TORNIO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 28.4.2020)

Torniossa v. 1982:

Tornion kohdalla oleva vanhempi tiesilta (Hannulan silta * vanha silta), joka yhdistää mantereen Suensaareen. - kuvattu 18.6.1982 (S&J).

Pienoisgolfia Torniossa sillan kupeella - mainostaulussa ilmoitus 2. divisioonan ottelusta ToPV-VPS * molemmat kuvattu 18.6.1982 (S&J). Myöhemmin tämän Hallituskadun varrella sijainneen golf-alueen paikoilla ovat sijainneet ravintola Umpitunneli (yökerho * The Kapakka) ja Keskus-Grilli.

Tivoli Torniossa - 18.6.1982 (S&J) - lähellä edellä kuvissa ollutta pienoisgolf-kenttää.


Tornion matkustajakoti Heta:

Yöpymispaikka Torniossa 18.6.1982 (S&J) - Matkustajakoti Heta. Nimi Rajagalleria oli yhden nukutun yön jälkeen jo muuttunut puheissa muotoon Kauhugalleria. Uutiset myöhemmin vahvistivat vaikutelmaa:

(Ilta-Sanomat, 19.3.1999): Torniossa rituaalimurha 1991:
"Torniossa tapahtui vuonna 1991 surma, jonka taustalla oli outoja riittejä. Kysymys oli kolmesta ruotsalaisesta, jotka opiskeltuaan ”maailmanparannusta” valitsivat joukostaan yhden, joka joutui meditointi-istunnossa uhriksi.
Loppukesällä 1991 järjestettiin Suomessakin leirejä, joita johtivat ”micmac-intiaaneiksi” itseään nimittäneet ulkomaalaiset. Tällaiseen Oulussa järjestettyyn leiriin osallistui myös kolme 25-27-vuotiasta ruotsalaista. Poistuttuaan leiriltä miehet jatkoivat Tornioon ja majoittuivat silloiseen matkustajakoti Hetaan. Eräänä aamuna matkustajakodin emännöitsijä Helvi Hakomäki kuuli karmean huudon ruotsalaisten huoneesta.
Huutoa edelsi outojen loitsujen luenta, joka kuului oven läpi. Kun poliisi tunkeutui kynttilöillä valaistuun huoneeseen, sieltä löytyi kolme alastonta miestä, joista yksi makasi hengettömänä vuoteella. Häntä oli isketty teräaseella rintaan ja sydän oli kaivettu esiin.
Kuulusteluissa toinen pidätetyistä miehistä sanoi, että tarkoitus oli ”ajaa pahat henget pois”. Ne piti kaivaa pois ruumiista, mies selitti viranomaisille ja myöhemmin oikeudelle. Kumpaakaan miehistä ei oikeudessa tuomittu. Puukottajan todettiin tehneen tapon syyntakeettomassa tilassa.”

Tornion rautatiekulttuuria:

Reino Kalliomäen kokoelmista kuvapostikortti (kuvaaja: Mia Green) * käyttölupa 2015-11-B, kiitos * RM: "Näkymä höyrylautan laiturilta asemalle. Asemarakennus valmistui 1903, samana vuonna alkoi lauttaliikenne kaupunkiin. Tämä kortti on kulkenut 20.01.1908. Taustalla olevalle mäelle rakennettiin sota-aikana invalideille "vanerikaupunki". Heitä palasi tätä kautta reilut 65 000."

Reino Kalliomäen kokoelmista kuvapostikortti (kuvaaja: Mia Green) * käyttölupa 2015-11-B, kiitos * RM: "Venäjän liput liehuvat näyttävästi. Oikeanpuoleinen rakennus Postin väliaikainen makasiini. Varmaankin se tehtiin sotatarpeisiin, kulkihan koko venäjänmaan kansainvälinen posti sota-aikana vain tätä kautta. Olisiko siis kuvausvuosi 1914 -1915? Postikortti kulkenut 27.07.1919."

(Erkki Nuutio, 8.4.2016): "Venäjän lippu liehuu kolmessa salossa, mutta vaakaköydessä liehuvat kaikkien ympärysvaltojen liput. Tämä näkyy Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjan kuvassa, joka on asemalaiturin suunnalta. Vanki-invalidien kuljetusreitin virallinen avaus tapahtui 18.8.1915, jolloin paikalla oli mm. kenraalikuvernööri Seyn ja torvisoittokunta. Kuva on varmaan näiltä ajoilta, mutta ennen tai jälkeen vihkiäispäivän. Tässä kuvassa oleva Venäjän lippu asematalon laiturin puoleisessa puuttuu toisesta kuvasta. Ehkä se liehui vain vihkiäispäivänä Seynin kunniaksi."

