TAMPERE (sivu #26):

Teisko:

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 23.7.2020)

A) Teiskon taustatietoja:

(Wikipedia, 2020): Teisko on Pirkanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Se liitettiin Tampereeseen vuonna 1972, ja samalla Tampere sai uusia kaupunginosia: Kämmenniemen, Polson, Terälahden ja Velaatan. Teiskon naapurikunnat olivat Kangasala, Kuru, Orivesi, Ruovesi, Tampere (aiemmin Aitolahti) ja Ylöjärvi. Teiskon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1958. Vuonna 1996 Teiskon alueella oli 2 485 asukasta.
Alkujaan kunta käsitti alueita Näsijärven molemmin puolin, mutta vuonna 1954 Näsijärven länsipuoliset alueet liitettiin Ylöjärveen ja Kuruun. Samaan aikaan Kurun Näsijärven itäpuoliset alueet, muun muassa Kapee, liitettiin Teiskoon. Nykyään entinen Länsi-Teisko on kokonaan osa Ylöjärveä. Teiskon kunnan hallinnollinen keskus oli Kämmenniemi. Nykyisin peruspalvelut ovat keskittyneet Kämmenniemeen ja Terälahteen. Teiskon ja Aitolahden kunnilla oli keskenään paljon toimintaa, kuten yhteinen paikallislehti, joka ilmestyy yhä kerran viikossa torstaisin.

Kunnassa sijaitsee myös Teiskon radio- ja televisioasema (maston korkeus 325 m). Teiskossa on kaksi koulua: yhtenäiskouluna (ylä- ja alakoulu) toimiva Kämmenniemen koulu sekä sen Terälahden toimipiste (alakoulu). Teiskon tärkein liikenneväylä on Tampereen ja Ruoveden välinen seututie 338, joka kulkee kaikkien suurimpien kylien – Kämmenniemen, Terälahden ja Velaatan – kautta. Maisansalossa on SF-Caravan Pirkanmaa ry:n leirintäalue ja sen lähellä toimii Metallityöväen liiton kurssikeskus Murikka-opisto.

Luonto: Teiskon maisemassa vuorottelevat korkeat, usein jyrkkäpiirteiset mäet ja syvät, paikoin rotkomaiset laaksot. Huomattavimman laakson muodostaa Kaitaveden, Paarlahden ja Peräjärven muodostama kanjoni, joka ulottuu lähes 15 kilometriä Näsijärvestä itään. Entisen kunnan koilliskulmassa maasto nousee lähes 200 metrin korkeuteen merenpinnasta ja monet mäkien huiput ylittävätkin sen. Teiskon lukuisista järvistä suurin on Velaatanjärvi, joka laskee Näsijärven Terälahteen. Näsijärven rantaviiva on erittäin rikkonainen lukuisine lahtineen ja saarineen. Perinteisen maaseutuasutuksen rinnalle on 1950-luvulta lähtien noussut varsin suuri määrä kesähuviloita.

Historiaa: Teisko oli keskiajalla Lempäälän ja Vesilahden pitäjien talollisten erämaa-aluetta. Vielä 1500-luvulla luettiin eräät Teiskon talot kuuluviksi Lempäälään, josta niiden asukkaat olivat tulleet. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Teiskossa oli 63 taloa. Vuonna 1721 Teiskossa oli 608 asukasta ja vajaat sata vuotta myöhemmin, vuonna 1810, asukasluku oli noussut 2 609:ään. 1900-luvun alussa asukkaita oli 3 950 ja vuoteen 1940 mennessä väkiluku oli noussut 4 460 asukkaaseen.
Teisko muodostettiin Messukylän kappeliseurakunnaksi vuonna 1636 ja se itsenäistyi vuonna 1860; käytännössä ero Messukylästä toteutui vasta vuonna 1904. Teiskon puukirkko on vuodelta 1788, ja sen on suunnitellut kuuluisa kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Suomen sodan aikainen sissipäällikkö, vääpeli Jakob Johan Roth asui viimeiset elinvuotensa Teiskossa ja hänen hautansa on Teiskon hautausmaalla.
Teiskon ensimmäinen kirkko sijaitsi lähellä Teiskolan kartanoa ja sen paikalla on muistomerkki. Kunnallishallinto alkoi Teiskossa vuonna 1865 ja kunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Padustaipaleen kylässä vuonna 1870. Länsi-Teiskoon saatiin koulu vasta vuonna 1895. Kuntaan perustettiin oma säästöpankki vuonna 1916. Teiskoon asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.

