Litukan siirtolapuutarha-alue Tampereen Kaupin kaupunginosassa:
(jatkoa Tampereen sivultamme #3/4):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 5.1.2018)

Litukan siirtolapuutarha-alue Tampereen Kaupin kaupunginosassa:

1.

A) Litukan siirtolapuutarha-alueella Tampereen Kaupin kaupunginosassa * kuvattu 10.6.2017 (S&J).

(Vilma-Lotta Lehtinen, 23.8.2015 * Reunamedia): Litukan siirtolapuutarha:

(Raimo Heikkilä): ”Vanhemmillani oli yli parikymmentä vuotta siirtolapuutarhamökki täällä Litukassa, vähän matkan päässä tästä mökistä. Isän poismenon jälkeen äiti möi mökin ja osti viikon päästä tämän. Mökki oli todella ränsistynyt. Olin äidille vähän vihainenkin, kun tuollaisen meni ostamaan. Sanoin, ettei tuollaista kehtaa katsella. Aikani räpsätin, mutta sitten ajoin lautaa ja paneelia tänne. Laitoin mökin ulkoa kuntoon, uusin katonkin. Tuli siitä siedettävä. Maalaamista olisi sisällä ja kaikkea pientä, mutta kun se on kerran laitettu, kyllä se välttää.
Äiti oli jo vanha ja rupesi sanomaan, että hän antaa tämän minulle. Sanoin, ettei se nyt ihan niin mene, kun minulla on sisar myös. Sovittiin sitten sopiva hinta. Tämä on ollut minulla 12–13 vuotta. En ole kummopinenkaan viherpeukalo, toisin kuin emäntä. Hän vähän katsoo päältä, että mitä täällä touhuan.
Perunaa on pidetty pihassa aina, ja jonkin verran on karviaista ja punaista viinimarjaa. Kukkia on myös. Aika vähän meillä täällä on kasvattamista. Jos on vähän laiska liikkumaan, niin kaupunkilaiselle tässä parasta on se, että täällä on pakko tehdä. Kun ruumiillista työtä tekee tuntikaupalla helteellä, kyllä siinä aika puhki on. Itsekin olen vähän laiska lenkkeilemään, niin tämähän käy kuntoilusta.
Ei täältä voi olla montaa päivää pois, tai se näkyy heti. Tänäänkin tulin leikkaamaan ruohoa. Öitä ei siirtolapuutarhamökissä olla oltu, vaan käydään kotoa Tesomalta täällä. Tehdään töitä niska limassa ja lähdetään pois. Ei me täällä kauheasti vain oleskella.”

2.

(Kaisa Hakala): ”Olen aina miettinyt, että haluan siirtolapuutarhamökin, mutta tämän hankkiminen meni todella vauhdilla. Kaverin työhuonekaveri oli myymässä tätä täältä Litukasta. Tulin katsomaan paikkaa ja sanoin heti, että voisin ostaa tämän. Jotkuthan tekevät hirveästi taustatyötä ostaessaan siirtolapuutarhamökkejä, minä en tutkinut mitään. Tuli vain sellainen olo, että tämä on minun paikkani. Kaksi kesää olen tässä jo ollut.
Aikaisemmin minulla oli puutarhapalsta Tahmelassa. Se oli kivaa puuhaa, mutta se on hieman kauempana. Siirtolapuutarha on kiva, kun asun toisella puolen katua – vähän kuin olisi oma piha. Täällä oli melkein kaikki valmiina, en ole juurikaan istuttanut uusia kasveja. Kasvimaalla on ollut surkea kesä, mutta olen sitäkin laitellut. Tuntuu, ettei mikään ole itänyt, ja kaikki omenatkin ovat rupisia.
Jänikset ovat käyneet popsimassa salaattia. Ja etanoitakin on, ne ovat syöneet paljon kaikkea. En ole siitä jaksanut stressata. Syökööt, ei se haittaa. Täällä viljely on enemmänkin mukavaa puuhastelua kuin sitä, että kasvattaisi kaiken säilöttäväksi talvikaudeksi. Lempikasvini on varmaan vadelma. Se ei ole kauniin näköinen, mutta niitä on tullut tänä vuonna paljon. Jos joku tulee käymään on mukavaa, että voi tarjota vadelmia kotiinviemisiksi. Tai jos menee kylään, voi viedä omasta puutarhasta kukkakimpun.
En ole sellainen mökkeilijä, joka haluaa roudata tavaransa viikonlopuksi kauas. En myöskään halua mökkeilyn olevaan mikään työleiri. Tulen usein tänne vain juomaan kahvia ja fiilistelemään, en niinkään tekemään mitään. Ja sen huomaa, ruohokin on päässyt pitkäksi! Mutta olen ajatellut, ettei tämä saa olla stressaamisen paikka.”


Nykymuotoisen siirtolapuutarhatoiminnan katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulla Saksassa. Toiminnan ajatuksena oli saada kaupungin vähävaraisille lapsille mahdollisuus terveelliseen kesänviettoon. Nykyaikainen siirtolapuutarha on monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka, jossa taajamassa tai sen läheisyydessä voidaan ekologisella tavalla toteuttaa mökkeilyä ja puutarhaviljelyä. Suomeen siirtolapuutarha-aate tuli 1900-luvun alussa. Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin siirtolapuutarhan perustamisesta 1902. Hanke kuitenkin raukesi. Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpään niemelle 1916. Puutarha toimii edelleen Niihaman alueella (Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry, 2018).

3.

(Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry, 2018): Litukan puutarha-alueen historiaa:
Viime vuosisadan alkuvuosista lähtien oli Tampereella Litukan torpan mailla toiminut Tampereen lastensuojelulautakunnan alainen koululaisten kasvitarha. Alueella toimi johtajana opettaja Otto Sillantie. Hänessä heräsi ajatus saada alueelta lisämaata perheviljelmiä varten. Tampereen kaupunki vuokrasikin 1,5 hehtaarin maapalan, joka jaettiin 52 palstaan. Palstojen vuokraus alkoi 23.09.1922.
Palstoista riitti kysyntää ja viljelijät hyväksyttiin lähinnä sosiaalisilla perusteilla. Parin vuoden kuluttua havaittiin tarpeelliseksi siirtyä yhdistysmuotoiseen toimintaan ja perustettiin alueen hoitokunta 19.10.1924. Tästä lähtien yhdistys oli toisena osapuolena asioitaessa vuokraisännän - Tampereen kaupungin kanssa. 1930-luvulla yhdistys liittyi vastaperustettuun Suomen siirtolapuutarhaliittoon. Nykyisen nimensä - Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry - yhdistys sai vuonna 1944.
Alueen viljelijä saa palstallaan viljellä yleisesti sallittuja kasveja. Luonnonpuiden istutus on kuitenkin kiellettyä. Alkuaikoina pääpaino oli hyötykasvien viljelyllä. Tarvittiin ruoan jatketta. Viime vuosina on pääpaino siirtynyt koristekasveihin, samalla kun palstasta on tullut enemmän vapaa-ajan viettopaikka. Alueelle oli järjestetty vartiointi, johon oli velvollinen vuorollaan osallistumaan jokainen alueen viljelijä.

Uusi yhdistyksen jäsen joutuu liittyessään maksamaan pienehkön summan pääomakorvauksena yhdistyksen omistamista rakennuksista. Litukan siirtolapuutarhayhdistyksessä havaittiin jo hyvin varhain epäkohdaksi oman kokoustilan puuttuminen. Jo 1943 aluelaajennuksen yhteydessä oli keskustelua kerhotalon rakentamisesta. Sodan ja sen jälkeisen pula-ajan vuoksi hanke kuitenkin lykkääntyi. Vihdoin 26.07.1950 pidetyssä kokouksessa päätettiin rakennus tehdä. Työt aloitettiin pienehköjen lahjoitusten, saadun testamentin, sekä kaupungin lainan turvin.
Kunnianhimoinen rakennusprojekti vaati kuitenkin paljon. Rohkean teon tekivät silloiset hallitusten jäsenet mennessään omavelkaiseen takaukseen noin 1,6 miljoonan silloisen markan lainoista. Lisäksi yhdistyksen jäsenet tekivät noin 13 000 tuntia talkotyötä. Lopullisesti kerhotalo valmistui vuonna 1953.
Litukan uusi vuokrasopimus solmittiin 1992. Samassa yhteydessä sovittiin, että ryhdytään neuvottelemaan Kaupin puolelle tulevan huoltorakennuksen rakentamisesta. Vuonna 1995 päästiinkin sopimukseen kaupungin tuesta hankkeelle. Rakennusmontun ja kunnallistekniikan kustannuksista vastasi kaupunki. Kaikki muut työt tehtiin kaupungin takaamalla lainalla ja talkootyönä. Täten yhdistys sai käyttöönsä oman saunan takkatupineen. Litukan uusi voimassa oleva vuokrasopimus uudistettiin 2012.


4.

(Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry, 2018):
• Litukka on perustettu syyskuun 23 päivä 1922 ja tällä hetkellä palstoja on 201. Vuokrattavien palstojen pinta-ala on n. 300 - 350 neliötä ja vuokrasopimus tehdään yhdistyksen ja viljelijän välillä.
• Siirtolapuutarha-alue on pinta-alaltaan n. 8,15 hehtaaria ja sen omistaa Tampereen kaupunki. Koko alueen vuokrauksesta on erillinen, kaupungin ja yhdistyksen välinen vuokra- ja hoitosopimus.
• Litukan siirtolapuutarha-alue sijoittuu Kekkosentien molemmin puolin, Kalevan ja Kaupin kaupunginosiin. Vahvistetussa asemakaavassa alue on hyväksytty ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi.
• Palstoille saa rakentaa piirustusten mukaisen, kerrosalaltaan enintään 23 neliön mökin.
• Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat täysi-ikäiset henkilöt, jotka yhdistyksen hallitus on kirjallisen hakemuksen perusteella jäseneksi hyväksynyt ja joille yhdistys on vuokrannut siirtolapuutarhapalstan.
• Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva täysi-ikäinen henkilö.
• Yhdistykseen voi myös liittyä kannatusjäseneksi.
• Pidämme kirpputoreja ja myyjäisiä.
• Urheilemme, retkeilemme ja teemme näytelmiä.
• Keskustelukerhossa jutustelun lisäksi järjestetään teemailtoja, luentoja ja kursseja.
• Tämän lisäksi toimintaamme liittyy vahva talkoohenki.
• Kerhotalon osoite on: Litukankatu 13, 33500 Tampere.


5.

6.

7.

8.

9.

Kuvat #1-9: kaikki kuvattu Litukan siirtolapuutarhassa 10.6.2017 (S&J).

Takaisin Tampereen sivulle #3/4.