoden poissaolon jälkeen. Entinen A-sarjaksi kutsuttu pääsarjataso oli nyt saanut uuden nimen 'Mestaruussarja' (lyhyemmin myös 'SM-sarja'). Nimityksestä muodostui kestävä, sillä se pysyi voimassa aina kauteen 1990 asti.

Vuosi 1936 oli Berliinin olympialaisten vuosi ja Suomeen oli kutsuttu kansainvälistä jalkapallo-oppia antamaan saksalainen Fabra, jonka oppeja saivat hyödyntää myös olympiaehdokkaisiin lukeutuneet TPS-pelaajat Oksanen, Lehtinen ja Vahtera.


TuUL onnistui nousemaan SM-sarjaan kaudelle 1937.

Turun Riento ja ÅIFK 'Länsisarjan' lohkossaan viimeisillä sijoilla .

Selvennyksiä: UL = Turun Urheiluliitto (TuUL), TIFK = ÅIFK ja TR = Turun Riento (PA = Porvoon Akilles!).


SPL otti kaudella 1936 ensi kertaa käyttöön virallisen kolmannen sarjatason ~ nimeksi "Maakuntasarja" (ei turkulaisjoukkueita).

1937:

TPS SM-sarjassa kuudes * TuUL nousija putosi taas takaisin heti.

Vuoden 1937 SM-sarjassa TPS jäi kuudenneksi.
TuUL suoritti toisen yrityksensä SM-sarjatasolla, mutta tulos oli melkein yhtä heikko kuin ensimmäiselläkin kerralla v. 1934. Nyt TuUL sai sentään yhden voiton ja yhden tasapelin - ja 12 maalia (14 pelissä).


ÅIFK edelliskauden 'Länsisarjan' jumbosijoiltaan uudessa Maakuntasarjassa (3. sarjataso) ~ nousi lopulta takaisin 2. sarjatasolle.

Jalkapallon maakuntasarja vuonna 1937 pelattiin kahdessa maantieteellisesti jaetussa lohkossa, ja kukin alueellinen piiri sai lohkoihin yhden paikan, joihin selviytyi alueellisten karsintojen voittajat. Idän lohkon voitti Ylä-Vuoksen Palloseura ja länsilohkon Rauman Pallo-Iirot. Lohkovoittajat nousivat seuraavan kauden Itä-Länsi-sarjan vastaaviin lohkoihin. ÅIFK hävisi ratkaisevan ottelun Raumalla Pallo-Iiroille 0-6.
SPL:n edustajakokous päätyi lopulta kuitenkin toisen sarjatason eli Itä-Länsi-sarjan laajentamisen, ja mm. keväällä 1938 pelattiin lisää karsintapelejä. Muut nousijat kauden 1938 Itä-Länsi-sarjaan olivat EIF, GBK, Haka, JoPS, SiU, SoPa, SoPS, VIlves, ÅIFK.


Turun Riento vain Turun piirisarjojen pyörteissä.

1938:

TPS SM-sarjassa hopealla.


TuUL ja ÅIFK 'Länsisarjansa' etelälohkossa toinen ja neljäs.


Turun Riento edelleen vain Turun piirisarjojen pyörteissä.

1939-40: Talvisodan aika:

TPS Suomen mestari v.1939 sarjan jäädessä sodan vuoksi kesken.

TPS julistettiin v.1939 talvisodan syttymisen uhan vuoksi keskeytetyn SM-sarjan voittajaksi ja siten Suomen mestariksi, kun pelejä puuttui joukkueilta enää muutamia.

Vuoden 1940 aikana pystyttiin pelaamaan välirauhan aikana ylimääräinen cup-kilpailu, josta ei kuitenkaan SM-mitaleita jaettu. Finaalissa Turussa TPS hävisi Susille 0-2.


ÅIFK Länsisarjan lohkossa #2 (toinen sarjataso) ~ voitti lohkon 1/6.

TuUL Länsisarjan lohkossa #2 ~ sijoitus: 4/6.

Riento Länsisarjan lohkossa #3 ~ sijoitus: 6/7.


MAAKUNTASARJASSA (3. sarjataso) ehdittiin kauden aikana pelata vain kolme karsintaluonteista ottelua ~ mukana ei turkulaisjoukkueita.


Turun Weikot ~ eli 1930-luvun loppupuolen 'Auran Voiman' jalkapallokuulumisia:

'Auran Voiman' aikana (TUL) palloilu sai oman jaostonsa vuonna 1934, jolloin siinä oli jalkapallon ohella mukana käsipallo ja jääpallo. Seuran jalkapallo oli vaikeuksissa, sillä edustusjoukkue oli hajonnut ja pelaajia siirtyi muihin seuroihin. A-sarjapaikka pystyttiin kuitenkin pitämään.
Vähitellen saatiin koottua useampia joukkueita. Vuonna 1935 piirin kevätsarjoihin osallistui kaksi, vuonna 1936 kolme ja vuonna 1937 jo viisi joukkuetta. Kolme joukkueista oli palloilujaoston alaisia yleisen sarjan joukkueita, yksi oli nuorten joukkue ja yksi oli seuran voimailijoista koottu joukkue.
Vuonna 1938 edustusjoukkue karsi paikasta TUL:n mestaruussarjaan, mutta ratkaiseva ottelu hävittiin. Piirin kevätsarja sentään voitettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1940 Voiman edustusjoukkue voitti piirin Cup-sarjan ja nousi TUL:n mestaruussarjaan. Aarre Salokangaskin valittiin liittojoukkueen keskushyökkääjäksi.
Jatkosodan alkaminen kuitenkin keskeytti sarjatoiminnan. Joukkueiden määrä väheni dramaattisesti.

Välirauhan aika ja 1941-44: Jatkosodan aika:

TPS julistettiin taas v. 1941 sodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi' (1940-41).

TPS julistettiin taas v. 1941 jatkosodan vuoksi keskeytetyn sarjan 'mestariksi' edustajakokouksen päätöksellä.


ÅIFK C-sarjan (=Maakuntasarjan) lohkossa #1 (kolmas sarjataso) ~ voitti lohkon 1/6 ja pääsi nousufinaaleihin (jäi kesken).

Riento C-sarjan (=Maakuntasarjan) lohkossa #1 (kolmas sarjataso) ~ sijoitus 5/5.

TuUL C-sarjan (=Maakuntasarjan) lohkossa #2 (kolmas sarjataso) ~ sijoitus 4/4.


1942:

Vuonna 1942 pyöri vain epävirallinen cup-kilpailu (2. kierros: Helsingin Toverit-TPS 3-0).


1943-44:

TPS sai hopeamitalit SM-sarjassa 1943-44 (hävisi uusintapelissä Suomen mestaruuden VIFK:lle).

TUL-joukkue Maarian Kisa-Veikot (myöh. = TuKV) yhteisessä SM-sarjassa 1943-44, mutta TUL vetäytyi kesken pois.

Vuoden 1943 toimintakertomuksesta - 10 joukkuetta (mukana vielä TUL-seurat MKV ja TPV) ~ sarja siis vielä kesken.

HUOM! ~ TPV = Tampereen Pallo-Veikot ; MKV = Maarian Kisa-Veikot (myöhemmin Turun Kisa-Veikot eli TuK-V).

Toisenlainen SPL-taulukko 1943-44 - 8 joukkuetta (ilman TUL-seuroja MKV ja TPV).

Kävi niin, että TUL vetäytyi sodan melskeissä yhteissarjatoiminnasta ja taulukko jäi tällaiseksi (ilman seuroja MKV ja TPV).


ÅIFK toisella sarjatasolla (nyt nimenä jo 'Suomensarja') ~ sijoittui lohkossaan viidenneksi.


Turun Pallokerho (TPK) ensi kertaa mukana Maakuntasarjassa:

Jatkosodan varjostamalla pelikaudella 1943-44 TPK aloitti oman pitkän historiansa valtakunnallisilla virallisilla sarjatasoilla. Kauden 1943-44 Maakuntasarja pelattiin cup-systeemillä. Ensimmäisellä kierroksella TPK voitti Raumalla Iirot 3-1, mutta koki toisella kierroksella kotitappion Kallion Palloseuraa (KaPS, Helsinki) vastaan 2-5.


Turun Weikot ~ eli 'Auran Voiman' jalkapallokuulumisia:

Jatkosodan aikana pidettiin yllä ajatusta perustaa TUL:n yhteinen jalkapallojoukkue, johon olisi koottu työväenseurojen parhaimmisto. Tämä ajatus kaatui kuitenkin vallan ja vastuun jakamiseen, sekä eri seurojen perinteisiin ja myös nimiongelmaan. Sodan päätyttyä Voima osallistuikin kevätsarjoihin jälleen seitsemällä omalla joukkueella, ykkösjoukkueen voittaessa sarjansa ja sijoittuen TUL:n mestaruussarjassa kolmanneksi.

1945:

TPS voitti SPL:n omassa SM-sarjassa 1945 mestaruuden, mutta "Suomen mestaruus" meni erikseen VPS:lle!

Edelliskauden kahdeksan SM-sarjan joukkuetta ja Suomensarjan neljä parasta oli jaettu SPL:n omassa Mesturuussarjassa kahteen lohkoon. Lohkovoittajat kohtasivat - TPS voitti VIFK:n jatkoajalla 2-1 ja oli SPL:n mestari.

Erikseen pelattiin sodan jälkeisessä liennytyshengessä vielä kahden liittomme (SPL ja TUL) kesken vielä "Suomen mestaruudesta". Cup-muotoisissa loppuratkaisuissa TPS hävisi semifinaalissa kotonaan VPS:lle 4-5, joka vielä finaalissa voitti HPS:n 2-0. VPS oli "Suomen mestari" ja TPS oli "SPL:n" mestari.

TPS oli voittanut SPL:n oman sisäisen 'SM-sarjan', mutta varsinainen Suomen mestaruus ratkaistiin vielä cup-kilpamuodossa. Sotkua on kuitenkin tulkintatavoissa - esimerkiksi 'Jalkapallon Pikkujättiläinen' kirjoittaa:
TPS voitti Suomen mestaruuden jälleen 1945, ja vuoden 1928 mestareista mukana olivat edelleen Lauri Lehtinen ja Ilmari Oksanen. Sotien jälkeen turkulaiseen jalkapalloon vaikutti voimakkaasti unkarilainen valmentaja Imre Markos, joka toimi TPS:n, TuPK:n, TuTo:n ja TuKV:n valmentajana.


Turun Kisa-Veikot (TuKV) TUL:n edustajana mukana kahden liittomme yhteisessä cup-muotoisessa "Suomen Mestaruussarjassa".