Nähtävyyksiä: Aunessilta, Paarlahti, Teiskon kirkko, Teiskon museo ja Velaatan maitolaiturimuseo.
Tunnettuja teiskolaisia: Risto Jalo, jääkiekkoilija * Tero Järvenpää, keihäänheittäjä * Pertti Ukkola, painija, olympiavoittaja * Elina Vettenranta, laulaja, Tangokuningatar 2006 * Asko Raivio, Kaseva-yhtyeessä vaikuttanut muusikko * Pentti Syrjä, kenraalimajuri, kirjailija * Hannu Salama, kirjailija.

Kyliä: Ahoi, Asuntila, Jutila, Kaanaa, Kapeenkylä, Kovero, Kulkkila, Kuoranta, Kuusniemi, Kämmenniemi, Leppälahti, Paavola, Padustaipale, Pohtola, Saarlahti, Savo, Taulakylä, Terälahti, Tuhria, Ukaa, Vattula, Vehokylä, Viitapohja, Värmälä, Velaatta.

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Teiskossa ei ollut lainkaan taajamia. Nykyisin entisen Teiskon kunnan alueella on yksi taajama, Kämmenniemi. Teiskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa ja ohrarievä.

B) Teiskon Aunessilta:

Teisko-laiva alittamassa tyylikästä Aunessiltaa.

1910-luvun kuvapostikortissa Teiskon Aunessalmen ylittävä Aunessilta. Siltaa alittamassa Näsijärven Paarlahdella liikennöinyt höyryalus, ilmeisesti Teisko-laiva. Laiva kulki mm. Kuusniemen, Vattulan, Pohtolan ja Kulkkilan kautta Viitapohjaan ja takaisin. Nykyisin Tampereella Kämmenniemessä museosiltana toimiva Aunessilta valmistui Teiskoon toukokuussa 1899 arkkitehti Georg W. I. Schreckin (1859-1925) suunnittelemana. Tämä Pohjoismaiden kauneimpiin ja korkeimpiin luettava yksikaarinen graniittisilta korvasi aiemman Käälahden ja Kaitaveden välissä sijainneen jo rappeutuneen puusillan. Rakennustyö oli jo aikansa ihmetys, jota käytiin seuraamassa kauempaakin. Tampereelta palkattiin ”vuurmanneja” ajamaan hevosilla Korven vuorilta lohkottuja kivijärkäleitä työmaalle. Kuljetuksessa käytettiin tarkoitukseen varta vasten tehtyjä kärryjä, joita vedettiin kiskoja pitkin hevospelillä Aunesjoelle.
Aunessillan rakentamiseen osallistunut teiskolainen puumies ja puuseppä Kalle Virtanen (1871-1961) muistelee rakennustöitä seuraavasti: ”Meitä oli viistoista timpermannia, vaikka kivitöitä piti tehtää – kaaritöissä oli niin mahdoton työ. Kivenhakkuria oli kymmenkunta.”
Suuren holvikaaren teko kiviä latomalla oli merkittävä tapaus. Virtanen kertoo: ”Kivet hakattiin mäellä koko hyvin osapuille, ja ne oli eri miehet, jotka ne sitten asetteli paikoilleen. Se passaus oli tarkkaa työtä – ei siinä rautoja käytetty, vaan kivet sopivat niin hyvin yhteen.

C) Teiskossa kulkeneita matkustajalaivoja:

Höyrylaiva Intti Teiskon Kuorannan laiturissa 1930-luvulla * Siiri, Tampereen museot (CC BY SA 4.0).

D) Teiskon rakennuksia:

Nimipäiväonnitteluja lähetettiin v. 1907 tässä Teisko, Liuttu -aiheisessa postikortissa (W.T. No. 300). Kuvassa hevosnäyttely Liutun tilalla Teiskon Pohtolassa v. 1906. Talon silloinen yritteliäs isäntä Heikki Liuttu tunnettiin myös kuuluisana hevosmiehenä. Keskellä olevassa pytinkirakennuksessa toimi Pohtolan kansakoulu vuosina 1902-1906. Vasemmalla nykyinen Liutun Juhlatalo, joka on rakennettu 18oo-luvun alkupuolella. Liutun tila sijaitsee Tampereen Teiskon Pohtolassa, Paarlahteen kuuluvan Sisaruspohjan lahden rannalla. Vuoden 1540 kantatila on ollut saman suvun hallussa 1700-luvulta lähtien. (Tampere in old postcards).

Teiskolan kartanon päärakennus * kuvaaja: Axel Tammelander, 1910-luvulla * Tampereen museot (CC BY SA 4.0).

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle