TAMPERE (sivu #2)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 16.3.2019)

Satakunnankadulla:

A) Satakunnakadun ja Pellavatehtaankadun kulmassa Hautaustoimisto (2.7.2010 ~ S&J).

Tässä kuvassa ollaan vuonna 1923 aivan samoilla kohdilla Satakunnankatua (#14:n kohdalta kuvattu itään). Vasemmalla Olympian talo, oikealla taustalla klassinen lyseo.
Kerrostalon päädystä erottuu seuraavat liikemainostekstit: Satakunnan uusi muotiliike Karlsson - Ompelukone ja huonekalukauppa A.Niemi - Kansan ruokala. 'Kansan ruokala' vääntyi ikäluokan ihmisten puheissa muotoon 'Kansankuppila'. Kuvan otti Tampereen kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer. Erikoista kuvassa on se, miten kerrostaloa vastapäätä kadun toisella puolella oleva yksikerroksinen puutalo sijaitsee rauhallisesti puolittain keskellä katua!

Kysymys:

(Matti Lipponen, sähköposti 5.5.2013): Sivusi ovat todella mielenkiintoinen kuvaesitys Tampereen historiaa. Ajattelin kysyä paria asiaa. Isoisäni syntyi vanhassa Kyttälässä vuonna 1872. Perhe asui ainakin jossain vaiheessa osoitteessa Huhtimäenkatu 106. Olen yrittänyt paikallistaa sitä ja arvioinut sen olleen nykyisen Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa lähellä taloa jonka nurkka menee yllä olevassa kuvassa kadun päälle (Huhtimäenkatu oli silloin eri paikassa kuin nykyään). Olenko paikallistanut sen oikein vanhan Kyttölän kartasta? Arvelen, että isoisoisäni olisi ollut numerotorppari, mistä voisin tarkistaa?
Toinen minua kiinnostava osoite on Pinninkatu 10 Tammelassa. Mikä kenkätehdas siellä on toiminut, isäni äidin isä on työskennellyt siellä?

(Matti Lipponen, sähköposti 2.6.2015): "Selvisi, että isoisoisäni omisti neljänneksen talosta (eli varmaan osakehuoneiston) numerosta 109 (eikä 106). Se talo on sijainnut Ronganojan laidalla ja Huhtimäenkatu on kulkenut silloin jossain Nykyisen Aleksanterinkadun ja Ojakadun välissä (lehti-ilmoituksessa oli ollut painovirhe, yhdeksikkö oli kääntynyt kutoseksi)."

Tuomiokirkonkadun ja Satakunnankadun kulmauksessa sijaitsee Tampereen klassinen lyseo - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Tuomiokirkko heijastuukin rakennuksista, ollaan 'Tuomiokirkon puistoalueen' lounaiskulmassa.

Samainen Tampereen klassinen lyseo kuvattuna 2.7.2010 (S&J) viereisen Tampereen tuomiokirkon holviportin alta.

Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Tampereen klassisesta lyseosta - kiitos: Kävin oppikoulun Tampereen Klassillisessa Lyseossa (lukien pitkän latinan), joten vuosien mittaan olen omaksi ilokseni pannut mappiin Tampere-kortteja, - eli kaupunki kiinnostaa.

Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa:

B) Lapsia kadulla, takana Massunmäki - 'Ristipytinki' ja rakennukset B19 ja B18. Kuva on kirjasta 'Massunmäki'. Kirjan kuvan yhteyteen on joku lukija kirjoittanut lyijykynällä huomautuksen: Lie Tuomiokirkonkadun yläpää.
Pojat seisovat katuvieren tolppien päällä, lienevätkö olleet hevosten kiinnityksiin?

Sama paikka kuvattuna hieman ylempää - ja eri aikana (kuva samasta 'Massunmäki'-kirjasta). Kuvatekstinä: Juhannuskylän taloja, ylhäällä näkyy Ristipytinki ja Massunmäen taloja.
Mielenkiintoisesti 'katu' on täysin luonnonvaraisessa tilassa, ei tasoituksia tehtynä. Polut ovat syntyneet ihmisten käyttämiin paikkoihin. Pyykit on rauhallisesti levitetty 'katualueen' poikki kahteen riviin.
Äitini lapsuudenkoti (Liljeroos) näkyy Pellavatehtaanmäellä äärioikealla aivan kuvan reunassa.

