Turku (sivu #1/3):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 4.2.2016)

Turun kauppahalli:

A) Turun kauppahalli Eerikinkadun varrella - kuvattu 1.7.2010 (S&J).

Samainen Turun kauppahalli 1900-luvun alun postikortissa - nyt kuvattuna Linnankadun puolelta. Kuvaajaa ei tiedetä.

Sama paikka (Turun kauppahalli Linnankadun puolelta) Google Maps-kuvassa vuodelta 2009.

Turun toria ja sitä ympäröiviä rakennuksia (ennen nimenä Aleksanterintori):

B) Komea kivitalo Turun torin kulmilla - 1.7.2010 (S&J). Eerikinkadun ja Aurakadun kulma.

Hamburger Börsin lähellä mielenkiintoinen kulmatalo (Teerenpeli * Bank) - 1.7.2010 (S&J). Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulma.

Turun torin pohjoisreunalla sijaitsi aikanaan Phoenix-hotelli. Tämä torinäkymä 1890-luvulta on otettu Phoenix-hotellin ikkunasta. Edellisen kuvan rakennus Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmassa on jo paikallaan. Kuvan otti K.E.Ståhlberg ja kuvaa myytiin postikorttina. Taustalla Vartiovuori Aurajoen takana.


Vaikuttava kivitalo Turun torin reunalla, ortodoksisen kirkon naapurina - 1.7.2010 (S&J). Yliopistokadun ja Aurakadun kulma.

Turun kauppatorielämää kuvattuna vuonna 1958 ilmestyneessä kirjassa Suomen kaupungit (Matti Poutvaara). Edellisen kuvan kulmatalo tämän otoksen vasemmassa äärireunassa.
Kauppatori on erikoisen vilkas maataloustuotteiden myyntipaikka, ja ympäristön hedelmällinen maaseutu pitää huolen tavaran runsaudesta. Taustalla entinen yliopisto sekä kreikkalaiskatolinen kirkko.

Turun ortodoksinen kirkko torin pohjoislaidalla - kuvattu 1.7.2010 (S&J).

(Virtual Turku, 2011): Turun ortodoksinen kirkko on pyhitetty pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolle. Hänen majesteettinsa keisari Nikolai I katsoi oikeaksi määrätä 5.1.1838, että Turkuun oli rakennettava kirkko ortodoksisia asukkaita varten. Kirkon rakennus- ja sisustuskustannukset 67 886 ruplaa määrättiin suoritettavaksi valtion varoista. Keisari määräsi kirkon rakennettavaksi torin koilliskulmaan - senaikaisen asemakaavan mukaan - raatihuonetta varten varatulle tontille.
Kirkon piirustukset laati arkkitehti C.L. Engel (1778-1840). Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin päätökseen 1845. Kirkon juhlallinen vihkiminen suoritettiin 2.9.1846.
Kirkko omistettiin keisari Diocletianuksen puolisolle Aleksandralle, joka oli julkisesti ilmoittanut olevansa kristitty ja joutui tämän vuoksi kärsimään marttyyrikuoleman 23.4.303. Suojeluspyhän valintaan lienee vaikuttanut myös keisari Nikolai I:n puoliso, Aleksandra Feodorovnan nimi.

Ole Aune kuvasi v.1878 Turun Aleksanterintorilla pidettyjä VPK:n juhlia. Vasemmalla ylhäällä (ortodoksisen kirkon itänaapurina) 1860-luvun lopussa rakennettu komea kolmikerroksinen koulurakennus, joka sai nimensä Uno Cygnaeuksen mukaan. Torin takana siis oikealla Kauppiaskatu ja vasemmalla Yliopistonkatu.


Turun kauppatorin arkielämää vuoden 1958 tietämillä (Matti Poutjärvi, Suomen kaupungit).

Turun tuomiokirkko Aurajoen rannalla:

C) Turun tuomiokirkko - Aurajoen rantaa Aninkaistenkadun siltaa idempää - 1.7.2010 (S&J).

(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): 1200-luvulta meidän aikaamme ~ Tuomiokirkon rakennusvaiheet:
Turun tuomiokirkko on jo yli 700 vuoden ikäinen. Turun kaupungin kohotessa maan tärkeimmäksi kauppapaikaksi 1200-luvun aikana päätettiin Suomen hiippakunnan pääkirkko siirtää kaupungin keskelle Unikankareen kummulle. Aiemmin piispankirkko sijaitsi Koroisissa jonkin matkaa ylempänä saman Aurajoen rannalla. Kivikirkkoa alettiin rakentaa samalla paikalla ennen sijainneen puukirkon tilalle. Uusi kirkko valmistui vielä saman vuosisadan lopulla ja vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300. Kirkko omistettiin sen kahdelle suojeluspyhimykselle Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille.
Kirkko oli alunperin nykyistä pienempi. Sen etuseinä oli nykyisen saarnatuolin kohdalla ja katto tämänhetkistä huomattavasti alempana. Kautta koko keskiajan kirkkoa laajennettiin. Uusi keskiaikainen kuori, josta nyt muistuttavat kirkon etuosan kahdeksankulmaiset goottilaistyyliset pilarit, rakennettiin 1400-luvulla. Alttari sijaitsi aina 1600-luvulle asti kirkkosalin viimeisten pilarien kohdalla.
Vasta 1600-luvun puolivälissä se siirrettiin nykyiselle paikalleen pääkuoriin, entiseen Kaikkien Pyhien kappeliin. Kirkkoa laajennettiin 1400-luvun aikana myös sivulle päin liittämällä kirkkosalin kummallekin puolelle kappeleita. Niissä sijaitsi eri pyhimyksille omistettuja alttareita, joita keskiajan lopulla oli kirkossa kaikkiaan 42. Myös kirkon holvit korotettiin 1400-luvun jälkipuoliskolla nykyiseen 24 metrin korkeuteen.
Uuden ajan alkuun mennessä oli kirkkorakennus saanut pääosin nykyisen muotonsa. Myöhempien aikojen tuotetta on ennen kaikkea kirkon torni, jota lukuisten tulipalojen vuoksi on moneen kertaan uusittu. Suurimmat vahingot aiheutti Turun palo vuonna 1827. Silloin lähes koko kaupunki tuhoutui, niin myös tuomiokirkon sisusta ja torni. Nykyinen meren pinnasta 101 metrin korkeuteen kohoava torni joka rakennettiin palon jälkeen, on kirkon ja koko kaupungin laajalti näkyvä tunnusmerkki.

Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 (S&J).

(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): Kirkon sisustus on pääosin Turun palon jälkeiseltä ajalta. Alttaritaulun aiheena on Kristuksen kirkastuminen, ja sen maalasi vuonna 1836 ruotsalainen Fredrik Westin. Uusklassillinen alttarirakennelma samoin kuin kirkon keskiosan saarnatuoli ovat niin ikään 1830-luvulta. Niiden suunnittelijana toimi tunnettu arkkitehti C. L. Engel. Alttarikuorin seiniä ja kattoa koristavat kansallisen maalaustaiteemme perustajan, hovimaalari R. W. Ekmanin freskot.
Romanttiseen tyyliin maalatut kuvat esittävät Jeesuksen elämänvaiheita ja kahta Suomen kirkon historian merkkitapausta.
Toinen niistä kertoo kristinuskon tulosta Suomeen piispa Henrikin kastaessa suomalaisia Turun Kupittaan lähteellä. Toisessa kuvassa uskonpuhdistaja Mikael Agricola ohjentaa kääntämänsä ensimmäisen suomalaisen Uuden testamentin kuningas Kustaa Vaasalle. Lasimaalaukset kirkon pohjoispuoleisissa kappeleissa ovat taiteiljia Wladimir Swertschkoffin käsialaa 1870-luvulta.
Tuomiokirkon monista pyhimysalttareille tarkoitetuista kappeleista on myöhemmin tullut hautakuoria. Myös kirkon lattian alle on aina vuoteen 1784 suoritettu hautauksia. Eri puolilla tuomiokirkkoa voidaankin nähdä kansamme merkkihenkilöiden hautakiviä tai -muistomerkkejä. Keskiajan merkkimiehistä lepäävät tuomiokirkossa mm. piispat Hemming, Maunu II Tavast, Olavi Maununpoika, Konraz Bitz ja Maunu III Särkilahti sekä Viipurin linnan kuuluisa päällikkö Knut Posse. Uskonpuhdistuksen jälkeisistä piispoista ovat täällä leposijansa saaneet mm. Isak Rothovius ja kolme Gezeliusta.

Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 (S&J).

(Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, nettisivut, 2011): Kirkon sivukuoreihin on 1600-luvun suomalaisista sotapäällikköistä haudattu hakkapeliittain johtaja Torsten Stålhandske sekä marsalkat Åke Tott ja Evert Horn. Tunnetuin tuomiokirkon hautamuistomerkeistä on kuitenkin kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi. Eerik XIV:n puoliso eli viimeiset vuosikymmenensä Suomessa ja haudattiin 1613 tuomiokirkkoon.
Tuomiokirkko on vuosisatojen aikana joutunut kokemaan monia kovia kohtaloita. Sekä sotien aikaiset ryöstöt että tulipalot ovat verottaneet sen aikanaan rikasta esineistöä. Osa siitä on säilynyt ja koottu tuomiokirkon etelälehterillä olevaan kirkkomuseoon.
Perusteellinen kirkon korjaus valmistui vuonna 1979, jolloin tuomiokirkko mm. varustettiin nykyaikaisella tekniikalla. Senkin jälkeen kirkossa on Turun palon jälkeistä sisustusta lukuunottamatta pääosin keskiaikaisen katedraalin leima. Vuonna 1980 saatiin kirkkoon suomalaisen Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat 81-äänikertaiset urut.

Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - 1.7.2010 (S&J).

Turun tuomiokirkko postikorttikuvassa - lähetti Maija Leppäniemi 20.4.2013 - kiitos.

Turun tuomiokirkko kuvattuna kesäillan hämärässä 1.7.2010 (S&J).

Turun tuomiokirkko ja Aurajoki - Aninkaistenkadun silta ~ 1.7.2010 (S&J). Sillan jälkeen (kuvasta oikealle kaakkoon) kadun nimi muuttuukin pian Uudenmaankaduksi.

Raitiovaunu Aurajoen ylittävällä sillalla 1930-luvun postikortissa - tarkemmat tiedot puuttuvat. Silta nimeltään Auransilta, jatkeena etelänpuolen Kaskenkadulle. Lähetti 'RT' (13.5.2011).

Samaa Aurajoen ja tuomiokirkon maisemaa Matti Poutvaaran kuvaamana v.1958 (Suomen kaupungit).

Aurajoen rantanäkymiä Turun keskustassa:

D) Hilkka Koiviston kuva heidän perheensä moottoriveneestä.

Hilkka Koiviston toinen kuva samasta moottoriveneestä - ja nyt myös sen kapteenista.


Pasi Suvanto: Ravintolalaiva Donnan paikalla oli veneemme kesällä 1978.

Hilkka Koivisto: Ravintolalaiva Donna lähti näiden jäiden mukana keväällä 1994.

Hilkka Koiviston kuvassa poseerausta Aurajoen reunalla 1994.


Matti Karjalan kuvassa joen jäillä 60-luvulla.

Kai Ekbomin kuvassa yhdellä veneellä menossa remontti jään päällä. Ei ihan tavallinen ilmiö kuitenkaan - jää ei ymmärtääkseni kovin vahvaksi muodostunut?

Aurajoen rantojen rakennuksia Turun keskustassa:

E) Aurajoen rannoilla on säilynyt vanhaa rakennusperinnettä. Kuvassa kesäillan hämärää tunnelmaa - liiketiloissa Artek ja pihaporttikongeista pääsy terassielämään (1.7.2010 ~ S&J).

Suven iltahämyssä Aurajoen rantaelämä jatkuu myöhäänkin - 1.7.2010 (S&J).

1800-luvun Turun näkymiä:

F) Vossikkakuski Turun Aninkaistenmäen kaupunginosassa vuonna 1882 (kuvaaja: J.J.Reinberg).

Ola Aune kuvasi Linnankadulla 1870-luvulla - vasemmalla Aunen valokuvausateljee (kuva: Åbo Akademi).

Turun linja-autoasema:

G) Turun vuonna 1938 valmistunut linja-autoasema - kuvattuna 1951.

(Rakennusperintö, 2010): Merkittävä virstanpylväs funkkiksen ja linja-autoasemien liitossa oli Turun vuonna 1938 valmistunut uusi asema. Turun asemalle valittiin kolmion muotoinen alue Aninkaistentullissa, samassa paikassa, jossa sijaitsi linja-autoasemana vuodesta 1934 lähtien toiminut Shell Oy:n huoltoasema.
Tontin muoto johdatti suunnittelijat, kaupunginarkkitehti Harald Smedbergin ja apulaiskaupunginarkkitehti Totti Soran tiiviiseen sommitelmaan, jonka muodosti pyöreä, valolyhdyllä varustettu kaksikerroksinen odotussalin ja näköalaravintolan käsittävä osa ja pitkä pyöristetty yksikerroksinen rahtisiipi.
Tilaohjelman mallina käytettiin Viipurin linja-autoasemaa, mutta erityisesti ravintolan ja valorampin arkkitehtuurissa voi nähdä myös Albin Starkin vuonna 1932 piirtämän Tukholman Itäisen rautatieaseman vaikutusta. Turun aseman tulolaituri oli suora ja lähtölaiturit hammastettuja, mikä noudatti linja-autoliikennöitsijöiden ja arkkitehtien suosituksia sujuvasta ja turvallisesta liikenteestä.

Vartiovuori:

H) Vartiovuorenmäen tähtitorni ja tuomiokirkon torni Turussa vuodelta 1852 (kuva: Johan Jakob Reinberg, 1823-1896).

(Wikipedia, 2013): Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel. Tähtitorni valmistui Turun akatemian observatorioksi. Tähtitieteellistä tutkimusta tähtitornissa tehtiin vuoteen 1834, jolloin myös tähtitiede siirtyi Helsinkiin. Turussa tekemiensä havaintojen perusteella Argelander määritti aurinkokunnan liikkeen suunnan avaruudessa. Vuonna 1836 tähtitornissa aloitti toimintansa Turun ruotsinkielinen merenkulkukoulu, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1967 asti.
Turun Akatemian tähtitieteen observaattori (vuodesta 1828 professori) Argelander oli 4. syyskuuta 1827 havaitsemassa observatoriossa Vartiovuorenmäellä. Hänen täytyi tulipalon takia keskeyttää havainnot. Hän kirjoitti havaintopäiväkirjaansa: »Tässä keskeytti havainnot hirveä tulipalo, joka pani Turun tuhkaksi.»
Korkealla mäellä sijainnut observatorio kuitenkin säästyi. Havainnot jatkuivat 9. syyskuuta. Turun Akatemian välttämätön toiminta, kuten konsistorin kokoukset ja rehtorin kanslia, siirtyivät observatorioon.
Merenkulkukouluna toimimisen jälkeen rakennus on toiminut sekä merenkulun että turkulaisen tähtitieteen tutkimuksen museona. Turun taidemuseon korjauksen aikana vuosina 1999-2005 tähtitornissa olivat esillä taidemuseon vaihtuvat näyttelyt. Rakennuksen kohtalo oli jonkin aikaa avoinna, kunnes Åbo Akademi osti sen vuonna 2007. Rakennus tulee toimimaan taidegalleriaosaston toimistotiloina.
Vuonna 2009 Museovirasto määritteli observatorion yhdessä Vartiovuorenmäen ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelien kanssa yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

I) Pentti Helin: Tätä näkymää ei enää ole. Läheltä Heikkilän kasarmialuetta. Kallion toisella laidalla lienee Uittamon tanssilava. Kävin tuossa kuvan talossa 1950-60-lukujen taitteessa, tätini perhe asui siinä. Miehensä oli kasarmilla töissä. Aivan lasiterassin alapuolella oli laituri, jossa opetettiin alokkaita uimaan. Melko lähellä tätä paikkaa oli kuulemma joskus asuntolaiva.

Pentti Helin: Sama rakennus kuin edellä - nyt vain toisesta suunnasta.


Harri Huhta - 1957: Neitsytpolku. Samppalinna vieressä.

Turku-sivullemme #2 #3.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Alkusivun hakemistoon