Vuoden 1945 aikana pelattuun SPL:n ja TUL:n yhteiseen cup-kilpailuun olivat molemmat liitot karsineet erikseen 32 joukkuetta. TuKV selvisi 4. kierrokselle asti, kunnes hävisi tulevalle mestarille VPS:lle Vaasassa 3-1.


1945: TPK (kolmas) ja ÅIFK (neljäs) heti kärjiparin takana omassa Suomensarjan lohkossaan #1:

1945-46:

TPS SPL:n omassa SM-sarjassa 1945-46 hopeasijalla (SPL).

Suomen Mestaruudesta (=SPL:n ja TUL:n yhteinen titteli) pelasivat keskenään liittojensa mestarit VIFK ja TPV. VIFK voitti uusinnan 5-1. Mainittakoon, että pelikausi "1945-46" alkoi syksyllä 1945 ja jatkettiin loppuun alkukesällä 1946. Tällä hankalalla tavalla pelattiin vielä 1946-47 ja 1947-48, mutta loppukesästä 1948 pelattiin uusi sarja kokonaan jo loppuun ja siirryttiin nykyiseen 'yhden kesäkauden" käytäntöömme.


SPL:n Suomensarjassa ei turkulaisjoukkueita


Maakuntasarjassa neljä turkulaisjoukkuetta (kolmas sarjataso):

TPK voitti Maakuntasarjan lohkonsa (1/6) ja nousi Suomensarjaan.

ÅIFK Maakuntasarjan lohkossa ~ sijoitus 3/6.

"Uusi turkulaisjoukkue" Maakuntasarjassa: Turun Makkabé - sijoitus 5/6.

"Uusi turkulaisjoukkue" Maakuntasarjassa: Turun Kärpät - jäi viimeiseksi (6/6) (sotkettu usein saman ajan Porin Kärppiin!).

1946-47:

TPS neljäntenä SPL:n sisäisessä SM-sarjassa (1946-47):

TPS pelasi SM-sarjassa (1946-47) ja samalla karsittiin kaksi parasta yhteiseen SPL:n ja TUL:n loppusarjaan. TPS sijoittui 'SPL:n sisäiseksi SM-sarjaksi' kutsutussa 8 joukkueen sarjassa neljänneksi.
Tilastonikkareille tällaiset 'sisäiset liittojen SM-sarjat' ja liittojen parhaiden joukkueiden SM-loppusarjat ovat luonnollisesti aiheuttaneet ankarasti päänvaivaa ja pelkästään 'Suomen mestaruuksien' laskennassa eri joukkueille on melkoisesti kirjavuutta laskentatavasta riippuen.
VIFK esimerkiksi voitti SPL:n sisäisen SM-sarjan, mutta HIFK voitti liittojen loppusarjan - molemmat seurat ovat halunneet laskea itselleen vuodesta 1947 'Suomen mestaruuden'. Kun sarjat lisäksi pelattiin kahden eri vuoden aikana, on merkintätavoista syntynyt lisäsotkuja.


Turun Toverit (TUL) liittojen yhteisen loppusarjan toisella sijalla.

Turkulaisjoukkueista vain TuTo selvisi neljän joukkueen loppusarjaan, johon pääsivät omista karsinnoistaan sekä SPL:n että TUL:n kaksi parasta joukkuetta. TuTo oli KTP:n ohella TUL:sta, HIFK ja VIFK olivat SPL:sta. TuTo hävisi uusintaottelussa mestaruuden hävitessään HIFK:lle 2-3.


TPK neljäntenä SPL:n Suomensarjan etelälohkossa (1946-47):


Maakuntasarja * Varsinais-Suomi (1946-47):

ÅIFK Maakuntasarjassa (1946-47): voitti lohkonsa - 1/4.

Makkabé Maakuntasarjassa (1946-47): viimeisenä lohkossaan - 4/4.

1947-48:

TPS neljäntenä SPL:n Mestaruussarjassa 1947-48:


TPK kolmantena SPL:n Suomensarjan etelälohkossa (1947-48):


Maakuntasarja * Varsinais-Suomi (1947-48):

ÅIFK Maakuntasarjassa: sijoitus 2/5,

Makkabé Maakuntasarjassa: taas viimeisenä lohkossaan - 5/5.

1948:

TPS liittojen yhteisessä 'mammuttisarjassa' hopealla:

Kolme turkulaista TUL-joukkuetta liittojen yhteisessä mammutimaisessa SM-sarjassa:

TuWe - 7/16.

TuTo - 8/16.

TuKV - 14/16.

Vuodelle 1948 TUL ja SPL järjestivät melkoisen mammuttisarjan, kun molemmat liitot saivat laittaa kahdeksan joukkuettaan yhteensä 16 joukkueen yksinkertaiseen sarjaan.

TPS sijoittui toiseksi, turkulaisseuroja mahtui mukaan muutenkin: TuWe seitsemäs, TuTo kahdeksas ja TuKV neljästoista.

SPL oli keväällä 1948 palkannut ulkomaisia valmentajia pelitasoa kohottamaan. Turkulaisjoukkueet TPS ja TuPK (TPK) saivat yhteiseen käyttöönsä unkarilaisen Imre Markos'in, jonka johdolla TPS nopeasti pystyi nousemaan hetkellisestä alennustilastaan.


Turun Weikot ~ eli 'Auran Voima' ~ TUL:n johtavia joukkueita:

Vuonna 1948 seura osallistui kymmenellä joukkueella piirin jalkapallotoimintaan ollen aikansa vahvin TUL:n palloiluseura. Samana vuonna seuraan siirtyivät nimekkäät pelaajat Kalevi Lehtovirta, Kaino "Kingi" Honkanen sekä hänen veljensä Keijo Honkanen. Joukkoon liittyivät myös Allan Möller, Aulis Hirvonen, Martti Immonen ja Lasse Ruohonen. Maalivahtina oli Matti Salminen. Toiminnan laajeneminen näkyi luonnollisesti myös ottelumäärissä, jotka nousivat 150:een. Vuonna 1948 TuWe:n joukkueessa pelasivat Aarre Salokangas, Reino Helispuro, Martti Lahti, Helge Vienonen, Talat Ismail (Atik Ismailin isä), Turkka Salmi, Kauko Laine, Martti Halme, Tauno Grön, Leo Salminen ja Kalevi Lehtovirta. Lehtovirta oli mukana kuusi kertaa myös maajoukkueessa. Valmentajana toimi Alku Kaukonen. TUL:n mestaruuden voitti v.1948 Jalkapallokirjan tilastojen mukaan virallisesti kuitenkin Rauman Työväen Urheilijat (RTU). TuWe oli paras TUL-seura TUL:n ja SPL:n yhteisessä 16 joukkueen SM-sarjassa, ilmeisesti sen perusteella TuWe-historioitsijat pitävät myös seuraansa TUL-mestarina kaudella 1948.


(Kalevi Wiik, TuTo - sähköposti 24.3.2013): Turun Weikot ei ollut TUL:n mestari vuosina 1948, 1949! Olen ajatellut usein, mihin nämä Weikkoja koskevat virheelliset tiedot perustuvat? Todennäköinen virhelähde on Weikkojen historiakirja. Asia ei ole järin tärkeä, mutta minulle henkilökohtaisesti on aina ollut suuri pettymys se, että TuTo ei koskaan voittanut TUL:n mestaruutta, vaikka läheltä piti monta kertaa. Pelasin itse TuTo:ssa 1950-luvun alkuvuosina.
On ollut mukava lukea näitä ja muistella menneitä. Erinomaisia kuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Veikot ei ollut TUL:n jalkapallomestari vuonna 1948 eikä vuonna 1949. Veikot on saavuttanut yhden kerran TUL:n mestaruuden. Se tapahtui 1929, jolloin Veikot voitti Helsingin Vesan TUL-cupin loppuottelussa 2 - 0.
Kun väitän, että Weikot ei voittanut mestaruutta (Suomen tai TUL:n) 1940-luvulla, perustelen väitettäni seuraavilla tiedoilla 1940-luvun loppuvuosilta:
A) Vuonna 1945-1946 SPL:n sarjan järjestys: 1) VIFK, 2) TPS. TUL:n sarjan järjestys: 1) TPV, 2) TuTo, 3) KTP (Veikot ei ollut mukana). Loppuottelut: VIFK - TPV 5 -2, 0 -1 ja 5 - 1.
B) Vuonna 1946-1947 TUL:n mestaruussarjan järjestys oli: 1) KTP, 2) TuTo, 3) Weikot. SPL:n järjestys: VIFK 2) HIFK, 3) VPS, 4) TPS. Suomen mestaruuden ratkaisivat kummankin liiton kaksi parasta; järjestys: 1) HIFK, 2) TuTo, 3) KTP, 4) VIFK.
C) Vuonna 1947-1948 TUL:n mestaruusssarjan järjestys: 1) RTU, 2) KTP, 3) TuTo, 4) Kullervo, 5) Weikot.
D) Vuoden 1948 syksyllä oli liittojen yhteinen mammuttisarja (16 joukkuetta). Järjestys: 1) VPS, 2) TPS, ... 7) TuWe, 8) TuTo, 9) KTP. Mestaruusottelu VPS - TPS 3 - 0. TUL:n mestaruus ratkesi omassa (vuoden 1947-1948) sarjassa; ks. edellä oleva kohta c.
E) Vuonna 1949 yhteinen mestaruussarja: 1) TPS, ... 5) KTP, 6) Weikot...12) TuTo. TUL:n mestaruus ratkaistiin cupin loppuottelussa: KTP - TuPy 3 - 0. (Vuonna 1950: KTP - TuTo 3 - 1.)
TuWe:n historiakirjan kuvassa sanotaan olevan "TUL:n mestarijoukkue vuodelta 1949". Sivun 113 mukaan Weikot olisi ehkä ollut siis mestari kahtena vuotena peräkkäin: 1948 ja 1949. Olen monta kertaa pelannut tätä joukkuetta vastaan, mutta se ei ollut koskaan TUL:n mestari. Jos se halutaan nimetä "TUL:n mestariksi" sillä perusteella, että se oli parhaiten menestynyt TUL:n joukkue vuoden 1948 syksyn mammuttisarjassa, niin samalla perusteella tulisi TuTo nimetä TUL:n mestariksi vuoden 1946-1947 neljän joukkueen mestaruussarjan perusteella, vaikka TUL:n oman sarjan perusteella (ks. yllä kohta b) TUL:n mestari oli KTP.
Ystävällisin terveisin, Kalevi Wiik, TuTo.