Tämän kirjoittaja halusi etsiä 2.7.2010 edellisen kahden vanhan 'Juhannuskylän' kuvan sijaintipaikan nykyisestä kaupungista (kuvat: S&J) ja pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman vastaava kuva vanhoihin otoksiin nähden:

Vanhojen kuvien ottamispaikaksi paljastui (mahdollisesti) Johanneksen kirkon (tuomiokirkon) länsipuolinen edusta, josta kuvat aikoinaan oli ehkä otettu kohti nykyistä paloasemaa länteen (kuvat: 2.7.2010 ~ S&J).
Nykykuvista ei juuri samoja 'maamerkkejä' tunnista, mutta saman 'näyttämön' aistii helposti. Kuvauspaikan edestä kulkee etelä-pohjoissuunnassa Tuomiokirkonkatu ja tuo katu, joka lähtee länteen nykyistä paloasemaa kohti, on nimeltään Juhannuskylänkatu. Sen keskiosassa on karttaan merkittynä 'Erkkilän aukee'.

(Juhapekka Rikala, sähköposti, 3.6.2012): Yritin selvittää omia tarkoituksiani varten, mistä eräs tietty Juhannuskylästä 1900-luvun alussa otettu kuva on napattu. Kun hain sitä ja muita Juhannuskylään liittyviä kuvia netistä, törmäsin myös sivustoosi. Sieltä otsikon "Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa" alta löysin saman kuvan, minkä ottopaikkaa siis selvittelin. Kyse on siitä sivustosi ylemmästä "katunäkymästä".
Sivustosi alempi samasta paikasta otettu kuva on auttanut minua pääsemään asiassa eteenpäin. Tutkittuani nyt Vapriikissa Tampereen pienoismallia vuodelta 1890 sekä vanhoja Kyttälän asemakaavakarttoja, olen tullut siihen tulokseen, että kuvat on nykykartalle sijoitettuna otettu suunnilleen Puuvillatehtaankadun ja Aleksanterinkadun risteyksestä suunnilleen Aleksanterinkadun suuntaisesti.
Kuvia ei [minusta] siis ole otettu Tuomiokirkon portilta eikä lännen suuntaan pitkin Juhannuskylän katua, niin kun sivustollasi oikein vertailukuvien kanssa toteat, vaan oikea paikka löytyy siirtymällä (ao. kohdan ylimmässä nykykuvassasi) kirkon portailta Juhannuskylän katua eteenpäin ja kääntymällä sitten keltaisen talon takaa vasemmalle. Vanhassa kuvassa olevat lapset seisovat sitten suunnilleen risteyksessä siinä keltaisen talon nurkalla.
Tamperelaisin terveisin, Juhapekka Rikala, Historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Tampere.

Tämä kuva menee ajassa edellisten mustavalkoisten kuvien edelle, mutta samoille paikoille - kyseessä on Siukolan talo kuvattuna 12.4.1903 Tuomiokirkon tontilla. Kosken itäpuolella olivat lähimpänä Kyttälän kylä, jossa oli kaksi Kyttälän taloa, näistä pohjoiseen nykyisen Pinninkadun tienoille asti ulottuva Siukolan kylä, johon kuuluivat Erkkilän ja Siukolan talot (Tampereen museot).

Tampereen tuomiokirkko ('Johanneksen kirkko'):

C) Tampereen tuomiokirkko ('Johanneksen kirkko') kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

(Wikipedia, 2011): Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Juhannuskylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä.
Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa: Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.

Tampereen tuomiokirkko kuvattuna kesällä 2007 (kuva: 'M62' - julkaisu annetun lisenssin puitteissa).

Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

Tampereen tuomiokirkko ~ Magnus Enckellin alttaritaulu: 'Ylösnousemus' ~ 2.7.2010 (S&J).

LINKKI: Erikoissivullamme lisää kuvia Tampereen tuomiokirkosta.

Erkkilänsillan tietämillä

D) Erkkilänkadun silta ylittää Tampereen rautatieasemalta pohjoiseen lähtevät radat noin 400 metriä asemalta. Silta yhdistää Tuomiokirkon seudut suoraan Tammelan kaupunginosaan.
Tämän edustavan otoksen Erkkilänsillasta ja sen lähiympäristöstä otti J.Ruotsalainen 2.5.2006 (kiitos käyttöluvasta). Kymmenen vuotta aiemmin etualalla oli ollut läjä tavaralaituriraiteita - niiden ja Erkkilänsillan välissä oli ollut tiheä puusto. Taustalla modernit kerrostalot entisten Pellavatehtaanmäen työläisasuntojen paikoilla.

