TEUVA:
(Svala & Joutsi * 4.5.2013 ~ viimeisimmät lisäykset: 29.11.2017)

A) Teuvasta tietoja:

(Wikipedia, 2013): Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 757 ihmistä ja sen pinta-ala on 556,04 km², josta 1,51 km² on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 10,9 asukasta/km². Teuvan naapurikunnat ovat Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka ja Närpiö. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva on vuonna 1868 perustettu kunta, joka kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Suupohjaan kuuluvat Teuvan, Karijoen, ja Isojoen kunnat sekä Kauhajoen kaupunki.
Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamisaikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200 – 2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella. Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.
Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta. Samaisena vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman. Kylät: Horonkylä, Kauppila, Kirkonkylä, Korvenkylä, Komsi, Luovankylä (Parra), Norinkylä, Perälä, Riippi, Salonpää ja Äystö.
Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja Teuvalla on useita. Urheiluseura Teuvan Rivakka , jolla on kaksi olympiamitalia, perustettiin vuonna 1902. Nykyään seurassa on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Teuvan Pallo perustettiin vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana. Teuvan Jousiampujien luotsaama jousiammuntaharrastus alkoi Teuvalla vuonna 1997. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten. Kuuluisia teuvalaisia: Pääministeri/professori/arkkipiispa Lauri Ingman, Olympiavoittaja Pauli Nevala, Olympiamitalisti Jukka Rauhala, Pikajuoksija Antti Rajamäki ja entinen yhtye Lauri Tähkä ja Elonkerjuu.

Nimimerkki 'EskoG' kuvasi Teuvan rauniokirkon kesäkuussa 2009 (lisenssi, OK).

Teuvan kirkko (Elsi Borg, 1953):

B) Maija Leppäniemi lähetti tämän postikorttikuvan 20.4.2013 ~ kiitos.

(Wikipedia, 2013): Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta "Kymmenen neitsyttä" on maalannut taiteilija Tove Jansson. Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.

Teuvan rautatie-elämää:

Teuvan rautatieasema:

C) Teuvan asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A).

Ville Hautamäki kuvasi 8.10.2016: "Museojuna 1921 Teuvalla. Asemalla ei saanut pysähtyä, vaan matkustajia otettiin kyytiin Auralan tasoristeykseltä. Asemarakennus on yksityisomistuksessa, eivätkä omistajat tykkää ylimääräisistä henkilöistä kotipihalla. Kuvan punainen rakennus on vanha kyläkauppa ja se toimi vuosina 2009-2011 Lauri Tähkä & Elonkerjuu-yhtyeen fanikauppana. Nykyisin talo vaikuttaa ainakin museojunien ikkunoista katsoen ymmärrettävästi varsin hiljaiselta." (kiitos * käyttölupa 2016-1-F).

Teuvan rautatieasema (Östermark) (lyh. Tuv, ratakm 497,5) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Kaskinen. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Teuvan kirkonkylässä. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa. Ensimmäinen juna saapui Teuvalle elokuulla 1911 ja väliaikainen liikenne välillä Seinäjoki-Perälä aloitettiin 15.11.1911. Ensimmäinen asemapäällikkö 1913-1937 oli Eliel Lyden (s.1877 Kodisjoki * k.1954 Teuva). Hänen poikansa 1. avioliitosta oli piirtäjä Erkki Tanttu. Teuva sai aikanaan myös toisen aseman, Perälän risteysaseman. Henkilöliikenne Seinäjoki-Kristiinankaupunki lakkautettiin 25.5.1968 (Wikipedia, 2017).

Teuvan rautatieasema sijoitettiin noin puoli kilometriä Teuvan silloisen kirkon eteläpuolelle. Asemarakennus rakennettiin 1911 mm. Kauhajoen tapaan Thure Hellströmin laatimien Suupohjan radan V luokan tyyppipiirustusten mukaan. Sitä on laajennettu myöhemmin.
Aseman ulkoasu on säilynyt hyvin. Henkilöliikenne Teuvan asemalle loppui 1968 - tavaraliikennettä sahalle jatketaan kuitenkin edelleen. Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen 2006 (Radan varrella, 2009).

Perälän rautatieasema:

Jukka Voudinmäki kuvasi 24.7.2008 Perälän aseman (kiitos * käyttölupa 2015-12-L).

Perälän rautatieasema (lyh. Pr) on lakkautettu rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen (Suupohjan rata). Siellä radasta haarautui aikaisemmin myös Kristiinankaupunkiin johtanut rata, joka on nykyisin purettu. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen asema sijaitsee Teuvan Perälän kylässä. Ensimmäinen juna saapui Perälään syksyllä 1911 ja väliaikainen liikenne Seinäjoki-Perälä aloitettiin 15.11.1911. Henkilöliikenne välillä Seinäjoki-Kristiinankaupunki lakkautettiin 25.5.1968 (Wikipedia, 2017).

Liikenne Seinäjoelta Perälään aloitettiin marraskuussa 1911 ja Perälästä edelleen Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin vuotta myöhemmin. Perälän asemalle rakennettiin käntöpöytä ja puinen yksipaikkainen veturitalli, joka siirrettiin myöhemmin Härmään. Vuodesta 1964 alkaen Perälän ja kaskisten välinen henkilöliikenne hoidettiin linja-autoin. Kiskobussit jatkoivat liikennettä Kristiinankaupunkiin vuoteen 1968 asti. Liikenteen loppuessa asema alennettiin vaihteeksi. Tavaraliikenteen risteysasemana Perälä säilyi vuoteen 1982, jolloin Kristiinankaupungin rata suljettiin kokonaan. Perälän liikennepaikka lakkautettiin 1984, kun tavaraliikenne loppui. Enimmillään Perälässä oli viisi sivuraidetta, mutta vaihteet purettiin lopullisesti 1987 - sivuraiteita ei enää ole.
Perälän aseman ympärille ei koskaan kasvanut mitään suurempaa taajamaa - vain tiivistä kyläasutusta. Vasta Suupohjan radan henkilöliikenteen loputtua kyläasutus on lukiteltu taajamaksi. Vuosituhannen vaihteessa asukkaita oli 700 (Radan varrella, 2009),

Perälän asema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A).

Äystön laiturivaihde:

Äystön laiturirakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A).

Äystön laiturivaihde sijoitettiin Teuvan kirkolta jokilaaksoa myötäilevän tiiviin maaseutuasutuksen tuntumaan. Laiturirakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Laiturivaihde muutettiin mieittämättömäksi seisakevaihteeksi 1961 ja lakkautettiin 1968. Rakennus on purettu (Radan varrella, 2009).

Äystö on noin 500 asukkaan muodostama taajama Teuvan kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Taajama sijoittuu kunnan itäosaan, kantatie 67:n ympäristöön. Matkaa kunnan keskustaan on kylästä noin 12 kilometriä (Wikipedia, 2017).

Santeri Viinamäki kuvasi Äystön koulun kesällä 2017 (lisenssi OK * Creative commons * Wikipedia).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.