Reino Kalliomäen kokoelmista kuvapostikortti (kuvaaja: Mia Green) * käyttölupa 2015-11-B, kiitos * RM: "Samat liput, rakennukset ja kuvaaja kuin edellisessä. Vaunut näyttävät samoilta kuin Karungin kuvassa s. 240 kirjassa : "Radan Varrella", Jussi Iltanen , 2009. Olisiko kyseessä II lk osastovaunu Cm ?."

(Erkki Nuutio, 1.12.2017): "Ei ole Cm, vaan I & II lk makuuvaunu C 2111-2116. SVR:n liikkuva kalusto 31.12.1911 -kirjan mukaan on nämä vaunut rakennettu uudelleen. Valmistaja SVR Hki 1898-99, mutta uudelleenrakennus on ehkä SVR Psl -työtä. Alkuperäiseen koriin on lisätty 1 osasto neljälle hengelle muuttamalla 1 klosetti kaapiksi. Koska kyseessä oli SVR:n ensimmäinen telialustainen matkustajavaunumalli ja kori kattokorokkeellinen teräslevypintainen, oli varmaan tarvetta korjailla lahovikojakin. Vaunu sivulta ja päältä on kuvana 135 mainitussa kirjassa. Hyttikyljen ikkunajaottelu täsmää oheiseen valokuvaan."

Tornion asemarakennus vanhassa kuvapostikortissa - Matti Parkkosen korttikokoelma (käyttölupa 2015-12-F, kiitos).

(Reino Kalliomäki, 5.4.2016): No mutta! Mikä se tämä nyt sitten on. Olen kuvitellut, että oikeanpuoleinen vanha asemarakennus vuodelta 1903, ja monelle tutuksi tullut tiilinen vuodelta 1928 ovat Tornion ainoat asemarakennukset. Kumpikin rakennus on yhä jäljellä. Niiden välissä on tyhjä aukio. Onko jotakin rakennusta siirretty?."

(Erkki Nuutio, 6.4.2016): "Radan varrella -kirja kertoo, että suojellulta asema-alueelta tuhopoltettiin syksyllä 2000 tavara-asemarakennus. Tarkoitettiinko vasemmanpuoleista rakennusta, vai häipyikö se jo aikaisemmin? Tämä kuva lienee 20-luvun alkuvuosilta.

J.Taramaa kuvasi kesällä 2007 Tornion "vanhimman" asemarakennuksen, joka oli korvattu uudella tiilirakennuksella v. 1928. Lisenssi OK ~ public domain.

Mikko J. Putkonen kuvasi 17.9.2013: Dr16-veturi 2815 odottelee vaunuletkan kanssa lähtöä Tornion asemalla. Letkassa (josta osa kuvassa) muistaakseni pääasiassa tyhjiä Occ- ja Kbp(a)- sarjojen vaunuja ja ainakin yksi venäläinen avovaunu kontteineen. Koko paketti lähti kaartamaan Kemin suuntaan noin klo 12:00." Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.


(Wikipedia, 2020): Tornion rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Tornion kaupungin keskustassa Lapin maakunnassa. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 884,7 ratakilometriä mitattuna Haapamäen rautatieaseman kautta. Tornio on risteysasema, jossa kohtaavat Oulusta, Haaparannalta ja Kolarista tulevat rataosat. Lisäksi Tornion ratapihalta erkanee sivurata Röyttän satamaan.

Liikennevirasto muutti 12. joulukuuta 2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Tornion (lyh. Trn) osiin jaettu liikennepaikka käsittää Tornio aseman (lyh. Tor) sekä Tornio-rajan (lyh. Trr) liikennepaikat. Tämä mahdollistaa matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä Tornion ja valtakunnanrajan välillä. Koska Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräykset kieltävät matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä liikennepaikkojen välillä, ei kesän 2010 höyryjuna-ajoa Haaparannan ja Tornion välillä voitu toteuttaa sillä Tornion ja Haaparannan välillä oli erillinen Tornio-rajan liikennepaikka.