Kaksi näkymää Erkkilänsillalta länteen Tuomiokirkon suuntaan - kuvattu lauantaina 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva etelään Tampereen rautatieaseman suuntaan - 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, raiteet johtavat Poriin ja Seinäjoen suuntaan - 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, teollisuussivuraiteet johtavat Lapinniemeen - 3.7.2010 (S&J).

Tuomiokirkolta kohti Pellavatehtaanmäkeä (Tampellan aluetta):

E) Siukolankadulta näkymä Huhtimäenkadulle - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Polvikadulta kuvaussuunta 'takaisin etelään' Vuorikadulle - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadulla - isomman valtaväylän eli Lapintien eteläpuolella - Porin rata talojen takana - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadun varren idyllinen porttikonkinäkymä - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadun varrelta pihanäkymä - Porin rata aidan takana - 2.7.2010 (S&J).

Vielä ennen Lapintielle tuloa näkymä etelään - Vuorikadun ja Sukkavartaankadun risteys - 2.7.2010 (S&J).

Tämä kerrostalo sijaitsee Lapintien eteläpuolella lähes kiinni Porin radassa ja rautatiesillassa - 2.7.2010 (S&J).

Samaisen kerrostalon radan puoleista julkisivua. Kelpaisi junaharrastajan noissa asunnoissa 'päivystää' - 2.7.2010 (S&J).

Lapintien sillalta näkymä etelään Tampereen asemaa kohden (kerrostalo oikealla puiden katveessa) - 2.7.2010 (S&J).

Tampereen Pellavatehtaanmäki eli Massunmäki:

F) Kuvassa Tampereen Pellavatehtaanmäen eli Massunmäen työläisperheiden asuinrakennuksia. Tämä kuva on julkaistu postikorttina vuoden 1914 tienoilla.
Edessä vasemmalla on Tampella puutarha. Keskellä näkyy mäkeen nouseva polku. Takana vasemmalla oleva tumma rakennus on Ristipytinki ja siitä oikealle olevat talot #19, #18 sekä osa talosta #23.
Edessä tien varressa ison kuusen takaa pilkottava vaalea talo polun oikealla puolella on Lapintien varressa sijainnut talo #16, joka oli Massunmäen vanhimpia rakennuksia Ristipytingin lisäksi. Talo #15 vastakkaisella puolella polkua kuului myös näihin vanhimpiin rakennuksiin (kuva: T.Johansson - kirja: Massunmäki).

Tampereen Pellavatehtaanmäki on tämän kirjoittajalle sikäli läheinen muistojen paikka, että 50- ja 60-luvuilla tulin usein vierailleeksi kyseisellä tehtaantyöntekijöiden asuntojen alueella, sillä äitini oli asunut lapsuutensa (ja nuoruutensa) kyseisen valokuvan oikeassa reunassa näkyvän talon #23 kulmahuoneistossa (juuri kuvan rajauskohdassa). Äitini oli syntynyt v. 1912 Kymissä, mutta ilmeisesti jo aivan pian muuttanut isänsä työpaikkavaihdoksen vuoksi Pellavatehtaanmäelle.
Äitini isä Frans Hjalmar Liljeroos työskenteli Tampellan veturitehtaalla ja pienessä asunnossa eläneeseen perheeseen oli kuulunut kaikkiaan neljätoista lasta. Kyseinen perhe oli asuttanut yhden Pellavatehtaanmäen rakennuksen päätyhuoneistoa ilmeisesti jo 1910-luvun lopulta pitkälti 1960-luvulle saakka.

Koska aihe siis kiinnostaa tämän kirjoittajaa erityisesti, materiaalia on tullut kerättyä oman erikoissivunsa verran:

Lisäsivu Pellavatehtaanmäestä eli Massunmäestä.

Ilmakuva Pellavatehtaanmäen yläpuolelta itäsuuntaan - voisiko olla kuvattu savupiipun nokasta?
Äitini lapsuudenkodin katto pilkottaa aivan kuvan oikeassa alareunassa. Muistan hyvin tuon tien, mikä rautatiesillalta nousi Pellavatehtaanmäelle. Tuolla sillalla oli upea olla, kun alta puuskutti höyryveturi mustalla savulla maailman pimentäen. Äänimaailma on myös mieleen jäänyt. Tuoksu säilyi vaatteissa kauan. Armonkalliosta taidettiin noilla kohdilla puhua.
Pellavatehtaalta tie alas, sillan yli ja heti oikealle alas - siinä kävelyohjeiden alku, kun T.J.Särkän vuoden 1959 ensi-iltaelokuvaa Taas tapaamme Suomisen perheen veljesten ja serkkujen kera lähdettiin Frans-vaarilta katsomaan. Teatterin sisämiljöönkin vielä muistan, mutta teatterin nimestä tai tarkemmasta sijainnista ei enää ole aavistustakaan.
Tämän valokuvan kuvausajankohta ei ole tiedossa. (kuva: T.Mäkinen).

Lapintien sillan pohjoispuolta (Armonkallio)

G) Lapintien sillan pohjoispuolella (Pajakadun risteyksessä) sijaitsee tämä muhkea kerrostalo. Vasemmalla talosta - Porin radan pohjoispuolella sijaitsee Armonkallion kaupunginosa. Kuvattu 2.7.2010 (S&J). Porin radan eteläpuolella sijaitsee Pellavatehtaanmäki eli Massunmäki.

Tämä kivitalo näkyy edellisen kuvaruudun (F) viimeisessä kuvassa hyvin - vaaleassa värissä tuolloin. Lapintien silta ja sen länsipuolen kupeessa sijaitseva kerrostalo erottuvat tuossa vanhassa kuvassa myös havainnollisesti - samoin nykyinen Polvikatu.

Armonkallion maisemat ovat uusien kerrostalojen myötä myös muuttuneet. Entisaikoina Armonkallion ja Massunmäen nuorisolla oli ankaria 'reviiritaisteluita' - silta ja rautatie olivat luonnollinen raja. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Armonkallio - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Lapintien rautatiesilta - vasemmalta lähti 60-luvulla hiekkatie ylös Pellavatehtaanmäelle, jossa ensimmäisen puurivitalon etukulmassa sijaitsi äitini lapsuudenkoti. Pikkupoikana piti höyryveturin kohdalle sattuessa pää laittaa sillan kaiteen reiästä - ja yrittää jotenkin selvitä hengittämättä. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Pellavatehtaanmäeltä vielä näkymä Armonkalliolle, välissä Porin rata - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Lapintietä lounaaseen ~ Tampellaa ja Tammerkoskea kohti.

H) Lapintien varrella Parturiliike - Pellavatehtaanmäkeä vastapäätä, lähellä Tuomiokirkonkadun risteystä - 2.7.2010 (S&J).

Lapintien ja Tuomiokirkonkadun kulmassa sijaitsee tämä kiinnostava asuinrakennus - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Samaisen Lapintien ja Tuomiokirkonkadun kulman asuinrakennus naapuritaloineen - 2.7.2010 (S&J).

Samaisen Lapintien puurakennusryhmän viimeinen osuus - 2.7.2010 (S&J).

Lapintieltä näkymä pohjoiseen erkanevalle Juhlatalonkadulle - 2.7.2010 (S&J). Kuvauspaikan vasemmalla puolella sijaitsee Lapintien ja Juhlatalonkadun risteyksessa entinen 'Tampellan juhlatalo' - nykyinen 'Tampereen komediateatteri'.
Kadun päässä näkyy arvokas rakennus - Villa Sandsund. Se sijaitsee Valumallinpolun varrella lähellä 'Kihlmaninraittia' ja Pellavantoria. Ehkä rakennuksella on kytköksiä Alfred Kihlman-nimiseen (1825-1904) Tampellan Pellavatehtaan patruunaan?

Edellisen kuvan kadun päässä näkynyt rakennus vanhassa Arthur Laurentin ottamassa kuvassa. Kyseessä on Herrainmäellä, Valumallinpolku 2:ssa sijaitseva 'Villa Sandsund'. Sen suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1912. Insinöörin asunto otettiin myöhemmin toimistokäyttöön. Tietoja välitti J.Terävä (12.8.2011).

Villa Sandsundin edustalta, Herrainmäen portaikossa Tampellan alueella, löytyy kuvassa oleva tamperelaisen puolustusvälineteollisuuden muistomerkki (kuva: Osmo Olkkonen).
Laatan teksti: TÄMÄ OY TAMPELLA AB:N VALMISTAMA 105 MM:N KENTTÄ- HAUPITSIN PUTKI KERTOO SIITÄ TÄRKEÄSTÄ MERKITYKSESTÄ, JOKA TÄLLÄ ALUEELLA TOIMINEELLA TEHTAALLA SEKÄ SEN TYÖNTEKIJÖILLÄ JA TOIMIHENKILÖILLÄ OLI SUOMEN PUOLUSTUSTAISTELUILLE VUOSINA 1939-1945.
Puolustusvälineteollisuuden muistomerkki on suorakaiteen muotoinen teräslevy, johon on kiinnitetty Oy Tampellan Ab:n valmistaman 105 mm:n kevyen kenttähaupitsin halkaistu putki. Tietoja välitti J.Terävä (12.8.2011).

Tampellan tehdasalue:

I) Tampellan tehdasalueen portti Lapintien puolella - ja kuuluisa kello ~ 2.7.2010 (S&J).

Sodissamme kaatuneiden Tampellan työntekijöiden muistotaulu - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan tiiliseinästä yksityiskohta - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan alueella nykyisin sijaitseva monipuolinen museokokonaisuus Vapriikki - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan 'Vapriikki'-museokeskuksen edustalta - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan tehdasaluetta 'uusiokäytössä' - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan tehdasalueella lasten leikkipuisto - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan tehdasalueen pohjoisreunalla tämä mystinen kivikehä puistoalueella - 2.7.2010 (S&J).

Tampellan höyryveturiromantiikkaa:

J) Tampellan ensimmäinen höyryveturi (#315) kuvattuna valmistusvuonnaan 1898 (Tampereen museot).

Samainen Tampellan ensimmäinen veturi (#315) korjattavana pommituksen jälkeen - ilmeisesti vuoden 1918 sodasta on ollut kyse (Tampereen museot).

Tampellan toinen veturi (VR) #314 valmistunut - Pikku Ruskee eli Moguli-tyyppinen veturi vuonna 1900 (Tampereen museot).

Veturi #380 vuonna 1902 - VR:n veturitalli ja kääntölaite (Tampereen museot).

300. veturi juhlittavana - työläisiä ja ammuskasa etualalla kansalaissodan jälkeen vuonna 1919 tai 1920. Tämän kirjoittajan isoisä Frans Hjalmar Liljeroos saattaa hyvinkin olla 'ajoituksen puolesta' tässä ryhmäjuhlakuvassa mukana (Tampereen museot).

Tampellan veturiosastolla pidettiin aina juhlat ja kuvaaja oli kutsuttu paikalle, kun veturien järjestysnumerot ylittivät tasan olevan sataluvun. Kuvassa veturi # 800 lähdössä koematkalle 10.5.1950 (Tampereen museot).

Tampellan viimeinen höyryveturi ja sen tekijät kuvattuna vuonna 1957 (#1096) (Tampereen museot).

Näinkin eksoottisen näköisiä rikkihappovaunuja liikkui aikoinaan Tampellan tehdasalueella. Vaunujen kyljissä on teksti: RIKKIHAPPOA - Teutelewin kemiallinen tehdas - Pietari.. En valitettavasti osaa kuvan ottamispaikkaa tai -aikaa tarkemmin sijoittaa (Tampereen museot).


Tampellan tehdasalueelle jätetty muistoveturi #315. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Rautatieharrastajien Resiina-lehdessä (Numero 4 * 2017 - s. 58) kerrottiin: "Tampereen Vapriikin muistomerkkiveturille Pikku-Rusko 315:lle rakennetaan uusi näyttelyraide. Vanhan raiteen kiskotus purettiin vahingossa. Veturi on Tampereen teknisellä varikolla kunnostettavana."

Samainen muistoveturi Tampellan tehdasalueelle jätettynä ~ 2.7.2010 (S&J).

Tampereen paloaseman ja Tammer-hotellin seudut ~ nyt ja ennen:

K) Kuvassa nykyisen paloaseman paikalla sijainnut Pleikiniitty 1910-luvulla. Tampellassa oli luultavasti aiemmin oma kivimurskaamo. Siellä jauhettiin kiviä ja tehtiin betonia. Kuvassa 'Juhlatalon' takana piipun vieressä näkyvä korkea torni lienee kivimurskaamon torni. Piippu oli puusepänverstaan vieressä (Tampereen museo).
Taustalla näkyy kuvassa Pellavatehtaanmäki vielä melko rakentamattomana - Ristipytinki on kuitenkin jo paikallaan.

Tampellalla oli 1800-luvun lopulla Pleikiniitty, joka sijaitsi nykyisen pääpaloaseman paikalla. Pleikiniityllä oli telineitä, joissa pellavat kuivuivat ja valkaistuivat. Valkaistut aivinat laitetiin ns. laskukoneeseen, joka venytti aivinat pitkiksi hahtuviksi, jotka edelleen käsiteltiin kehruukoneessa kuivan, kostean tai märän kehruutavan mukaan (Massunmäki-kirjasta).

Edelliskuvassa taustalla näkyi Pellavatehtaan juhlatalo, joka tässä lähikuvassa (kirjasta Tampereen Kisatoverit 1920-95). Pellavatehtaan johto salli urheiluseurojen käyttää juhlatalonsa salia omiin toimintoihinsa, mutta säännöt olivat tiukat - esimerkiksi painijoilla ja nyrkkeilijöillä ei juhlataloon ollut pääsyä. TKT-seura käytti juhlataloa alkuaikoinaan lähinnä kokouksiinsa, iltamiin ja voimisteluharjoituksiinsa.
TKT järjesti iltamia pitkin maakuntaa ja varsinkin Itä-Teiskon iltamissa 1923 seura keräsi kansan keskuudessa sympatiaa. Eräs seuran jäsen myi paikalla niin tehokkaasti pirtua, että ovimiehetkin olivat osittain päissään ja tilaisuudessa oli totisesti tunnelmaa (TKT-kirjasta s.12).
Pellavatehtaan ja TKT:n välit kiristyivät, kun juhlatalon TKT-iltamien tuotto oli tarkoitus antaa valtiollisten vankien avustuskomitealle ja tehtaan johto katsoi karsaasti tällaista toimintaa. Kriisi selvisi, kun iltamat tuottivatkin pelkästään melkoisesti tappiota. TKT sijoitti iltamien jälkeen kuitenkin vielä kuin varmistukseksi 150 mk Pellavan silloisen johtajan vuorineuvos Ramsayn 40-vuotisjuhlakimppuun.
Mainittakoon, että Tampereen Kisatoverit oli perustettu v.1920 kahden Pellavatehtaan urheiluseuran fuusiossa: Tempaus (1901) ja Riento (1903).

Tampellan juhlatalo - kuvausajankohta ei tiedossa. Rakennuksessa toimii nykyään Tampereen Komediateatteri.

Tampellan juhlatalo nykykunnossaan ~ Tampereen Komediateatteri. Kuvaaja ei tiedossa.


Tampereen pääpaloasema palaneena rakennusvaiheessa vuonna 1908 (Satakunnankadun ja Lapintien risteys nykyisin). Aiemmin kyseisellä paikalla oli ollut Tampellan 'Pleikiniitty', missä kuivatettiin ja valkaistiin telineissä pellavaa..

Tampereen paloasema kuvattuna 2.7.2010 (S&J) lännestä - Satakunnankadun sillan suunnalta.

Vasemmalla palokunnantalo, keskellä tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) ja oikealla luterilainen rukoushuone - kuvattu huhtikuussa 1918 taisteluiden tauottua.
Kaksi jälkimmäistä toimivat siviilipakolaisten huolto- ja majoituspaikkoina Tampereen piirityksen aikana 1918. Rukoushuoneeseen viskattiin valloitusvaiheessa käsikranaatti (Museovirasto).
Kuvassa näkyvä herrasmies kävelee melko tarkalleen nykyisen 'Tammer'-hotellin kohdalla.

Lähikuvassa 'Luterilainen rukoushuone' Satakunnankadulla. Valkoisten Tampereen-operaation käynnistyttyä kaupunkiin alkoi saapua maaseudulta pakolaisia, joita varten punakaarti otti rukoushuoneen haltuunsa. Rukoushuoneella pakolaisia valvoivat suurelta osin naiskaartilaiset (kuva: G.Lojander, tiedot: T.Hoppu - 'Tampereen naiskaarti).

Vasemmalla palolaitos, oikealla entisen luterilaisen rukoushuoneen sijaintipaikkaa nykyisin - rukoushuone sijaitsi tiilisen kerrostalon takana olevan valkoisen, entisen seurakuntien virastotalon paikalla. Tiilitalo on entinen kauppakoulu.
Kiitos Vesa Väyryselle, joka 5.11.2010 sähköpostillaan korjasi aiempaa virheellista kuvatekstitietoa. Kuvasta oikealle 'Tammer'-hotelli (kuva: Google Maps).

Tässä vielä yleisnäkymä samalle paikalle Koskipuiston yli etelästä (Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 ~ S&J). Vasemmalla 'Tammer'-hotelli, oikealla tiilinen kerrostalo, jonka itäpuolella aiemmin sijaitsi luterilainen rukoushuone. Näiden kahden rakennuksen välistä pilkottaa Satakunnankadun pohjoispuolelta paloasema (harmaat seinät ja torni, vihreät kattopellit).

Samaa näkymää Tammerkosken itärannalta - vasemmalla 'Grand Hotel Tammer' perinnerikkaassa rakennuksessaan. Paloasema näkyy talojen välistä. Oikealla olevan tiilitalon paikkeilla sijaitsi aiemmin luterilainen rukoushuone. Kuvattu 6.8.2006 (S&J).

Tammer-hotelli (ja ravintola) valmistui syksyksi 1929 kaupungin 150-vuotisjuhlille. Juhlat kuitenkin peruutettiin kokonaan Kuru-laivan onnettomuuden vuoksi. Tammer-hotellin suunnitteli kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer, jonka itse ottama kuva esittelee myös kadun vastakkaisella puolella sijainneen kioskin ja jäätelön myyntirattaat.

Tammer-hotellin julkisivun yläpäätykolmion koristerappaukset tekeillä, naistyöntekijä kantoi tiilet ja laastin ylös - ammattimiehet keskittyivät muuraamiseen. Kuvan otti rakennuksen suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer syksyllä 1929.


Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä. Kuvassa kyseinen talo näkyy Tuomiokirkon vasemmalla puolella. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

(Heikki Kokko): Tampereen Ulkotyöväenyhdistys 1893-1914: Ammattiyhdistyksen kaltaista toimintaa ~ Ulkotyöväenyhdistys ei keskittynyt ensisijassa politiikkaan, vaan ajoi toiminnassaan ennen kaikkea ammatillisen työväenliikkeen asiaa. Sen suojissa toimikin monia ulkotyöväen ammattiosastoja. Esimerkiksi vuonna 1911 toiminnassa olivat kirvesmiesten, sekatyöntekijöiden, muurarien, uunityöntekijöiden, asfaltti- ja sementtityöntekijöiden, äitien, ajurien ja palvelijoiden sekä kutojien ammattiosastot. Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä.
Ulkotyöväenyhdistyksen jäsenien polttavimpana ongelmana olikin työttömyys. Yhdistys toimi sen puolesta, että kaupunki asettaisi esteitä maaseudulta tulevalle kilpailulle eli työmiehille, jotka kävivät maalaiskunnista Tampereella töissä. Ulkotyöväenyhdistys pyrki huolehtimaan jäsenistöstään aikana, jolloin yhteiskunta ei sosiaalista turvaverkkoa tarjonnut. Yhdistys perusti jäsenilleen sairaus- ja hautausapukassan sekä työnvälitystä. Lisäksi se tarjosi hengenravintoa iltamien sekä kirjasto- ja teatteritoiminnan yhteydessä.
Perustettu Ulkotyöväenyhdistys majoittui ensin vuonna 1893 raittiusyhdistys Taiston taloon. Huoneiston vuokra kuitenkin kohosi ja yhdistys muutti Työväentalolle vuonna 1896. Vuonna 1907 yhdistys aloitti oman talon rakentamisen, joka valmistuikin seuraavana vuonna kaupungin antamalle lahjatontille. Ulkotyöväenyhdistys kasvoi nopeasti, sillä ensimmäisenä vuonna 1893 jäseniä oli 168 ja toisena jo 368. Jäsenmäärä kuitenkin väheni vuosisadan loppuun tultaessa. Suurlakon jälkeen toiminta oli uudella aallonharjalla, kun jäsenmäärä kipusi 400:taan. Sen jälkeen toiminta alkoi uudesta talosta huolimatta nopeasti hiipua, sillä vuonna 1910 jäseniä oli enää 62. Toiseksi viimeisenä vuotena isossa talossa toimintaa piti yllä vain 17 jäsenmaksunsa maksanutta. Viimeisenä vuotena 1914 jäseniä oli enää kymmenen.

Tammerkosken rantoja Tampellan kohdilla:

L) Tammerkosken Näsijärven puoleisessa pohjoispäässä oli 2.7.2010 (S&J) tekeillä uusi siltarakennelma (pato?) yhdistämään kosken yläjuoksulla Tampellan ja Finlaysonin rannat. Tämä kuva itäpuolelta.

Porin radan silta ja Tammerkosken yläjuoksun rantoja (Kekkosentie)

M) Tammerkosken Näsijärven puoleisessa pohjoispäässä sijaitsee kuuluisa Porin radan silta, johon liittyy monta (surullistakin) tarinaa - 2.7.2010 (S&J).

Porin radan silta ja Näsinneula - 2.7.2010 (S&J). Kuvattu itäpuolelta.