SPL:n ja TUL:n yhdistetyssä 16 joukkueen 'Suomensarja. etelälohkossa neljä turkulaisjoukkuetta:

TPK - 2/16.

TuPy (Turun Pyrkivä) (TUL) - 5/16.

TuTe (Turun Teräs) (TUL) - 9/16.

TuKT (Turun Kisa-Toverit) (TUL) - 16/16.


Maakuntasarjan 'länsilohkossa B' kolme turkulaisjoukkuetta:

ÅIFK - 3/6.

Turun NMKY - 5/6.

Makkabé - taas lohkossaan viimeinen (6/6).


Turun Jyry (TUL) mukana liittojen yhteisen Suomensarjan karsinnoissa:

TUL-seura Turun Jyry oli karsimassa 1948 TUL:n edustajana liittojen yhteisen Suomensarjaan. Cup-muotoinen karsinta päättyi Jyryn kohdalla lyhyesti ja tylysti: vieraspeli Tampereella (TaPa) päättyi yksiselitteisesti tappioon lukemin 0-10!.


'Åbo Boll & Idrottsällskap' mukana Maakuntasarjan (SPL) karsinnoissa:

'Åbo Boll & Idrottsällskap' sai Maakuntasarjan karsintasysteemissä heti ensimmäisellä kierroksella arvontatuloksena eksoottisen laivamatkan Maarianhaminaan, missä IFK Mariehamn voitti turkulaiset niukasti 1-2. Tie karsinnoissa Maakuntasarjaan katkesi heti, mutta pettymys unohtui varmasti jo laivamatkalla takaisin Turkuun.

1949:

SM-sarja 1949: mukana kolme turkulaisjoukkuetta:

TPS Suomen mestari (1/12).

TuWe (TUL) ~ sijalla 6/12.

TuTo (TUL) ~ viimeisellä sijalla 12/12.


TPS voitti Suomen mestaruuden 12 joukkueen SM-sarjassa yhden pisteen erotuksella - hopeaa otti VPS.
Kuvassa tekstissä on virhe, pokaalimies Lauri Lehtisestä nimiluettelo lähtee tietenkin vasemmalle, ei oikealle.

SPL:n edelliselle kaudelle palkkaama valmentaja Imre Markos teki nyt TPS:n kanssa yksityisen valmennuksen jatkosopimuksen. Se osoitti, miten tyytyväisiä TPS-leirissä oltiin unkarilaisen suorituksiin.

TPS:n maineikkain pelaaja 1959 oli mitä ilmeisimmin välihyökkääjä Urho Teräs (s.1915), joka urallaan pelasi 10 A-maaottelua. Hän aloitti uransa Turun Urheiluliiton joukkueessa (1934-36) ja siirtyi sitten TPS-paitaan. Hän pelasi mustavalkoraitaisissa uransa loppun asti eli huikeat 15 kautta (sotavuosien tauot huomioiden): 1938-54.

TPS:n mestaruusmiehistöstä 1949 mainittakoon myös keskushyökkääjä Eugén Johansén (s.1915) - pitkäaikainen turkulaisen jalkapalloilun varhaisvuosien merkkihahmo. Johansen pelasi vuodet 1933-1947 ÅIFK:n keltapaidoissa ja siirtyi sitten TPS-paitaan, missä pelasi reilusti yli 30-vuotiaana vielä kaudet 1948-52.

Valokuvassa nämä 'kovat luut' ovat vierekkäin - Eugén Johansén neljäs oikealta ja Urho Teräs viides oikealta. Molemmat kuvassa noin 34-vuotiaita.


Turun Weikot edelleen TUL:n huippujoukkeitten joukossa.

Turun Weikot voitti kuvatekstin mukaan tällä miehistöllä TUL:n mestaruuden v.1949, mutta Jalkapallokirjan tilastojen mukaan TUL:n 'virallinen' mestari 1949 oli kuitenkin Kotkan Työväen Palloilijat (KTP). TuWe oli 'oikeassa' SM-sarjassa kuitenkin kuudes parhaana TUL-joukkueena, ehkä sen perusteella TuWe-historioitsijat haluavat muistaa kauden TUL-mestaruusvuotena.
Vuonna 1949 TuWe:n valmentajana oli unkarilainen Janos Nagy. Kärkipään asema säilyi ja sarjoissa pelasi kaikkiaan 10 joukkuetta. Kansainvälisistä otteluista on säilynyt mm. maininta ottelusta Ruotsin BBK:ta (Boden Bandy Klubb) vastaan. Seuran pelaajista Kalevi Lehtovirta, Kaino Honkanen, Allan Möller ja Aulis Hirvonen valittiin liittojoukkueeseen. Kalevi Lehtovirran ura Weikoissa päättyi kuitenkin epäselvyyksiin pelaajapalkkioissa ja vuoden kilpailukieltoon.


Suomensarjan länsilohkossa kolme turkulaisjoukkuetta (SPL & TUL ~ yhteinen):

TPK ~ sijalla 2/16.

TuPy (TUL) ~ sijalla 4/16.

TuKV (TUL) ~ sijalla 11/12.


Maakuntasarjan länsilohkon B-lohkossa kaksi turkulaisjoukkuetta:

Turun NMKY ~ sijalla 4/6.

ÅIFK ~ viimeisellä sijalla 6/6.


Turun Teräs (TUL) mukana liittojen yhteisen Suomensarjan karsinnoissa:

TUL-seura Turun Teräs oli karsimassa 1949 TUL:n edustajana liittojen yhteisen Suomensarjaan. Cup-muotoinen karsinta alkoi Teräs-miehille hyvin. Avauskierroksella kaatui Salon Vilpas vieraskentällä lukemin 4-3, toisella kierroksella TuTe voitti kotonaan BK-46:n Karjaalta lukemin 4-0. Ratkaisevalle kolmannelle kierrokselle arpa heitti vaikean vastustajan Turkuun - Viipurin Reipas tuli ja voitti TuTe-miehet niukasti 4-3.


'Åbo Boll & Idrottsällskap' taas 'risteilemässä' mukana Maakuntasarjan (SPL) karsinnoissa:

'Åbo Boll & Idrottsällskap' sai jälleen - edelliskauden tapaan - Maakuntasarjan karsintasysteemissä heti ensimmäisellä kierroksella arvontatuloksena eksoottisen laivamatkan Maarianhaminaan, missä IFK Mariehamn voitti turkulaiset selvästi 4-0.

1950:

SM-sarjassa TPS ja Turun Weikot (10 joukkuetta):

TPS SM-sarjassa 7. sijalla.

TPS (1950): puheenjohtaja: L.Lehtinen, huoltaja: I.Markos, pelipaita musta-valkoraitainen - housut valkoiset.

TuWe SM-sarjassa 9. sijalla ja putosi Suomensarjaan.

TuWe (1950): puheenjohtaja: P.Normasto, huoltaja: A.Kaukonen, pelipaita keltainen (musta poikittaisraita) - housut punaiset.


Suomensarjan länsilohkossa TuPK, Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta):

TuPK voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1951.

TuPK (1950): puheenjohtaja: T.Kvikant, huoltaja: O.Luoto, pelipaita sininen - housut valkoiset.

Turun Pyrkivä Suomensarjassa 3. sijalla

TuPy (1950): puheenjohtaja: E.Hakala, huoltaja: O.Venho, pelipaita musta-vihreäraitainen - housut valkoiset.

Turun Toverit pudonneena Suomensarjassa 7. sijalla - säilyi toisella sarjatasolla.

TuTo (1950): puheenjohtaja: O.Laaksonen, huoltaja: L.Koukku, pelipaita puna-valkoraitainen - housut siniset.


Turun NMKY:n Urheilujat (TNMKY) ~ Maakuntasarjan etelälohkossa 'B': sijoitus 3/6.

TNMKY (1950): puheenjohtaja: P.Lausti, huoltaja: R.Suominen, pelipaita sininen - housut siniset.


Kaksi turkulaisjoukkuetta karsimassa Maakuntasarjaan;

Makkabé, Turku:

Makkabé arvottiin ensimmäisellä karsintakierroksella matkustamaan Luvian kivikirkon viereiselle kuusiaidan reunustamalle kentälle kohtaamaan Luvian Vedon. Tiukka peli päättyi tasanumeroin 2-2. Uusintaottelu pelattiin Turussa ja Makkabé voitti 2-1. "Loppukierroksen" ratkaisuotteluun Makkabé sai jälleen matkustaa eksoottiseen kohteeseen: Köyliössä Tiurun Nuorisoseuran Urheilijat voitti Makkabén lukemin 2-1. Maakuntasarja jäi haaveeksi. Tämän jälkeen 'Makkabé, Turku' ei enää ole putkahtunut esille tämän kirjoittajan tutkimuksissa. Helsingissä on toiminut "Makkabi" (ent. Stjärnan) kauan.
(Wikipedia, 2015): Makkabi (engl. Maccabi) on usean eri israelilaisen ja juutalaisuuteen perustuvan yhdistyksen nimi. Tunnetuin Makkabi-järjestö on juutalaisen nuorison urheilujärjestö, jonka kansainvälinen katto-organisaatio Maccabi World Union järjestää joka neljäs vuosi Israelissa kansainvälisen urheilutapahtuman makkabiadit, joka on järjestön oman ilmoituksen mukaan maailman neljänneksi suurin toistuva urheilutapahtuma, olympialaisten, universiadien ja Kansainyhteisön kisojen jälkeen. Maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut Makkabi-seura on helsinkiläinen vuonna 1906 perustettu Urheiluseura Makkabi.

Åbo BOIS (Åbo Boll Och Idrottsällskap):

Åbo BOIS matkusti ensimmäisellä kierroksella Saloon, missä sikäläinen viesti oli lukemin 2-1 vieraitaan parempi.

1951:

SM-sarjassa TPS ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK) (10 joukkuetta):

TuPK SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA.

TPS SM-sarjassa 6. sijalla.


Suomensarjan länsilohkossa TuWe, Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta):

Turun Pyrkivä voitti Suomensarjan lohkonsa ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1952.

Turun Toverit Suomensarjassa 4. sijalla

Turun Weikot Suomensarjassa 7. sijalla ja säilyi toisella sarjatasolla.


Maakuntasarjan länsilohkossa A-lohkossa TuNMKY - sijoitus 2/6.


Kaksi turkulaisjoukkuetta karsimassa Maakuntasarjaan: kohtasivat ratkaisupelissä ja ÅIFK nousi Maakuntasarjaan.

ÅIFK ja Åbo BOIS

Ensimmäisellä kierroksella ÅIFK murskasi kotikentällään Kimito Sport Föreningenin 11-1. Åbo BOIS matkusti Nakkilaan, missä turkulaiset voittivat isäntänsä lukemin 3-1. Raikeisevalle "loppukierrokselle" turkulaisjoukkueet arvottiin vastakkain ja ÅIFK voitti mahdollisimman niukasti numeroin 1-0. ÅIFK nousi seuraavalle kaudelle Maakuntasarjaan.

1952:

SM-sarjassa TPS, Pyrkivä ja Turun Pallokerho (TPK tai TuPK).
Pronssista huolimatta huonompi vuosi Turulle ~ kaksi joukkuetta putosi Suomensarjaan:

Turun Kupittaalle valmistui vuoden 1952 Olympialaisiin uusi jalkapallostadion.

Turun Pyrkivä SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA.

TuPK SM-sarjassa 9. sijalla - putosi Suomen sarjaan.

TPS SM-sarjassa 10. sijalla - putosi Suomen sarjaan.


Suomensarjan länsilohkossa TuWe ja TuTo (10 joukkuetta):

Turun Toverit Suomensarjassa 2. sijalla

Turun Weikot Suomensarjassa 8. sijalla ja säilyi nipin napin toisella sarjatasolla.


Maakuntasarjan länsilohkon A-lohko:

Turun NMKY ~ sijalla 2/7.

ÅIFK ~ viimeisellä sijalla 7/7 - putosi piirisarjan kiemuroihin.


Karsinta Suomensarjaan:

Turun Teräs (TUL) ~ sijalla 2/8 lohkossaan ja selvisi seuraavalle kaudelle Suomensarjaan.


Karsinta Maakuntasarjaan - IFK Mariehamn pudotti molemmat turkulaiset karsijat:

Turun Pallo (TuPa) - hävisi 1. kierroksella vieraissa IFKM:lle 1-2.

Åbo BOIS: - hävisi 2. kierroksella kotonaan IFKM:lle 1-3.

Ensimmäisellä kierroksella Åbo BOIS oli voittanut Uudessakaupungissa UP-46:n numeroin 4-1.

1953:

SM-sarjassa Turusta 'vain' Pyrkivä

Turun Pyrkivä SM-sarjassa 5. sijalla.


Suomensarjan länsilohkossa viisi turkulaisjoukkuetta (yht. 10 joukkuetta):

Turun Toverit voitti Suomensarjan länsilohkon - nousi SM-sarjaan.

TuPK putoajana Suomensarjassa 2. sijalla.

TPS putoajana Suomensarjassa 4. sijalla.

Turun Weikot Suomensarjassa 9. sijalla - putosi Maakuntasarjaan.

Turun Teräs nousijana Suomensarjassa viimeisellä sijalla - putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarjan länsilohko ('A'):

Turun NMKY jäi lohkossaan viimeiseksi (7/7) ja katosi 18 kaudeksi virallisista sarjaympyröistä - keskittyi kai vain koripalloon.


Karsinnat Maakuntasarjaan - kolme turkulaisjoukkuetta mukana - ÅIFK selvisi karsinnasta Maakuntasarjaan:

Karsintapelit turkulaisilla: 1. kierros - TuPa-Åbo BOIS 3-0 ja Lohjan Urheilijat-ÅIFK 1-7. Ratkaiseva 2. kierros: ÅIFK-TuPa 1-0.

1954:

SM-sarjassa Turun Pyrkivä ja Turun Toverit:

Turun Pyrkivä voitti Suomen mestaruuden.

Turun Toverit SM-sarjassa nousijana 5. sijalla.


Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuPK (10 joukkuetta):

TPS Suomensarjassa 5. sijalla.

TuPK Suomensarjassa 9. sijalla ~ putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja 1954 ~ Länsilohko II:ssa peräti seitsemän (7) turkulaisjoukkuetta:

ÅIFK voitti lohkon (1/10), mutta jäi lohkovoittajien läntisessä nousukarsintalohkossa viimeiseksi (8/8) - ei noussut.

Turun Weikot (TuWe) - sijalla 2/10.

Turun Teräs (TuTe) - sijalla 3/10.

Turun Kisa-Veikot (TuKV) - sijalla 4/10.

Turun Yritys - sijalla 6/10.

Turun Pallo-Veikot (TuP-V) - sijalla 7/10.

Turun Jyry - sijalla 8/10.

1955:

SM-sarjassa Turun Pyrkivä ja Turun Toverit:

Turun Pyrkivä SM-sarjassa 7. sijalla

Turun Toverit SM-sarjassa 9. sijalla ~ putosi Suomensarjaan.


Suomensarjan länsilohkossa TPS (10 joukkuetta):

TPS Suomensarjassa 5. sijalla.

TPS:n A-juniorit selvisivät v.1955 SM-finaaliin asti, mutta hävisivät KuPS:lle loppuottelussa 1-2. Kuvan TPS-nuorukaisista erityisesti maalivahti Jouni Gröndahl ja kenttäpelaajista Mauno Nurmi ja Voitto Soini nousivat myöhemmin TPS:n edustusjoukkueen monivuotisiksi luottopelaajiksi.


Maakuntasarja 1955 ~ Länsilohko I: kolme turkulaisjoukkuetta:

ÅIFK ~ sijoitus 2/6.

Turun Pallo (TuPa) - sijalla 3/6.

Turun Yritys - sijalla 6/6.


Karsintakilpailu Maakuntasarjaa varten ~ mukana TuWe, Åbo BOIS, TuPa ja TuP-V:

TULOKSET: 1. kierros ~ TuWe-TuP-V 6-1, Porin Kärpät-Åbo BOIS 4-1 ja IFF-K-TuPa 3-5. Ratkaiseva 2. kierros: TuPa-TuWe 2-1. SPL oli aloittamassa seuraavalla kaudella (1956) neljännen virallisen sarjatason (Aluesarja), jolloin tulos TuPa-TUWe 2-1 merkitsi sitä, että TuPa pääsi seuraavalla kaudella Maakuntasarjaan, TuWe Aluesarjaan ja muut turkulaiskarsijat piirin sarjoihin.

1956:

SM-sarjassa 'vain' Turun Pyrkivä.

Turun Pyrkivä SM-sarjassa viimeisellä 10. sijalla ~ putosi Suomensarjaan.


Suomensarjan länsilohkossa TPS ja TuTo (10 joukkuetta):

TPS voitti Suomensarjan länsilohkon - nousi SM-sarjaan.

TPS nousi takaisin SM-sarjaan neljännellä yrittämällä pudottuaan ylimmältä sarjatasolta kauden 1952 päätteeksi.

TuTo - sijoitus: 4/10.



Maakuntasarja 1956 ~ Länsilohko II: kuusi (6) turkulaisjoukkuetta:

TuK-V ~ sijoitus 2/8.

TuPa ~ sijoitus 3/8.

TPK ~ sijoitus 4/8.

ÅIFK ~ sijoitus 5/8.

TuTe - sijalla 6/8.

Turun Yritys - sijalla 7/8 ~ putosi Aluesarjaan.


SPL:n uutuus: neljäs sarjataso ~ Aluesarja 1956 ~ lohko #5:

Turun Weikot voitti lohkon (1/5) ja nousi Maakuntasarjaan.

1957:

SM-sarjassa 'vain' TPS (nousijana).

TPS nousijana SM-sarjassa 3. sijalla ~ PRONSSIA.


Suomensarjan länsilohkossa Turun Pyrkivä ja TuTo (10 joukkuetta):

Turun Toverit Suomensarjassa - 2. sijalla.

Turun Pyrkivä pudonneena Suomensarjassa - 7. sijalla.


Maakuntasarja 1957: Länsilohko II: kuusi (6) turkulaisjoukkuetta:

TuWe ~ sijoitus 1/8 - nousi Suomensarjaan.

Vuonna 1955 TuWe oli liittynyt SPL:ään. Maakuntasarjapaikkaa ei onnistuttu heti karsinnoista saamaan, vaan vauhtia haettiin aluesarjasta. Kolmessa vuodessa seura nousi Suomensarjaan. Joukkue muodostui pääosin oman seuran kasvateista. Rainer Forss (18 A-maaottelua) siirtyi TuTosta ja Reino Helispuro tuli Viipurista. Puolustuksessa pelasivat Reino Laakso ja Risto Andersson, tukilinjassa Olli Palonen, Ismo Nieminen ja Gunnar Tuominen. Hyökkääjinä Niilo Elo, Urpo Vuorinen, Rainer Forss, Pekka Nekki ja Reino Peltonen. Mukana joukkueessa olivat myös Pentti Sairela ja Pekka Isaksson.

ÅIFK ~ sijoitus 2/8.

TuKV ~ sijoitus 3/8.

TPK ~ sijoitus 5/8.

TuTe - sijalla 6/8.

Turun Pallo (TuPa) - sijalla 8/8 ~ putosi viiden sarjakauden 'tauolle' sarjajärjestelmästä pois.

1958:

TPS ainoana turkulaisjoukkueena SM-sarjassa ~ 4. sijalla.


Suomensarjan länsilohkossa Turun Pyrkivä, Tuwe ja TuTo (enää 8 joukkuetta):

Turun Toverit Suomensarjassa - 2. sijalla.

Turun Weikot nousijana Suomensarjassa - 6. sijalla.

Turun Weikkojen edustusmiehistö yhteispotretissa kaudella 1958.

Turun Pyrkivä Suomensarjassa viimeisellä 8. sijalla ~ putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja 1958 - neljä (4) turkulaisjoukkuetta (lohko #3):

Turun Kisa-Veikot (TuKV) ~ voitti lohkon (1/9) - nousi Suomensarjaan.

Tämä Turun Kisa-Veikkojen miehistö nosti seuran Suomensarjaan kauden 1958 päätteeksi.

ÅIFK ~ sijoitus 2/9.

TuTe ~ sijoitus 5/9.

TPK ~ sijoitus 6/9.


Aluesarja 1958 - kaksi (2) turkulaisjoukkuetta (lohko #6):

Turun Jyry ~ sijoitus 3/5.

Turun Yritys ~ sijoitus 4/5.

1959:

SM-sarjassa Turusta 'vain' TPS (10 joukkuetta) - sijoitus 6/10.

Torbjörn Lundqvist (s. 1941) pelasi TPS-paidassa kaudet 1959-64 ja siirtyi vielä ÅIFK:n keltapaitaan kausiksi 1965-67. Hän ehti urallaan pelata yhden A-maaottelun ja sai 'Manchester United Memory Cup'-palkinnon vuonna 1960.


Suomensarjan länsilohkossa Turun Kisa-Veikot (TuKV), Tuwe ja TuTo (taas 10 joukkuetta):

Turun Kisa-Veikot (TuKV) nousijana Suomensarjassa ~ 6. sijalla.

TuKV (tai TuK-V) pelasi 'Jalkapallokirja 1959' mukaan tuolloin vihreäpunaraitaisessa paidassa ja valkoisissa housuissa. Seuran puheenjohtaja oli (1959) R.Nurmi, joka myös valmensi Suomensarjaan noussutta joukkuetta.

Turun Toverit Suomensarjassa - 9. sijalla, säilyi täpärästi.

TuTo:n puheenjohtaja (1959): T.Laine. Seuran pelipaita: puna-valkoraitainen ja housut siniset. Joukkuetta valmensi P.Himberg.

Turun Weikot viimeisenä Suomensarjassa - 10. sijalla. ~ putosi Maakuntasarjaan.

TuWe:n puheenjohtaja ja valmentaja: A.Kaukonen. Pelipaita: keltainen ja housut punaiset.


Maakuntasarja 1959 (kolmas sarjataso):

ÅIFK Maakuntasarjan lohkossa #3 - sijoitus 2/8.

Puheenjohtaja: U.Martin, valmentaja: C.Casagrande, pelipaita keltainen, housut mustat.

Turun Pallokerho (TPK tai myös TuPK) Maakuntasarjan lohkossa #3 - sijoitus 3/8.

Puheenjohtaja: P.Vihermaa, valmentaja: O.Luoto, pelipaita sininen, housut valkoiset.

Turun Teräs (TuTe Maakuntasarjan lohkossa #3 - sijoitus 4/8.

Puheenjohtaja: O.Tuomi, valmentaja: M.Forsblom, pelipaita vihreä-valkoinen raitapaita, housut valkoiset.

Turun Pyrkivä (TuPy) Maakuntasarjan lohkossa #3 - sijoitus 8/8 - putosi Aluesarjaan.

Puheenjohtaja: A.Lundell, valmentaja: R.Suominen, pelipaita vihreä-musta, housut valkoiset.


Aluesarja 1959 (neljäs sarjataso):

Turun Jyry Aluesarjan lohkossa #5 ~ sijoitus 3/5.

Turun Yritys Aluesarjan lohkossa #5 ~ sijoitus 4/5.

Pallo-Sepot (Turku) Aluesarjan lohkossa #5 uutena tulokkaana ~ keskeytti kuitenkin sarjan ja katosi pysyvästi virallisilta sarjatasoilta.

1960:

TPS SM-sarjassa ainoana turkulaisena ~ 2. sijalla ~ HOPEAA.

TPS:n tulevaisuus turvattu ~ nuoret voittivat SM-kultaa:

Tällä joukkueella TPS voitti ensimmäisen poikien Suomen mestaruuden v.1960.
Pelaajista muistan erityisesti eturivin vasemmalla olevan Reima Nummilan (s.1942), joka pelasi ensimmäiset TPS:n edustusjoukkuepelinsä kaudella 1961. Hän pelasi TPS-paidassa kaudelle 1968 asti ja ehti pelata myös 21 A-maaottelua.
Viimeisen pelikautensa 1969 hän pelasi neljännellä sarjatasolla TuPa:ssa. Ikää hänellä oli tuolloin vasta 27 vuotta. Kupittaalla näin hänet usein puolustajan tontilla erittäin vakuuttavasti. Jäi käsitys, että hän lopetti uransa 'liian aikaisin'.

Eturivin kolmas vasemmalta - hyökkääjä Topi Aalto (s.1942), lopetti uransa myös kauden 1969 jälkeen vasta 27-vuotiaana (1961 ja 1963-65 TPS, 1962 TuTo ja 1966-69 Reipas).


Suomensarjan etelälohkossa Turun Kisa-Veikot (TuKV) ja TuTo (nyt 11 joukkuetta):

Turun Toverit voitti Suomensarjan etelälohkon - nousi SM-sarjaan.

Turun Kisa-Veikot (TuKV) jäi 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan.


Maakuntasarja 1960:

ÅIFK nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan ~ sijoitus 1/8.

TuTe ~ sijoitus 2/8.

TPK ~ sijoitus 4/8.

TuWe ~ sijoitus 6/8.


Aluesarja 1960:

Lohko #5:

Turun Yritys ~ sijoitus 3/4.

Turun Jyry ~ keskeytti sarjan ja katosi pysyvästi virallisilta sarjatasoilta.

Lohko #6:

TuPy ~ sijoitus 2/4.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) ~ sijoitus 4/4.

1961:

SM-sarjassa kaksi turkulaisjoukkuetta: TPS ja TuTo.

TPS SM-sarjassa sijalla 4/12 sijalla.

TuTo nousijana SM-sarjassa - jäi viimeiseksi ja putosi takaisin Suomensarjaan.


Suomensarjan länsilohkossa turkulaisista vain ÅIFK (nyt 12 joukkuetta):

ÅIFK nousija Suomensarjassa - selvisi 6/12 sijalle.


Maakuntasarja 1961 (lohko #2) ~ neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

TuTe - voitti lohkon (1/8) ja nousi Suomensarjaan.

TuKV - sijalla 2/8.

TuWe - sijalla 5/8.

TPK - sijalla 6/8.


Aluesarja 1961:

Lohko #4:

Åbo BOIS ~ sijoitus 3/4.

Lohko #5:

Hirvensalon Heitto ~ ensikertalaisena mukana - voitti lohkon (1/4) ja nousi Maakuntasarjaan.

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä ja mantereesta saaren erottaa idässä Pitkäsalmi. Alkujaan Hirvensalo kuului Pikisaaren pohjoisosaa lukuun ottamatta Maarian kuntaan, kunnes se liitettiin vuonna 1944 Turkuun.

TuPy ~ sijoitus 3/4 (ei mukana Aluesarjassa seuraavalla kaudella).

Turun Yritys ~ sijoitus 4/4.


Suomen Cup 1961:

Turun Pallo-Veikot (TuPV) mukana piirisarjatasolta ~ voitti 1. kierroksella vieraissa Paimion Hakan 4-0. Tiedot myöhemmistä vaiheista toistaiseksi puuttuvat.

1962:

SM-sarjassa TPS ainoana turkulaisseurana - sijoitus 8/12.


Suomensarjan länsilohkossa kolme turkulaisseuraa ~ ÅIFK, TuTo ja TuTe:

ÅIFK voitti länsilohkon (1/12) ja nousi seuraavalle kaudelle 1963 SM-sarjaan.

TuTo ~ sijoitus 6/12.

Turun Teräs ~ sijoitus 7/12.


Maakuntasarja (lohko #2) ~ neljä (4) turkulaisseuraa:

TPK voitti lohkon (1/8) ja nousi seuraavalle kaudelle Suomensarjaan.

TuWe ~ sijoitus 2/8.

TuKV ~ sijoitus 5/8.

Hirvensalon Heitto ~ sijoitus 7/8.


Aluesarja (lohko #4) ~ kolme (3) turkulaisseuraa:

TuPV ~ sijoitus 2/5.

Åbo BOIS ~ sijoitus 4/5.

Turun Yritys ~ sijoitus 5/5 - putosi kuudeksi kaudeksi virallisten sarjatasojen ulkopuolelle.

1963:

SM-sarjassa kaksi turkulaisjoukkuetta: TPS ja nousija ÅIFK:

Nousija ÅIFK hienosti pronssilla (3/12).

TPS jäi sijalle 10/12 ja putosi Suomensarjaan.


Suomensarjan länsilohko 1963 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta, joista kaksi putosi:

TuTo ~ sijoitus 4/12.

Turun Teräs (TuTe) ~ sijoitus 10/12 ~ putosi Maakuntasarjaan.

TuTe:lla muistaisin olleen vihreävalkoiset raitapaidat - housujen väriä en muista.

TuPK ~ sijoitus 11/12 ~ putosi Maakuntasarjaan.

Muistaisin TuPK:n pelipaitojen olleen jo tuolloin sinisiä (kuten 2009).


Maakuntasarja (lohko #2) ~ kaksi (2) turkulaisseuraa:

TuWe voitti lohkon (1/8) ja nousi seuraavalle kaudelle Suomensarjaan.

TuKV ~ sijoitus 6/8.


Aluesarja 1963:

Lohko #4:

TuPa (ed. kerran virallisissa sarjoissa 1957) ~ sijoitus 1/5 ~ nousi heti Maakuntasarjaan.

Hirvensalon Heitto ~ sijoitus 2/5.

TuPV ~ sijoitus 4/5.

Åbo BOIS ~ sijoitus 5/5.

Lohko #5:

Turun Pyrkivä ("paluu" yhden kauden jälkeen) ~ voitti heti lohkonsa (1/6) ja nousi Maakuntasarjaan.

1964:

SM-sarjassa Turusta vain ÅIFK ~ sijoitus 8/12.


Suomensarjan länsilohko 1964 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

TPS jäi länsilohkossa täpärästi toiseksi.

TuTo länsilohkossa viides.

Nousija TuWe kuudella pisteellään viimeinen ~ putosi Maakuntasarjaan takaisin .


Maakuntasarja 1964 ~ neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

TPK ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuPy ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuTe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuPa ~ sarjataso säilyi ennallaan.


Aluesarja 1964 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

TuKV ~ nousi Maakuntasarjaan.

Hirvensalon heitto ~ sarjataso säilyi ennallaan.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) ~ putosi piirisarjoihin.


TPS voitti A-juniorien Suomen mestaruuden:

TPS voitti A-junioreiden Suomen mestaruuden tällä miehistöllä, missä vilisee monia myöhempiä TPS:n edustusjoukkueen tuttuja kasvoja ja nimiä.
Eturivissä Timo Nummelin ja maalivahti Jorma Valtonen - molemmat kunnostautuivat myös jääkiekossa. Nummelin voitti SM-kultaa sekä jalkapallossa että jääkiekossa (montaa muuta vastaavaa ei löydy - Keijo Koistinen ehti saada saman meriitiin).
Rauli Nummi, Lasse Kiili (jääkiekossa maalivahti), Jukka Hedman, Kari Kuisma ja Teuvo Andelmin - siinä muita tuttuja nimiä.

1965:

SM-sarjassa Turusta vain ÅIFK ~ jäi 11/12 sijalle ja putosi Suomensarjaan.


Suomensarja 1964 ~ kaksi (2) turkulaisjoukkuetta:

TPS Suomensarjan länsilohkossa: nousi dramaattisesta uusinnasta SM-sarjaan.

Nousun ratkaissut uusintaottelu RU-38-TPS muistetaan (varsinkin Porissa) käsittämättömästä rangaistuspotkusta.


Kausi huipentui syksyllä 1965 TPS:n ja RU-38:n dramaattiseen uusintaotteluun. Porissa pelattiin sarjan lopussa 17.10.1965 ratkaiseva uusintaottelu RU-38-TPS (yllä olevan taulukon alla virheellisesti - ei pelattu Turussa). 10.10.1965 oli pelattu Turussa varsinaisen sarjan viimeisellä kierroksella TPS-RU-38, jonka jälkeen joukkueet jäivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin siis Porissa.
Tämän kirjoittaja oli paikalla 12-vuotiaana porilaispoikana. Peli oli tasaista vääntöä - pitkään taululla oli lukemat 1-1, kunnes peli sai todella ikävän ratkaisun (porilaisten kannalta). RU-38:n toppari Erkki Harell kaatoi TPS-pelaaja Reima Nummilan rangaistusalueen rajan ulkopuolella, mutta tuomari vei pallon pilkulle - TPS voitti pelin kyseisellä rangaistuspotkulla 2-1 ja nousi SM-sarjaan.
Seuraavan aamun Satakunnan Kansassa oli juuri oikealla hetkellä napattu lehtikuva, jossa näkyi Harell kaatamassa ja valkoinen kalkkiviiva näkyi selkeästi 'turvallisella' puolella (kuvassa etupuolella). Porissa jäätiin vain katkerana tuijottelemaan Satakunnan Kansan lehtikuvaa. Protestistakin puhuttiin, muttei sitä oltu tehty teknisesti sääntöjen mukaisesti.

Satakunnan Kansan lehtikuvaaja Antti Suominen lähetti (6.7.2011) tämän 'kuuluisan' kuvan, jonka hän itse oli ottanut sunnuntaina 17.10.1965 pelatussa ratkaisuottelussa RU-38-TPS. Kuvasta paljastuu erittäin ratkaiseva tuomarivirhe kiistatta.
Kuva on siis otettu RU-38:n puolustaman päädyn rajan takaa ja rangaistusaluetta on kalkkiviivan 'kuvaajan puolella' eli kuvassa etualalla. Muistan jo katsojana huomanneeni heti, että taklaus tapahtui lähes metrin turvallisella puolella rangaistusalueen rajasta - olin tapahtumaan nähden hyvin 'linjalla' kuvaussuuntaan nähden vasemman kenttäsivustan katsomossa. Kuvasta näkyy, miten yleisö kansoitti kentän ympärykset - paikalla oli peräti 5214 maksanutta katsojaa (ennätys jäi voimaan moniksi vuosiksi Porissa - Ässien SM-kausilla 1968-69 sitä ei rikottu).
Päätuomari oli helsinkiläinen Wolf Karni, asiaan vaikuttanut rajamies oli helsinkiläinen Fjalar Åsten.
Turkulaiset paikalla olleet 'aikalaiset' myönsivät hymyssäsuin vuosia myöhemmin itsekin katastrofaalisen tuomarivirheen avittaneen TPS:n mestaruussarjaan.

(Antti Suominen - kuvan ottaja, sähköposti 6.7.2011):
Kyseinen ottelu on jäänyt minunkin mieleeni ja monestakin syystä. Olin nimittäin paikalla ja otin tämän kuvan Satakunnan Kansaan. Tilanteen jälkeen porilaiset toimitsijat tulivatkin heti kyselemään: Saitkos kuvan? Vielä samana päivänä Eeles Landström ja Kalevi Eronen tulivat katsomaan, joko kuva on kehitetty ja mitä siitä näkyy.
Protestia ei otettu käsittelyyn, koska sitä ei ollut tehty heti kentällä. Valitettavasti. Nykyisenä digiaikana se olisi ollut helpompaa.
Tässä vielä kuvan tietoihin lisäämäni teksti: "Rangaistuspotku oli aiheeton RU-38 - TPS-ottelussa. Valokuva todisti.
RU-38 - TPS 1 - 2, julk. 18.10.1965 (pelattiin edellispäivänä sunnuntaina). Turun Palloseura meni mestaruussarjaan uusintaottelussa, jossa erotuomari, helsinkiläinen Wolf Karni antoi TPS:lle rangaistuspotkun Rosenlewin ktm Erkki Harellin taklattua turkulaisten maaottelupelaajaa Reima Nummilaa aivan porilaisten rangaistusalueen tuntumassa. Vasemmalla RU:n Kalevi Tuli.
Yleisö oli sitä mieltä, että taklaus tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella. Rajamies oli kuitenkin toista mieltä. Valokuva paljastaa, että yleisö oli oikeassa, mutta RU-38:n protesti ei auttanut, sillä kyseessä oli tuomarin 'inhimillinen' erehdys".

Polemiikkia riitti aiheesta muutenkin 'seuraavan aamun' 18.10.1965 Satakunnan Kansassa

Sen verran äkäisiä porilaisfanit olivatkin tuon katkeran uusintaottelun päätyttyä, ettei yllä olevaa 'hymyilykuvaa' pelin jälkeen Porin Herralahdessa olisi ollut syytäkään ottaa, vaikka porilaisten vihoittelu ei kyllä turkulaispelaajiin kohdistunutkaan, kohteena olivat luonnollisesti ero- ja linjatuomarit.

TuTo Suomensarjan länsilohkossa toisena turkulaisjoukkueena ~ sijoitus 4/12.


Maakuntasarja 1965 ~ kuusi (6) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pyrkivä ~ nousi Suomensarjaan.

TuWe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuTe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuPa ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuKV ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TPK ~ putosi Aluesarjaan.


Aluesarja 1965 ~ vain yksi (1) turkulaisjoukkue:

Hirvensalon Heitto ~ putosi kahdeksi kaudeksi piirinsarjojen pyörteisiin.

1966:

TPS nousijana SM-sarjassa - sijoitus keskitasoa (7/12):


Suomensarjan länsilohko 1966 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

ÅIFK - pudonneena - nousi takaisin SM-sarjaan.

TuPy - nousijana - sarjataso säilyi ennallaan.

TuTo ~ sarjataso säilyi ennallaan.


Maakuntasarja 1966 ~ neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

TuKV ~ nousi Suomensarjaan.

TuWe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuTe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuPa ~ putosi Aluesarjaan.


Aluesarja 1966 ~ yksi (1) turkulaisjoukkue:

TPK ~ pudonneena - nousi heti takaisin Maakuntasarjaan.

1967:

TPS toista kautta SM-sarjassa - sijoittui kolmanneksi (pronssimitalit):

ÅIFK nousijana SM-sarjassa - ja sijalle 11/12 ja putosi takaisin Suomensarjaan.


Suomisarjan länsilohkossa kolme turkulaisjoukkuetta:

TuTo sijoittui kolmanneksi:

Tämä kuva on kauden avausottelusta Porin Pallokentältä. Huhtikuun 23. päivä 1967 Porin Karhut kohtasi Suomensarjan länsilohkon ottelussaan Turun Toverit (TuTo) ja kotijoukkue kuvatekstin mukaan voitti.
Kuvassa TuTo:lla punavalkoraidallinen pelipaita ja siniset housut. TuTo:n pelaajan nimeä ei kuvatekstissä mainita.

Toinenkin kuva kauden avausottelusta Karhut-TuTo (23.4.1967), jonka Karhut voitti (tulos puuttuu). Kuvat tästä pelistä ovat saman kauden Karhujen käsiohjelmasta. Tässäkin TuTon maalivahti ja kaksi taustalta seuraavaa TuTo-pelaajaa jääneet ilman nimiä. Apua Turun suunnalta?

(Jorma Rantanen, sähköposti 30.12.2014): Sinä pyysit nimitietoja kuviin, jotka olivat pelistä 23.4.1967 Porin Karhut - Turun Toverit. Lopputuloksesta en ole 100 % varma (1-0), mutta se oli minun ensimmäinen Suomi-sarja otteluni. Yläkuvassa on Reima Koski ja alakuvassa Jorma Rantanen ja takana Jarmo Söderman. Terveisin, Jorma Rantanen - evp. Turun Toverit.

Kauden 1967 TuTo-esittelyä saman vuoden Jalkapallokirjasta.

TuPy sijalla 10/12:

Kauden 1967 TuPy-esittelyä saman vuoden Jalkapallokirjasta.

TuKV viimeisellä sijalla 12/12 ja putosi maakuntasarjaan.

Kauden 1967 TuKV-esittelyä saman vuoden Jalkapallokirjasta.


Maakuntasarjassa (lohko #3) kolme turkulaisjoukkuetta:

TuWe (Weikot) kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ sijoitus 4/7.

TuPK nousijana Maakuntasarjassa ~ sijoitus 5/7.

TuTe (Teräs) neljättä peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa ~ sijoitus 6/7 (sarjataso säilyi).


Aluesarjassa (lohkot #4 ja #5) kaksi turkulaisjoukkuetta:

TuPa pudonneena Aluesarjan lohkossa #4 ~ sijoitus 4/6.

TuP-V (Pallo-Veikot) nousijana Aluesarjan lohkossa #5 ~ sijoitus 5/6.

1968:

TPS voitti SM-sarjassa mestaruuden.

Turun Kupittaalla olin 26.5.1968 paikalla katsomassa ottelua TPS-KuPS, jonka kotijoukkue voitti ilmeisesti 3-0. Tässä kuvassa (kuva: P.Joutsi) Tommy Lindholm on juuri tehnyt TPS:n 2-0-johtomaalin.

Samassa ottelussa 26.5.1968 (kuva: Joutsi) TPS:n Tommy Lindholm on tehnyt maalin - peli nyt 3-0 TPS:lle.

Tämä kuva on 1.9.1968 pelatusta SM-sarjaottelusta TPS-Reipas, jonka TPS voitti 3-2. Paikalla oli ennätysyleisö - 8925 maksanutta katsojaa. Muistan tuolta kesältä Kupittaalla jaetut 'pahviset mainoslippikset', joita tässäkin kuvassa auringossa istuvilla katsojilla näkee käytössä.


Suomensarja 1968 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

ÅIFK - pudonneena - sarjataso säilyi ennallaan..

TuPy - sarjataso säilyi ennallaan.

TuTo - sarjataso säilyi ennallaan.


Maakuntasarja 1968 ~ neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

TuWe ~ nousi Suomensarjaan.

TPK ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuTe ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuKV ~ putosi Aluesarjaan.


Aluesarja 1968 ~ kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

TuPa ~ sarjataso säilyi ennallaan.

Hirvensalon Heitto ~ palanneena kahden vuoden "tauon" jalkeen ~ sarjataso säilyi ennallaan.

TuPV ~ jäi lohkossa viimeiseksi ja putosi neljäksi kaudeksi piirisarjojen pimentoihin.

1969:

TPS Mestaruussarjassa kahdeksannella sijalla:



Neljä turkulaisjoukkuetta Suomensarjan etelälohkossa:


ÅIFK sijoittui toiseksi 'puhtaan pelin' Ponnistuksen taakse:


ÅIFK:n osuus kauden 1969 leikekirjassani. Mainittakoon, että kyseisen kauden ÅIFK:n puolustaja Pentti Koivikko soitteli tämän kirjoittajalle joulukuussa 2012 ja oli mielissään, kun näitä jo yli 40 vuotta vanhoja 'jalkapallomuistoja' on tullut tallennetuksi.

ÅIFK: puh.johtaja Antonio Casagrande, sihteeri Guy Lindholm, valmentaja Aulis Laine, pelipaita keltainen - housut mustat.


TuTo sijoittui lohkossa viidenneksi.

TURUN TOVERIT (TuTo): puh.johtaja Turkka Laine, sihteeri Ilmari Viitanen, valmentaja Heikki Salmi - pelipaita punavalkoraitainen, housut siniset.


Pyrkivä sijoittui lohkossa seitsemänneksi.

TURUN PYRKIVÄ (TuPy): puh.johtaja Reijo Toivonen, sihteeri Heikki Grönlund, valmentaja Ossi Silvennoinen, pelipaita musta-vihreä, housut valkoiset.



Turun Weikot (TuWe) jäi yhdeksänneksi ja putosi Maakuntasarjaan (= tuleva 3. divisioona):

Nämä lehtiotsikot ja -jutut ovat TuWe:n suomisarjan kaudelta 1969 (etelälohko). TuWe:lla ei kyseinen Suomisarjan kausi alkanut kovin hyvin - yhdeksän kierroksen jälkeen sijoituksena oli toiseksi viimeinen, pisteitä vain neljä kahdesta voitosta.
Toivossa kuitenkin elettiin viimeiselle kierrokselle asti, Turun Sanomien juttu kertoi:
'Weikoilla on vielä toivoa jäljellä': Weikot ja IFFK, Finström ovat nyt tasapisteissä, kun yksi pelikierros on jäljellä. Weikoilla on tosin vastassa Ponnistus, mutta eihän sitä koskaan tiedä...
IFFK, Finström säilyi lopulta - TuWe ja BK-46 Karjaalta putosivat tulevaan 3. divisioonaan eli entiseen Maakuntasarjaan. TuWe hävisi viimeisen pelinsä Ponnistukselle 1-7, IFFK voitti Hongan kotonaan 3-0.

TuWe:n kokoonpano kaudella 1969 oli seuraava:
Maalivahdit: Pertti Aaltonen ja Mauri Pihlajaniemi.
Puolustus: Harri Kaari, Matti Jalava, Risto Andersson ja Esko Lehtinen.
Keskikenttä: Jarmo Rantanen, Ismo Nieminen, Raimo Saari, Hannu Mäkeläinen ja Hannu Tuomi.
Hyökkäys: Timo Heino, Hannu Salo, Veikko Intovuori, Tuomo Tuominen ja Jukka Hedman.

TuWen kokoonpanosta Jukka Hedman on kuvassa, hänellä oli meriittiä jo aiemmilta vuosilta TPS:n mestaruussarjajoukkueestakin kaudelta 1966 (kaudet 1964-65 Suomisarjassa TPS-paidassa).
Kun TuWe kyseisellä kaudella voitti TuTon 5-2, teki Jukka Hedman tuossa pelissä neljä maalia.
Raimo Saari puolestaan siirtyi jo kesäksi 1970 TPS:aan ja pelasi siellä peräti 12 kautta vuoteen 1981 asti ylimmällä sarjatasolla.
Muut pelaajien nimet tuossa TuWe-kokoonpanossa vuodelta 1969 ovatkin jääneet melko vieraiksi nimiksi tämän kirjoittajalle.

TURUN WEIKOT (TuWe): puh.johtaja Niilo Elo, sihteeri Aarre Salokangas, valmentaja Matti Nieminen, pelipaita keltainen - housut punaiset (kaudella 2009 TuWe:n paita oli kuitenkin punainen ja housut mustat).



Maakuntasarjassa (lohko #3) kaksi turkulaisjoukkuetta:

Turun Pallo-Kerho (TuPK) ~ voitti lohkon ja nousi tulevaan 2. divisioonaan.

Turun Teräs (TuTe) ~ sijalla 2/9.

Omien säilyneiden muistiinpanojeni mukaan olin seuraamassa Eurassa kesällä 1969 Maakuntasarjan ottelun EuPa-Turun Teräs 3-0.


Aluesarjan lohkoissa #4 ja #5 yhteensä neljä turkulaisseuraa:

Aluesarjan lohko #4.

Turun Pallo (TuPa) ~ sijalla 2/6.

Aluesarjan lohko #5.

Turun Kisa-Veikot (TuKV) ~ pudonneena ~ voitti lohkon ja nousi takaisin Maakuntasarjaan.

Hirvensalon Heitto (Turku) ~ sijalla 2/6

Turun Yritys - kuuden kauden "tauon" jälkeen paluu ~ sijalla 4/6.

1970:

SM-sarja: Turun Palloseura ~ sijalla 7/12.



HUOM! Kaudelle 1970 otettiin käyttöön uudet DIVISIOONA-termit. Entisestä Suomensarjasta tuli 2. divisioona, Maakuntasarjasta 3. divisioona ja Aluesarjasta 4.divisioona. Tämä systeemi tuli muuttumaan kaudelle 1973, jolloin SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin rustattiin uusi sarjataso nimellä '1. divisioona'. Sen jälkeen 2. divisioona tarkoittikin vasta kolmatta sarjatasoa.

2. divisioonan (ent. Suomensarja) Länsilohkossa neljä turkulaisseuraa:


Turun Toverit (TuTo) ~ sijalla 2/13 ~ pääsi karsintasarjaan ~ ei kuitenkaan noussut SM-sarjaan.

Turun Pyrkivä ~ sijalla 5/13.

ÅIFK ~ sijalla 11/13 ~ putosi 3. divisioonaan.

Turun Pallo-Kerho (TuPK) ~ nousijana sijalla 12/13 ~ putosi takaisin 3. divisioonaan.


3. divisioonan (ent. Maakuntasarja) lohkossa #3 kolme turkulaisseuraa:


Turun Weikot ~ voitti lohkon, mutta hävisi uusintaottelun Porin Palloseuralle 1-3 (ei noussut).

Turun Teräs ~ sijalla 5/10

Turun Kisa-Veikot (TuKV) ~ nousijana sijalla 10/10 ~ putosi takaisin 4. divisioonaan.


4. divisioonan (ent. Aluesarja) lohkoissa #4 ja #5 yhteensä viisi turkulaisseuraa:


Aluesarjan lohko #3.

Turun Pallo voitti lohkon ja nousi 3. divisioonaan.

Hirvensalon Heitto (Turku) ~ sijalla 2/6

Turun yritys ~ sijalla 6/6 ~ putosi 'piirinsarjatasolle'.

Aluesarjan lohko #4.

Turun Pallo-Kotkat (P-Kotkat) ~ sijalla 4/6.

Patterin Haka (PaHa, Turku) ~ viimeisellä sijalla 6/6 ~ putosi 'piirinsarjatasolle'.

1971:

TPS voitti SM-sarjan mestaruuden.


2. divisioonan Länsilohkossa kaksi turkulaisseuraa:

Turun Toverit (TuTo) ~ sijalla 8/12.

Turun Pyrkivä ~ viimeisellä sijalla 12/12. ~ putosi 3. divisioonaan.


3. divisioonan lohkossa #2 viisi turkulaisseuraa:

Turun Weikot ~ sijalla 2/11.

Turun Pallo ~ nousijana sijalla 4/11.

Turun Pallo-Kerho (TuPK) ~ pudonneena sijalla 5/11.

Turun Teräs ~ sijalla 6/11.

ÅIFK ~ pudonneena sijalla 11/11 ~ putosi edelleen 4. divisioonaan.


4. divisioonan lohkossa #3 kolme turkulaisseuraa:

Hirvensalon Heitto (Turku) ~ sijalla 4/10.

Turun Kisa-Veikot (TuKV) ~ pudonneena sijalla 6/10.

Turun Pallo-Kotkat (P-Kotkat) ~ sijalla 8/10.

1972:

TPS voitti toisen kerran peräkkäin SM-sarjan mestaruuden.

TPS 1972: Takarivi vasemmalta: Reijo Toivonen, Uolevi Lehtonen, Urpo Roswall, Timo Lehto, Markku Salama, Rauli Nummi, Esa Kulmala, Heikki Suhonen, Raimo Saari, Miikka Toivola, Tapio Harittu, Tapani Rainio, kakkosvalmentaja Jouni Gröndahl ja huoltaja Risto Lindman.
Eturivi vasemmalta: Pekka Salonen, Timo Nummelin, Jarmo Aaltonen, Pauno Kymäläinen, (mv) Hannu Kokkonen, (mv) Göran Enckelman, Eero Virkkunen, Jouni Jalonen, Raimo Ojanen ja Teuvo Andelmin. Kuvasta puuttuvat ykkösvalmentaja Lars Nyström ja Raimo Toivanen.


2. divisioona 1972: yksi (1) turkulaisseura:

Turun Toverit (TuTo) ~ sarjajärjestelmän muutoksien myötä TuTo seuraavalla kaudella 3. sarjatasolla (nimi kuitenkin 2. divisioona).

Seuravaalle kaudelle (1973) luotiin SM-sarjan ja toisen sarjatason (2. divisioona) väliin uusi 1. divisioona:

Kaudelle 1973 oltiin aloittamassa uutta 1.divisioonaa SM-sarjan ja entisen 2. divisioonan väliin (12 joukkuetta). Kauden 1972 kolmesta 2. divisioonan lohkosta lohkovoittajat nousivat suoraan SM-sarjaan kaudelle 1973 (OTP, I-Kissat ja Ponnistus). Näiden 2. divisioonan (1972) lohkojen sijoille 2-4 tulleet seurat (MiPK, MyPa, KIF - PoPS, SePS, RPallo - Jaro, GBK, OPS) pääsivät uuteen tulevaan 'toisen sarjatason' 1. divisioonaan (1973). Käytännössä mainitut yhdeksän seuraa kuitenkin siis vain 'säilyttivät' toiseksi ylemmän sarjatason. 2. divisioonan 1972 sijoille 5-10 sijoittuneet seurat käytännössä putosivat yhden pykälän kauemmaksi SM-sarjasta eli pelasivat kaudella 1973 edelleen '2. divisioonan länsilohkossa', joka kuitenkin olikin jo kolmas sarjataso. 2. divisioonan 1972 sijoille 11-12 sijoittuneet seurat (PaSa, HePa - VaKP, IFK Marienhamn - RoPS, Reima) pudotettiin suoraan 3. divisioonaan eli jo neljännelle sarjatasolle. Käytännössä siis railakkaasti kahden sarjatason pudotus.


3. divisioona 1972: viisi (5) turkulaisseuraa:

Turun Weikot ~ sarjataso säilyi ennallaan.

Turun Pallo ~ sarjataso säilyi ennallaan.

Turun Pallo-Kerho (TPK) ~ putosi 4. divisioonaan.

Turun Pyrkivä ~ pudonneena ~ putosi 4. divisioonaan.

Turun Teräs ~ putosi seuraavalle kaudelle tehtyjen sarjasysteemimuokkausten johdosta suoraan (uuteen) 5. divisioonaan!


4. divisioona 1972: viisi (5) turkulaisseuraa:

ÅIFK - pudonneena - säilytti sarjatasonsa.

Hirvensalon Heitto (Turku) ~ sarjataso säilyi ennallaan.

Turun Kisa-Veikot (TuKV) ~ putosi seuraavalle kaudelle (uuteen) 5. divisioonaan!

.

Turun Pallo-Kotkat (P-Kotkat) ~ putosi seuraavalle kaudelle (uuteen) 5. divisioonaan!

Turun NMKY:n Urheilijat - palasi 18 kauden "tauon" jälkeen ~ ja katosi taas piirisarjavyöhykkeelle.

1973:

TPS voitti toisen kerran peräkkäin SM-sarjan mestaruuden.



Uusi 1. divisioona ~ ei turkulaisseuroja (2. sarjataso).


2. divisioona ~ (nyt 3. sarjataso): kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

Turun Toverit ~ pudonneena - nousi 1. divisioonaan.

Turun Weikot ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Turun Pallo ~ putosi 4. divisioonaan.


3. divisioona ~ (nyt 4. sarjataso): neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pyrkivä - pudotettuna - nousi heti takaisin 2. divisioonaan.

ÅIFK ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Hirvensalon Heitto ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Turun Pallokerho (TPK) - pudotettuna - putosi edelleen 5. divisioonaan.


4. divisioona ~ (nyt 5. sarjataso): kuusi (6) turkulaisjoukkuetta:

Turun Teräs - kaksi sarjatasoa pudotettuna ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Turun Pallo-Kotkat - pudotettuna ~ sarjataso pysyi ennallaan.

TuKV - pudotettuna ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Turun Yritys - palasi kahden vuoden "tauon" jalkeen ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - palasi neljän vuoden "tauon" jalkeen ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Patterin Haka (Turku) - palasi kahden vuoden "tauon" jalkeen ~ jätti sarjan kesken ja "katosi".

1974:

TPS ainoana turkulaisjoukkueena Veikkausliigassa ~ sijoitus 6/12.



1. divisioona ~ yksi (1) turkulaisseura (2. sarjataso).

Turun Toverit ~ nousijana - säilytti sarjatasonsa.


2. divisioona ~ (nyt 3. sarjataso): kaksi (2) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pyrkivä - nousijana - nousi heti edelleen 1. divisioonaan.

Turun Weikot ~ sarjataso pysyi ennallaan.


3. divisioona ~ (nyt 4. sarjataso): kolme (3) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pallo ~ pudonneena - säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Hirvensalon Heitto ~ sarjataso pysyi ennallaan.


4. divisioona ~ (nyt 5. sarjataso): yhdeksän (9) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pallokerho (TPK) - pudonneena - nousi takaisin 3. divisioonaan.

Turun Teräs - säilytti sarjatasonsa.

TuKV - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yritys - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - säilytti sarjatasonsa.

Turun NMKY - palasi yhden kauden "tauon" jälkeen ~ säilytti sarjatasonsa.

Turun Yliopiston Vanhasuomalaisen Osakunnan Palloilijat (TVO:n Palloilijat) - uusi tulokas - säilytti sarjatasonsa.

Veijarit, Turku - uusi tulokas - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo-Kotkat - keskeytti sarjan ja "katosi".

1975:

TPS ainoana turkulaisjoukkueena Veikkausliigassa ~ voitti Suomen Mestaruuden!



1. divisioona ~ kaksi (2) turkulaisseuraa (2. sarjataso).

Turun Pyrkivä - nousijana - säilytti sarjatasonsa.

Turun Toverit ~ putosi 2. divisioonaan.


2. divisioona ~ (nyt 3. sarjataso): yksi (1) turkulaisjoukkue:

Turun Weikot ~ sarjataso pysyi ennallaan.


3. divisioona ~ (nyt 4. sarjataso): neljä (4) turkulaisjoukkuetta:

Turun Pallo ~ säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallokerho (TPK) - nousijana ~ säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ sarjataso pysyi ennallaan.

Hirvensalon Heitto ~ sarjataso pysyi ennallaan.


4. divisioona ~ (nyt 5. sarjataso): seitsemän (7) turkulaisjoukkuetta:

TuKV - nousi 3. divisioonaan.

Veijarit, Turku ~ nousi 3. divisioonaan.

Turun Teräs - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yritys - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yliopiston Vanhasuomalaisen Osakunnan Palloilijat (TVO:n Palloilijat) - säilytti sarjatasonsa.

Turun NMKY ~ putosi piirisarjatasolle.

1976:

TPS ainoana turkulaisjoukkueena Veikkausliigassa ~ sijoitus vaatimaton 10/12.



1. divisioona (2. sarjataso):

Turun Pyrkivä - säilytti sarjatasonsa.


2. divisioona (3. sarjataso):

Turun Weikot - säilytti sarjatasonsa.

Turun Toverit - pudonneena - säilytti sarjatasonsa.


3. divisioona (4. sarjataso):

Hirvensalon Heitto ~ nousi 2. divisioonaan.

TuKV - nousijana - säilytti sarjatasonsa.

Veijarit - nousijana - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallokerho (TPK) ~ säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo ~ putosi 5. divisioonaan.


4. divisioona (5. sarjataso):

Turun Teräs - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yritys - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yliopiston Vanhasuomalaisen Osakunnan Palloilijat (TVO:n Palloilijat) - säilytti sarjatasonsa.

1977:

TPS ainoana turkulaisjoukkueena Veikkausliigassa ~ sijoitus 3/12 - pronssimitalit!



1. divisioona (2. sarjataso):

Turun Pyrkivä - nousi Veikkausliigaan!.


2. divisioona (3. sarjataso):

Hirvensalon Heitto - nousijana - säilytti sarjatasonsa.

Turun Toverit - säilytti sarjatasonsa.

Turun Weikot - putosi 3. divisioonaan.


3. divisioona (4. sarjataso):

Veijarit - säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ säilytti sarjatasonsa.

TuKV - putosi 5. divisioonaan.


4. divisioona (5. sarjataso):

Turun Pallo - pudonneena - nousi takaisin 4. divisioonaan.

Turun Pallokerho (TPK) - pudonneena - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yritys - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - säilytti sarjatasonsa.

Patterin Haka - nousijana kolmen piirinsarjakauden jälkeen - säilytti sarjatasonsa.

Turun Teräs - putosi piirinsarjan syövereihin.

Turun NMKY - nousijana piirisarjasta yhden kauden jälkeen - putosi takaisin piirisarjatasolle.

Turun Yliopiston Vanhasuomalaisen Osakunnan Palloilijat (TVO:n Palloilijat) - putosi piirisarjatasolle.

1978:

Kaksi joukkuetta Turusta - Pyrkivä nousijana Veikkausliigassa.

TPS ~ sijoitus 4/12.

Turun Pyrkivä - säilyi täpärästi - sijoitus 10/12.



1. divisioona (2. sarjataso): ei turkulaisjoukkueita.


2. divisioona (3. sarjataso):

Hirvensalon Heitto - säilytti sarjatasonsa.

Turun Toverit - säilytti sarjatasonsa.


3. divisioona (4. sarjataso):

Turun Weikot - pudonneena - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo - nousijana - säilytti sarjatasonsa.

Veijarit - säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ säilytti sarjatasonsa.


4. divisioona (5. sarjataso):

Turun Pallokerho (TPK) - säilytti sarjatasonsa.

Patterin Haka - säilytti sarjatasonsa.

Turun Yritys - säilytti sarjatasonsa.

Nahkakuula-75 - uusi tulokas - säilytti sarjatasonsa.

TuKV - pudonneena - putosi edelleen, nyt jo piirisarjan pimentoihin.

Turun Pallo-Veikot (TuPV) - putosi piirinsarjaan.

1979:

Kaksi joukkuetta Turusta Veikkausliigassa. - Pyrkivä kuitenkin putosi.

TPS ~ sijoitus loppusarjassa 7/8 (aluksi 12 joukkuetta).

Turun Pyrkivä - putosi 1. divisioonaan kahdeksan joukkueen putoamissarjasta.




1. divisioona (2. sarjataso): ei turkulaisjoukkueita.


2. divisioona (3. sarjataso):

Hirvensalon Heitto - säilytti sarjatasonsa.

Turun Toverit - säilytti sarjatasonsa.


3. divisioona (4. sarjataso):

Turun Weikot - säilytti sarjatasonsa.

Turun Pallo - säilytti sarjatasonsa.

Veijarit - säilytti sarjatasonsa.

ÅIFK ~ säilytti sarjatasonsa.


4. divisioona (5. sarjataso):

Turun Yritys - nousi 3. divisioonaan.

Turun Pallokerho (TPK) - säilytti sarjatasonsa.

Patterin Haka - säilytti sarjatasonsa.

Turun Teräs - nousijana yhden piirinsarjakauden jälkeen - - säilytti sarjatasonsa.

Nahkakuula-75 - putosi piirinsarjaan.

Turun jalkapallosivullemme #2 (1980 - nykypäivään).

takaisin jalkapallosivuston etusivulle.