Tornion rautatieasemalla ei ole henkilöliikennettä, ja lipunmyynti lopetettiin marraskuussa 2010. Ratapihan pohjoispuolella kolmioraiteella sijainnut Tornio-Pohjoisen seisake oli toiminnassa vuosina 1986–2004, mutta se lakkautettiin hankalan geometrian vuoksi. Nykyisin Kolarin ja Helsingin välillä kulkevat yöjunat pysähtyvät lokakuussa 2008 avatulla Tornio-Itäisen seisakkeella. Tornion rautatieasema on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ratapiha:
Kansainvälisen yhdysliikenteen vuoksi osa Tornion ratapihasta on rakennettu kahdella eri raideleveydellä: käytössä ovat Suomalainen leveäraiteinen 1 524 mm:n raideleveys, sekä Ruotsissa ja muualla Euroopassa käytetty standardilevyinen 1 435 mm:n raideleveys. Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla on nelikiskoraide, jossa ovat lomittain molempien raideleveyksien raiteet. Täten leveäraiteinen suomalainen kalusto voi liikennöidä Torniosta Haaparannan rautatieaseman leveäraiteiselle ratapihalle, ja normaaliraideleveyksinen ruotsalainen kalusto voi liikennöidä Tornion ratapihalle.

Historiaa:
Kemi–Tornio-rataosuuden vihkiäistilaisuus oli 14. lokakuuta 1903 ja ensimmäinen postijuna saapui Tornion asemalle 16. lokakuuta 1903 klo 23.50. Kun junaliikenne Tornioon alkoi, Valtionrautatiet (VR) hoiti Tornionjoen ylittävää liikennettä höyrylautalla. Tornion asemalle oli rakennettu sen ajan tavan mukaan puinen asemarakennus, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Tässä asemarakennuksessa oli odotussali ravintoloineen, postikonttori, lennätinkonttori, asemakonttori, ravintoloitsijan huoneisto ja asemapäällikön huoneisto. Valtionrautatiet rakensi aseman läheisyyteen Torpinmäelle asuntoalueen rautateiden henkilökuntaa varten. Alue kehittyi aikojen kuluessa hyvin viihtyisäksi.

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen muutti Tornion asemaseudun elämän täysin elokuussa 1914. Torniosta tuli sotaa käyvän Venäjän keisarikunnan portti länteen. Koska Ruotsin rautatie päättyi siinä vaiheessa Ruotsin Karunkiin eli noin 20 kilometriä pohjoiseen, Suomen senaatti päätti pikaisesti käynnistää rautatien rakentamisen Suomen Karunkiin. Tornio–Karunki-rata valmistuikin pikavauhtia niin, että ensimmäinen juna Karunkiin liikennöi jo 5. tammikuuta 1915 eli kaksi kuukautta rakentamisen aloittamisesta.

Kesään 1915 mennessä Ruotsi oli jatkanut rataansa Karungista Haaparannalle asti, joten liikenne keskittyi sen jälkeen yksinomaan Tornion ja Haaparannan välille. Tällöin tavara- ja henkilökuljetukset aloitettiin suoraan Haaparannalta Tornion asemalle. Marraskuussa 1916 postikuljetuksia varten aloitettiin rakentaa ilmarataa Tornion asemalta Haaparannalle. Se valmistui helmikuussa 1917. Sitä käytettiin aina kevääseen 1918, jonka jälkeen se purettiin.
Tältä ajalta erikoisimpana hetkellisenä rautatieyhteytenä oli maaliskuussa 1917 tapahtunut leskikeisarinna Maria Fjodorovnan käytössä olleen keisarillisen junan siirto jäälle vedetyillä väliaikaisilla kiskoilla Haaparannalta Tornion asemalle. Pari kuukautta myöhemmin huhtikuussa 1917 Tornion kautta matkusti Pietariin bolševikkijohtaja Vladimir Lenin. Puoli vuotta tämän jälkeen hänen johtamansa bolševikit ottivat vallan Venäjällä.

Venäjän leskikeisarinnan Maria Feodorovnan käytössä ollutta junaa siirretään Tornionjoen jäälle vedettyjä väliaikaisia kiskoja pitkin Haaparannalta Tornion asemalle maaliskuussa 1917. Kuva otettu Torniojoen itärannalta ja taustalla Haaparannan kaupunki. Kuvaaja: Mia Green (public domain).


Tornioon oli sodan aikana muodostunut suurehko varuskunta. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä oli osa venäläisten sotilaiden kasarmirakennuksia. Tämän vuoksi rautatieaseman seudulla käytiin osana Suomen sisällissotaa taistelut, jotka Tornion seudulla saivat vapaussodan luonteen, koska vastapuolena olivat yksinomaan venäläiset sotilaat. Taistelut käytiin 6. helmikuuta 1918, jolloin Saksasta tulleiden jääkärien johtamat suojeluskuntajoukot valtasivat asema-alueen venäläisiltä. Tornion taistelun muistoksi vanhan asemarakennuksen eteen pystytettiin vuonna 1937 muistomerkki.

Rautatiesillan valmistuttua Tornionjoen yli Ruotsin Haaparannan puolelle vuonna 1919 liikenne Tornion asemalla vilkastui voimakkaasti. Pikaisesti rakennettu pohjoiseen menevä rautatieyhteys perusparannettiin, ja Röyttän satamaan rakennettiin teollisuusraide. Näin tuli vuonna 1928 ajankohtaiseksi rakentaa uusi asemarakennus. Se valmistettiin punatiilestä, josta tuli erikoisuus sen ajan asemarakennusten joukossa. Ehkä vaikutteita saatiin Haaparannan asemarakennuksesta, joka on komea punatiilinen rakennus.

Rautatieaseman asema liikenteellisesti korostui Hannulan sillan valmistuttua Tornionjoen yli Suensaareen rautatieaseman kohdalta kesällä 1939.

Tornion rautatieaseman välittömässä läheisyydessä toiminut varastoalue toimi Lapin sodan aikaan saksalaisten vuokraamana varastona ja sitä alettiin kutsua Pikku-Berliiniksi. Tornion maihinnousun aikaan 1. lokakuuta 1944 Pikku-Berliinin valloitus oli koitua suomalaisten joukkojen kompastuskiveksi sieltä löytyneiden alkoholivarastojen vuoksi.

Rautatieaseman seutu, erityisesti Torpin alue, oli rautatieläisväestön asuinpaikka. Nämä asukkaat osallistuivat Tornion vapaa-ajan elämään ahkerasti perustaen muun muassa jalkapalloseura TP-47:n. Rautatieläiset rakensivat alueelle vapaaehtoisvoimin muun muassa oman jalkapallokentän, niin sanotun VR:n kenttä, joka on ollut TP-47:n junioritoiminnan käytössä vuosikymmenien ajan.

Tornion uudella rautatieasemalla toimi ravintola, mutta liikenteen vähentyessä ravintola lopetettiin 1960-luvun lopulla. Pikajunaliikenne Tornion asemalle päättyi vuonna 1967, ja kiskobussiliikennekin lopetettiin vuonna 1988. Tornion asema on sen jälkeen edelleen ollut vilkas tavaraliikenteen kauttakulkupaikka. Tosin Kolariin menevät pikajunat ovat pysähtyneet Kemin ja Kolarin radan yhdysraiteen väliin rakennetulla, nyttemmin lakkautetulla Tornio-Pohjoisen seisakkeella.

Torpin alueen eli rautatieaseman välittömän ympäristön asutus on laajentunut 2000-luvun alussa, mutta luonne rautatieläisten asuntoalueena on kadonnut. VR luopui alueesta, ja nykyään alue muodostaa uuden, taajaan asutun, modernin omakotiasuntoalueen (Wikipedia, 2020).


Yhdysrata (1919) myöhästyi valtavasta sota-ajan liikenteestä Ruotsin pelkoviivyttelystä johtuen, mutta 2.1917 otettiin käyttöön köysirata Tornion asemalta Haaparantaan. Se tarkoitti valtavaa tulevaa ja lähtevää tavaramäärää ja sitä varten tiloja tullaukselle ja tilapäiselle säilytykselle tavaramakasiinissa. Samoin tarvittiin tiloja kummankin suuntaista sotavanki-invalidiliikennettä varten. Alueella oli lasareetti sotainvalideille, jossa sänkyjä ainakin parillekymmenelle. Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjassa oli kuva lasareetista (s.86) - viittaisi ylläolevaan rakennukseen.
Rakennuksen täytyy olla viimeistään vuodelta 1915, mutta ehkä jo 1910 vaiheilta. Olisiko se ollut alunperin venäläisten rajavartiosotilaiden ja santarmien käytössä ja kasarmina. Laillinen liikenne joen yli kulki vuodesta 1903 SVR:n höyrylautan avulla ja lauttalaituri oli aseman luona. Itsenäistymisen jälkeen junat pääsivät Haaparannan ja Tornion välille, joten tulli ja rajavartio varmaan tarvitsivat silloinkin rakennusta.
Tornionlaakson maakuntamuseon selvityksessä Torpinmäki 2002 on käsitelty asema-alueen ympäristön vaiheita I ja II maailmansodan aikana ja jäljellä olevaa rakennuskantaa. Selvityksessä on ote asemapäällikkö Jolman muisteluksesta (Rautatieläinen 15.10.28): " Aluksi invalidien suojaksi sisustettiin Postihallituksen omistama suuri makasiini. Kyseinen makasiini oli kuitenkin vain tilapäinen ja nopeasti oli rakennettava talven varalle sopiva suoja säännöllisiä kuljetuksia varten. Siihen tarkoitukseen päätettiin rakentaa suurenmoinen ryhmä rakennuksia - parakkeja - aseman läheiselle niitylle. Siitä tuli lopuksi pienoinen kaupunki asuntorakennuksineen, keittiörakennuksineen, saunoineen, vesijohtoineen ym. Tämän alueen suomalaiset ristivät Rampalaksi. Alueen kaikki rakennukset tuotiin Pietarista pikakuljetuksena."
Oheisen kortin vasen rakennus kuului siis Postihallitukselle. Siitä on kuvia Kaskimiehen toimittamassa Posti- ja lennätinlaitos -kirjassa (1937). Postin ja sensuurin toiminnasta Torniossa I maailmansodan aikana on tarinaa myös Suomen postin historia -kirjan I osassa. Tarina perustuu laitoksen silloisen pääjohtajan Pietari Jamalaisen muistelmiin: "Suomen posti I maailmansodan pyörteissä" Postitorvi 5-11/1955."


Mikko J. Putkonen kuvasi 28.1.2014 Tornion tiilisen asemarakennuksen, joka oli valmistunut käyttöön v. 1928. Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.

Mikko J. Putkonen kuvasi 18. 3.2013: "Dv12-veturi nro 2646 Tornion rautatieasemalla." Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.

Mikko J. Putkonen kuvasi 28.1.2014: "Vanha vesiviskuri (vai...?) Torniossa. Edessä kaupungin entinen pohjoinen seisake." Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.

Mikko J. Putkonen kuvasi 28.1.2014: " Dv12-veturi 2617 on vienyt muutaman kelavaunun rajan yli Haaparannalle ja palaa Tornioon. Tässä Kirkonmäen kaarteesta tuleva veturi lähestyy Kirkkoputaan rautatiesiltaa. Takavasemmalla Röyttän satamaan ja terästehtaalle erkaneva rata." Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.


Nimimerkki "Methem" kuvasi Haaparannan ja Tornion välisen rautatiesillan syksyllä 2008. Huomaa eri raideleveydet (lisenssi OK, public domain).


Haaparanta ~ joen takana - Ruotsin puolella:

Haaparannan rautatieasemalla 19.6.1982 (S&J). Lättähattu toi Torniosta sillan yli. Nykyään ei junalla pääsekään yhtä helposti Ruotsin puolelle näillä kohdilla.

Haaparannan rautatieasema * 19.03.2006 * kuvaaja: nimimerkki "TeVe" * käyttölisenssi OK ~ CC BY-SA 3.0.

Mikko J. Putkonen kuvasi joulukuussa 2008 Haaparannan rautatieaseman Ruotsissa: "Asemarakennus valmistunut vuonna 1919, suunnittelijana Folke Zettervall." Käyttölupa 2020-4-A, kiitos.

Tornion vanha puukirkko ja tapuli:

Nimimerkki "Mikkoau" kuvasi Tornion vanhan puukirkon ja tapulin v. 2016 (lisenssi OK, WikiCommons).

Hedvig Eleonoran kirkko (ruots. Torneå kyrka) eli Tornion kirkko (ruots. Hedvig Eleonora kyrka) on rakennettu Suensaareen Tornion keskustaan vuosina 1684–1686.[ Se on Suomen 1600-luvun puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä monumentteja. Museovirasto on luokitellut kirkon ja Tornion raatihuoneen alueen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kirkko vihittiin 11. heinäkuuta 1686. Kirkko on toinen Ruotsi-Suomen kuningattaren Hedvig Eleonooran nimikköpyhätöistä. Toinen nimikköpyhättö on Tukholmassa sijaitseva Hedvig Eleonoran kirkko (Wikipedia, 2019).

Tornion vanhan puukirkon tapuliosa - kuvattu 18.6.1982 (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)