Porin radan sillan alla Tammerkosken pohjoispäässä ~ 2.7.2010 (S&J). Kuvattu länsipuolelta.

Särkänniemi kuvattuna Kekkosentien pohjoispuolen ranta-alueilta (Myllysaari) - 2.7.2010 (S&J). Vasemmalta kuvan ulkopuolelta alkaa Tammerkoski juoksunsa kaupungin halki.

Näsijärven selkää Myllysaaren rannasta - 2.7.2010 (S&J).

Mustalahden satama-alueen aallonmurtaja - taustalla Särkänniemi ja Näsinneula ~ 2.7.2010 (S&J).

Kekkosentien siltojen alla Tammerkosken pohjoispäässä ~ 2.7.2010 (S&J).

Juhani Pirttilahti kuvasi lauantaiaamuna 2.3.2013 punaisen pendolinon matkaavan pohjoiseen Särkänniemen edustalla. Kiitos käyttöluvasta.


Kaksi otosta Pyynikin näkötornista Särkänniemen suuntaan - molemmat 10.6.2017 (S&J). Etualalla maisemaa hallitsee Pyynikin ammattioppilaitos.

Höyrylaiva Kurun haaksirikko Näsijärvellä 7.9.1929:

N) Höyrylaiva Kuru, joka haaksirikkoutui Näsijärvellä 7.9.1929. Turmassa menehtyi 138 (tai 136) matkalla mukana ollutta.

(Wikipedia, 2011): Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
Kuru rakennettiin 1915 liikennöimään Näsijärvellä. Uppoamattomaksi mainostetun Kurun onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kunnan historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.
Kuru lähti Mustanlahden satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17-20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. Kurun edellä satamasta lähti HL Ylöjärvi, ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut HL Ruovesi. Ylöjärvi ja Ruovesi olivat Kurua pienempiä aluksia. Viisi minuuttia Kurun jälkeen satamasta lähti HL Tarjanne.
Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Laiva lähti aikataulunsa mukaan kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Näitä silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemistään.
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessa Kurun keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, jonka jälkeen laiva upposi nopeasti.
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä Kurun perässä satamasta lähteneen Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa. Tarjanne pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös hinaaja Näsijärvi, joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan ohjaama moottorivene Suunta, joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.
Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä. Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.
Kalevankankaan hautausmaalle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa Näsinkalliolla toinen, Yrjö Liipolan suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan Kurun Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös Ruoveden kirkon hautausmaalle on paljastettu muistomerkki Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen 3. lokakuuta Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna 14. marraskuuta. Kuru lopetti liikennöintinsä 1938. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.
Kurun runko on edelleen reitin varrella "raatona" maalle nostettuna. Onnettomuuden aikana Kurun painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.

Höyrylaiva Kurun onnettomuuden muistoksi pystytettiin onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumaan Näsinkalliolle Yrjö Liipolan suunnittelema muistomerkki. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).
Äitini asui Kurun onnettomuuden aikaan Tampereella ja oli tuolloin n. 17-vuotias 'neitokainen'. Myöhemmin vierailin äitini kanssa usein 50- ja 60-luvulla tällä Kurun haaksirikon muistomerkillä ja hän kertoili omia muistojaan tuosta surullisesta päivästä. Uutinen onnettomuudesta oli levinnyt nopeasti ympäri kaupungin ja myrskyisestä säästä huolimatta satamarannalle oli tullut 'kansanryntäys'. Valitettavasti tarkempia yksityiskohtia hänen 'aikalaiskuvailuistaan' en enää itse muista.

Yrjö Liipolan muistomerkki Kurun onnettomuudelle. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Höyrylaiva Kurun onnettomuus tapahtui 7.9.1929 tässä maisemassa. Kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Suihkukaivo Näsijärven rantapuistossa:

0) Näsijärven sisävesisatamaa lähellä sijaitsevassa puistossa paljastettiin vuoden 1913 tienoilla tämä Emil Wikströmin suunnittelema uusi suihkukaivo (kauppias Tirkkosen lahjoittama). Tämä kuva on lehdestä "Sana - suomalaista sivistyselämää varten" (No.9 - syyskuu 1913). Lehden toimittajistoon olivat tuolloin kuuluneet: Selma Anttila, Eero Eerola, Ilmari Kianto, Otto Orasmaa ja Jaakko Päivärinta.

Takaisin Tampereen sivulle #1.

Seuraavalle Tampereen sivulle #3.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle