TAMPERE (sivu #17):

Pyynikki:

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 21.7.2020)

Tampereen kaupungin sivullemme #18.

Pyynikki:

A) Pyynikin Ilomäen vanha näkötorni, käytössä 1888-1918 (Museovirasto). Uusi kivitorni v.1929.

Pyynikin näkötorni on Pyynikinharjulle Tampereelle vuonna 1929 valmistunut näkötorni. Pyynikin punagraniitista rakennetun näkötornin suunnitteli apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho. 26-metrinen torni seisoo 152 metrin korkeudella meren pinnasta Pyynikinharjun laella. Näkötornin juurella toimii Pyynikin Munkkikahvila.
Pyynikinharju on maailman suurin jääkauden aikainen soraharju. Harju suojeltiin jo 1830-luvulla, kun puiden hakkuu alueella kiellettiin. Vuonna 1868 ravintoloitsija Tallqvist rakennutti harjun päälle Ilomäen huvilahuoneen, jonka paikalle kaupunki rakensi vuonna 1888 Ilomäen puisen näkötornin. Näkötorni kuitenkin vaurioitui vuoden 1918 sodassa ja harjun korkeimmalle kohdalle rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi uusi graniittinen, apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema näkötorni (Wikipedia).

Pyynikin näkötorni eri aikoina. Vasemmalla ns. Ilomäen puinen näkötorni talvella 1912-13. Keskellä sama torni vuoden 1918 pommitusten jälkeen. Oikealla 1929 valmistunut kivinen Pyynikin näkötorni (kuvat: Tampereen museoiden kuva-arkisto).


1. 2.

Pyynikin näkötornilla 10.6.2017 (S&J).

3.

4.

5.

6.

7.

Kuvat #1-7: kaikki kuvattu Pyynikin näkötornilla 10.6.2017 (S&J).

B) Ravintola Rosendahlin terassi 1930-luvulla Pyynikillä. Kuvaaja tuntematon.

Ravintolatoiminnalla on Pyynikillä pitkät perinteet. Vuonna 1864 Pyynikille annettiin luvat kahden kesäravintolan avaamiseen. Näistä toisen toiminta jäi lyhyeksi mutta Em. Joselinin ravintola toimi Laurénin huvilassa aina vuoden 1898 tulipaloon asti. Tulipalon jälkeen kaupunki lunasti tontin omakseen ja paikalla on nyt Pyynikin kesäteatteri.
Pitkäikäisempi oli J.L. Rosendalin 1866 avaama kesäravintola, jonka kaupunki osti 1918 ja antoi vuokraajien hoitoon. Rosendalin ravintolan vieressä sijaitsi vuodesta 1929 lähtien kaupungin puutarha (tiedot: 'Koskesta voimaa').

Pyynikin uimarannalla 1930-luvulla. Taustalla Rosendahlin ravintola. Kuvaaja tuntematon.

Kaupungin paras uimapaikka harjun kupeella Pyhäjärven rannassa raivattiin 1931 Pyynikin Rantakylpyläksi. Pukeutuminen ulkosalla ja vaatteiden jättäminen maastoon sallittiin koska pukusuojat, joita myöhemmin lisättiin, olivat riittämättömät. Kesäksi kaupunki palkkasi rannalle uimataitoisia vartijoita ja tätejä opettamaan lapsille uintia, mutta myös kasvattamaan "parempaan päin heidän käytöstään ja puhetapaansa" (tiedot: 'Koskesta voimaa').

Kuvassa Pyynikin puurakenteinen haulitorni, jonka purkamisen jälkeen 'tilalle' rakennettiin v.1908 teräksinen Pispalan haulitorni. Se rakennettiin kuitenkin harjun toiselle puolelle - Pyynikin tornin sijaintipaikalta n.1,5 km luoteeseen. Uusi Pispalan torni toimi punaisten tulenjohtopaikkana vuoden 1918 taisteluissa - tornia myös tulitettiin tästä syystä (korjatut tiedot: J.Terävä, 11.8.2011).

Pyynikin haulitornin rakennutti v. 1856 (tai 1859) kaupunginnotaari H.J. Bergman. Kuva 'Erä'-lehdestä.

(Pekka Suuronen, Erä-lehti): Ensimmäinen haulitorni kohosi Tampereen Pyynikinharjun etelärinteeseen Pyhäjärven puolelle v. 1859. Torni sijaitsi myöhemmin rakennetun Suomen Trikootehtaan länsipään kohdalla. Harjulta johti laakonki tornille, josta sula lyijy pudotettiin siivilän läpi alavalimoon. Vuonna 1895 haulitehtaan omistaja, väri- ja tapettitehtailija Rudolf Winter ja kauppias Karl Hjorth ryhtyivät kimppaan ja perustivat yhtiön nimeltä Tampereen Haulitehtaan Osakeyhtiö.
Kielitaitoinen ja lyseota käynyt Karl Hjorth (1857-1919) muutti Eurajoelta Tampereelle v. 1881. Hän perusti Kauppatorille sekatavarakaupan, jonka nimi oli Hjorth & Co. / Hjorth & Kumpp. Kauppa lähti liikkeelle suotuisien tuulien saattelemana, mutta harrasteisiinkin jäi aikaa. Hjorth oli taitava ampuja ja innokas metsästäjä, joten hän nousi pian Tampereen Metsästys- ja Ampumaseuran hommamiesten johtoon. Seurasta kehittyi myöhemmin Pohjois-Hämeen Ampujat ry., tuhannen jäsenen mahtiyhdistys.

C) Tampereen arkkitehti Bertel Strömmer kuvasi kaupunkinsa varhaisrakentamisen eri vaiheita suurella innostuksella. Kuvassa Pyynikin urheilukentän vierelle (Pyynikintori 2) 1920-luvun lopulla valmistunut Pikarilinna (arkkitehti A.E.Eränen). Takavasemmalle on tekeillä (Pyynikintori 4-6) Tammerkontu (arkkitehti Martti Välikangas).

D) Tapio Jokinen lähetti 29.3.2013 Uuden Kuvalehden vuoden 1961 numerosta löytämänsä kuvan ja tekstin Pyynikin 24. kansainvälisistä ajoista. Tsekkoslovakian Miraslav Cada voitti 350cc:n luokan, Suomen Taneli Lepo oli neljäs.

Tampereen kaupungin sivullemme #18.

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle