TAMPERE (sivu #10):

Tammerkosken itäpuolta Satakunnankadun osalta * Tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) * Erkkilänsilta.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 22.7.2020)

Tampereen kaupungin sivullemme #11.

Satakunnankadulla:

A) Satakunnakadun ja Pellavatehtaankadun kulmassa Hautaustoimisto (2.7.2010 ~ S&J).

Tässä kuvassa ollaan vuonna 1923 aivan samoilla kohdilla Satakunnankatua (#14:n kohdalta kuvattu itään). Vasemmalla Olympian talo, oikealla taustalla klassinen lyseo.
Kerrostalon päädystä erottuu seuraavat liikemainostekstit: Satakunnan uusi muotiliike Karlsson - Ompelukone ja huonekalukauppa A.Niemi - Kansan ruokala. 'Kansan ruokala' vääntyi ikäluokan ihmisten puheissa muotoon 'Kansankuppila'. Kuvan otti Tampereen kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer. Erikoista kuvassa on se, miten kerrostaloa vastapäätä kadun toisella puolella oleva yksikerroksinen puutalo sijaitsee rauhallisesti puolittain keskellä katua!

Kysymys:

(Matti Lipponen, sähköposti 5.5.2013): Sivusi ovat todella mielenkiintoinen kuvaesitys Tampereen historiaa. Ajattelin kysyä paria asiaa. Isoisäni syntyi vanhassa Kyttälässä vuonna 1872. Perhe asui ainakin jossain vaiheessa osoitteessa Huhtimäenkatu 106. Olen yrittänyt paikallistaa sitä ja arvioinut sen olleen nykyisen Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa lähellä taloa jonka nurkka menee yllä olevassa kuvassa kadun päälle (Huhtimäenkatu oli silloin eri paikassa kuin nykyään). Olenko paikallistanut sen oikein vanhan Kyttölän kartasta? Arvelen, että isoisoisäni olisi ollut numerotorppari, mistä voisin tarkistaa?
Toinen minua kiinnostava osoite on Pinninkatu 10 Tammelassa. Mikä kenkätehdas siellä on toiminut, isäni äidin isä on työskennellyt siellä?

(Matti Lipponen, sähköposti 2.6.2015): "Selvisi, että isoisoisäni omisti neljänneksen talosta (eli varmaan osakehuoneiston) numerosta 109 (eikä 106). Se talo on sijainnut Ronganojan laidalla ja Huhtimäenkatu on kulkenut silloin jossain Nykyisen Aleksanterinkadun ja Ojakadun välissä (lehti-ilmoituksessa oli ollut painovirhe, yhdeksikkö oli kääntynyt kutoseksi)."

Tuomiokirkonkadun ja Satakunnankadun kulmauksessa sijaitsee Tampereen klassinen lyseo - kuvattu 2.7.2010 (S&J). Tuomiokirkko heijastuukin rakennuksista, ollaan 'Tuomiokirkon puistoalueen' lounaiskulmassa.

Samainen Tampereen klassinen lyseo kuvattuna 2.7.2010 (S&J) viereisen Tampereen tuomiokirkon holviportin alta.

Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Tampereen klassisesta lyseosta - kiitos: Kävin oppikoulun Tampereen Klassillisessa Lyseossa (lukien pitkän latinan), joten vuosien mittaan olen omaksi ilokseni pannut mappiin Tampere-kortteja, - eli kaupunki kiinnostaa.

Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa:

B) Lapsia kadulla, takana Massunmäki - Ristipytinki ja rakennukset B19 ja B18. Kuva on kirjasta Massunmäki. Kirjan kuvan yhteyteen on joku lukija kirjoittanut lyijykynällä huomautuksen: Lie Tuomiokirkonkadun yläpää. Pojat seisovat katuvieren tolppien päällä, lienevätkö olleet hevosten kiinnityksiin?

Sama paikka kuvattuna hieman ylempää - ja eri aikana (kuva samasta Massunmäki-kirjasta). Kuvatekstinä: Juhannuskylän taloja, ylhäällä näkyy Ristipytinki ja Massunmäen taloja. Mielenkiintoisesti katu on täysin luonnonvaraisessa tilassa, ei tasoituksia tehtynä. Polut ovat syntyneet ihmisten käyttämiin paikkoihin. Pyykit on rauhallisesti levitetty katualueen poikki kahteen riviin. Äitini lapsuudenkoti (Liljeroos) näkyy Pellavatehtaanmäellä äärioikealla aivan kuvan reunassa.

Tämän kirjoittaja halusi etsiä 2.7.2010 edellisen kahden vanhan Juhannuskylän kuvan sijaintipaikan nykyisestä kaupungista (kuvat: S&J) ja pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman vastaava kuva vanhoihin otoksiin nähden:

Vanhojen kuvien ottamispaikaksi paljastui (mahdollisesti) Johanneksen kirkon (tuomiokirkon) länsipuolinen edusta, josta kuvat aikoinaan oli ehkä otettu kohti nykyistä paloasemaa länteen (kuvat: 2.7.2010 ~ S&J). Nykykuvista ei juuri samoja maamerkkejä tunnista, mutta saman näyttämön aistii helposti. Kuvauspaikan edestä kulkee etelä-pohjoissuunnassa Tuomiokirkonkatu ja tuo katu, joka lähtee länteen nykyistä paloasemaa kohti, on nimeltään Juhannuskylänkatu. Sen keskiosassa on karttaan merkittynä Erkkilän aukee.

(Juhapekka Rikala, sähköposti, 3.6.2012): Yritin selvittää omia tarkoituksiani varten, mistä eräs tietty Juhannuskylästä 1900-luvun alussa otettu kuva on napattu. Kun hain sitä ja muita Juhannuskylään liittyviä kuvia netistä, törmäsin myös sivustoosi. Sieltä otsikon Tampereen Juhannuskylää Tuomiokirkon katveessa alta löysin saman kuvan, minkä ottopaikkaa siis selvittelin. Kyse on siitä sivustosi ylemmästä katunäkymästä.
Sivustosi alempi samasta paikasta otettu kuva on auttanut minua pääsemään asiassa eteenpäin. Tutkittuani nyt Vapriikissa Tampereen pienoismallia vuodelta 1890 sekä vanhoja Kyttälän asemakaavakarttoja, olen tullut siihen tulokseen, että kuvat on nykykartalle sijoitettuna otettu suunnilleen Puuvillatehtaankadun ja Aleksanterinkadun risteyksestä suunnilleen Aleksanterinkadun suuntaisesti.
Kuvia ei [minusta] siis ole otettu Tuomiokirkon portilta eikä lännen suuntaan pitkin Juhannuskylän katua, niin kun sivustollasi oikein vertailukuvien kanssa toteat, vaan oikea paikka löytyy siirtymällä (ao. kohdan ylimmässä nykykuvassasi) kirkon portailta Juhannuskylän katua eteenpäin ja kääntymällä sitten keltaisen talon takaa vasemmalle. Vanhassa kuvassa olevat lapset seisovat sitten suunnilleen risteyksessä siinä keltaisen talon nurkalla.
Tamperelaisin terveisin, Juhapekka Rikala, Historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Tampere.

Tämä kuva menee ajassa edellisten mustavalkoisten kuvien edelle, mutta samoille paikoille - kyseessä on Siukolan talo kuvattuna 12.4.1903 Tuomiokirkon tontilla. Kosken itäpuolella olivat lähimpänä Kyttälän kylä, jossa oli kaksi Kyttälän taloa, näistä pohjoiseen nykyisen Pinninkadun tienoille asti ulottuva Siukolan kylä, johon kuuluivat Erkkilän ja Siukolan talot (Tampereen museot).

Rauno Nummen maalaus Juhannuskylän Ojakadulta - koilliseen kohti Tuomiokirkkoa. Vasemmalla osa puistotaloa, joka paloi pahoin elokuussa 1980. Maalaus oli Tammerkoski-lehden kannessa lokakuussa 1980 (#10).

Tampereen tuomiokirkko (Johanneksen kirkko):

C) Tampereen tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

(Wikipedia, 2011): Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Juhannuskylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä.
Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa: Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.

Tampereen tuomiokirkko kuvattuna kesällä 2007 (kuva: M62 - julkaisu annetun lisenssin puitteissa).

Tampereen tuomiokirkko kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

Tampereen tuomiokirkko ~ Magnus Enckellin alttaritaulu: Ylösnousemus ~ 2.7.2010 (S&J).

______________________________________________________

Tampereen tuomiokirkko - kuvattu 2.7.2010 (S&J):

Kaikki tämän kuvaruutuosion otokset Tampereen tuomiokirkosta - sisältä ja ulkoa - ovat otetut 2.7.2010 (S&J).

(Olavi Kares: päiväkirjamerkintä 19.6.1964 * Kallaveden rannalta, WSOY, 1965): Lentokoneessa Turun ja Kuopion välillä juhannusaattona:
Jouduin menomatkalla istumaan koneessa Tampereen ja Turun välin erään ruotsinmaalaisen nuorehkon pappismiehen rinnalla. Hän kertoi olevansa läroverksadjunkt Hässleholmissa. Matkaansa selostaessaan hän hiukan ärtyneenä valitti, että niin harvat suomalaiset osaavat ruotsia. Mieleni teki kysyä, kuinka paljon Ruotsissa on suomea osaavia.
Tampereella mainittu ruotsalainen pappisturisti oli käynyt mm. tuomiokirkossa. Hän ihmetteli sen taiteellista koristelua. Magnus Enckellin alttaritaulu oli hänen mielestään vaikuttava, mutta Hugo Simbergin symbolisia maalauksia hän ei tuntunut ymmärtävän. Erityisesti hän oudoksui sitä, ettei kirkossa ollut juuri nimeksikään kristillisiä symboleja. Ehkä vieraan on vaikea tajuta Kuoleman puutarhan ja Haavoituneen enkelin sisintä sanomaa. Myös poikien kantaman elämänköynnöksen symboliikka oli hänelle jäänyt salaisuudeksi.

Yksityiskohdat Simbergin maalauksesta Kuoleman puutarha.

______________________________________________________

Hugo Simbergin fresko Köynnöksenkantajat - kuvannut 3.8.2007 nimimerkki M62: (julkaisu määritellyn lisenssin puitteissa).

Tampereen tuomiokirkon alttaritaulu - Magnus Enckell: Ylösnousemus - kuvannut 3.8.2007 M62.

Hugo Simbergin paratiisikäärme fresko Tampereen tuomiokirkon katossa. Kuvannut 15.12.2009 M.Paavola - public domain.

______________________________________________________

Tämä kuva Tampereen tuomiokirkosta on otettu 3.7.2010 (S&J).


Kuvapostikortti Johanneksen kirkosta - Reino Kalliomäen kokoelmat (joulukuu 2015).

Erkkilänsillan tietämillä

D) Erkkilänkadun silta ylittää Tampereen rautatieasemalta pohjoiseen lähtevät radat noin 400 metriä asemalta. Silta yhdistää Tuomiokirkon seudut suoraan Tammelan kaupunginosaan.
Tämän edustavan otoksen Erkkilänsillasta ja sen lähiympäristöstä otti J.Ruotsalainen 2.5.2006 (kiitos käyttöluvasta). Kymmenen vuotta aiemmin etualalla oli ollut läjä tavaralaituriraiteita - niiden ja Erkkilänsillan välissä oli ollut tiheä puusto. Taustalla modernit kerrostalot entisten Pellavatehtaanmäen työläisasuntojen paikoilla.

Kaksi näkymää Erkkilänsillalta länteen Tuomiokirkon suuntaan - kuvattu lauantaina 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva etelään Tampereen rautatieaseman suuntaan - 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, raiteet johtavat Poriin ja Seinäjoen suuntaan - 3.7.2010 (S&J).

Erkkilänsillalta kuva pohjoiseen, teollisuussivuraiteet johtavat Lapinniemeen - 3.7.2010 (S&J).

Tuomiokirkolta kohti Pellavatehtaanmäkeä (Tampellan aluetta):

E) Siukolankadulta näkymä Huhtimäenkadulle - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Polvikadulta kuvaussuunta 'takaisin etelään' Vuorikadulle - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadulla - isomman valtaväylän eli Lapintien eteläpuolella - Porin rata talojen takana - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadun varren idyllinen porttikonkinäkymä - 2.7.2010 (S&J).

Polvikadun varrelta pihanäkymä - Porin rata aidan takana - 2.7.2010 (S&J).

Vielä ennen Lapintielle tuloa näkymä etelään - Vuorikadun ja Sukkavartaankadun risteys - 2.7.2010 (S&J).

Tämä kerrostalo sijaitsee Lapintien eteläpuolella lähes kiinni Porin radassa ja rautatiesillassa - 2.7.2010 (S&J).

Samaisen kerrostalon radan puoleista julkisivua. Kelpaisi junaharrastajan noissa asunnoissa 'päivystää' - 2.7.2010 (S&J).

Lapintien sillalta näkymä etelään Tampereen asemaa kohden (kerrostalo oikealla puiden katveessa) - 2.7.2010 (S&J).

Tampereen paloaseman ja Tammer-hotellin seudut ~ nyt ja ennen:

E) Kuvassa nykyisen paloaseman paikalla sijainnut Pleikiniitty 1910-luvulla. Tampellassa oli luultavasti aiemmin oma kivimurskaamo. Siellä jauhettiin kiviä ja tehtiin betonia. Kuvassa 'Juhlatalon' takana piipun vieressä näkyvä korkea torni lienee kivimurskaamon torni. Piippu oli puusepänverstaan vieressä (Tampereen museo).
Taustalla näkyy kuvassa Pellavatehtaanmäki vielä melko rakentamattomana - Ristipytinki on kuitenkin jo paikallaan.

Tampellalla oli 1800-luvun lopulla Pleikiniitty, joka sijaitsi nykyisen pääpaloaseman paikalla. Pleikiniityllä oli telineitä, joissa pellavat kuivuivat ja valkaistuivat. Valkaistut aivinat laitetiin ns. laskukoneeseen, joka venytti aivinat pitkiksi hahtuviksi, jotka edelleen käsiteltiin kehruukoneessa kuivan, kostean tai märän kehruutavan mukaan (Massunmäki-kirjasta).

Edelliskuvassa taustalla näkyi Pellavatehtaan juhlatalo, joka tässä lähikuvassa (kirjasta Tampereen Kisatoverit 1920-95). Pellavatehtaan johto salli urheiluseurojen käyttää juhlatalonsa salia omiin toimintoihinsa, mutta säännöt olivat tiukat - esimerkiksi painijoilla ja nyrkkeilijöillä ei juhlataloon ollut pääsyä. TKT-seura käytti juhlataloa alkuaikoinaan lähinnä kokouksiinsa, iltamiin ja voimisteluharjoituksiinsa.
TKT järjesti iltamia pitkin maakuntaa ja varsinkin Itä-Teiskon iltamissa 1923 seura keräsi kansan keskuudessa sympatiaa. Eräs seuran jäsen myi paikalla niin tehokkaasti pirtua, että ovimiehetkin olivat osittain päissään ja tilaisuudessa oli totisesti tunnelmaa (TKT-kirjasta s.12).
Pellavatehtaan ja TKT:n välit kiristyivät, kun juhlatalon TKT-iltamien tuotto oli tarkoitus antaa valtiollisten vankien avustuskomitealle ja tehtaan johto katsoi karsaasti tällaista toimintaa. Kriisi selvisi, kun iltamat tuottivatkin pelkästään melkoisesti tappiota. TKT sijoitti iltamien jälkeen kuitenkin vielä kuin varmistukseksi 150 mk Pellavan silloisen johtajan vuorineuvos Ramsayn 40-vuotisjuhlakimppuun.
Mainittakoon, että Tampereen Kisatoverit oli perustettu v.1920 kahden Pellavatehtaan urheiluseuran fuusiossa: Tempaus (1901) ja Riento (1903).

Tampellan juhlatalo - kuvausajankohta ei tiedossa. Rakennuksessa toimii nykyään Tampereen Komediateatteri.

Tampellan juhlatalo nykykunnossaan ~ Tampereen Komediateatteri. Kuvaaja ei tiedossa.


Tampereen pääpaloasema palaneena rakennusvaiheessa vuonna 1908 (Satakunnankadun ja Lapintien risteys nykyisin). Aiemmin kyseisellä paikalla oli ollut Tampellan Pleikiniitty' missä kuivatettiin ja valkaistiin telineissä pellavaa.

Tampereen paloasema kuvattuna 2.7.2010 (S&J) lännestä - Satakunnankadun sillan suunnalta.

Vasemmalla palokunnantalo, keskellä tuomiokirkko (Johanneksen kirkko) ja oikealla luterilainen rukoushuone - kuvattu huhtikuussa 1918 taisteluiden tauottua.
Kaksi jälkimmäistä toimivat siviilipakolaisten huolto- ja majoituspaikkoina Tampereen piirityksen aikana 1918. Rukoushuoneeseen viskattiin valloitusvaiheessa käsikranaatti (Museovirasto).
Kuvassa näkyvä herrasmies kävelee melko tarkalleen nykyisen Tammer-hotellin kohdalla.

Lähikuvassa Luterilainen rukoushuone'Satakunnankadulla. Valkoisten Tampereen-operaation käynnistyttyä kaupunkiin alkoi saapua maaseudulta pakolaisia, joita varten punakaarti otti rukoushuoneen haltuunsa. Rukoushuoneella pakolaisia valvoivat suurelta osin naiskaartilaiset (kuva: G.Lojander, tiedot: T.Hoppu - Tampereen naiskaarti).

Vasemmalla palolaitos, oikealla entisen luterilaisen rukoushuoneen sijaintipaikkaa nykyisin - rukoushuone sijaitsi tiilisen kerrostalon takana olevan valkoisen, entisen seurakuntien virastotalon paikalla. Tiilitalo on entinen kauppakoulu. Kiitos Vesa Väyryselle, joka 5.11.2010 sähköpostillaan korjasi aiempaa virheellista kuvatekstitietoa. Kuvasta oikealle Tammer-hotelli (kuva: Google Maps).

Tässä vielä yleisnäkymä samalle paikalle Koskipuiston yli etelästä (Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 ~ S&J). Vasemmalla Tammer-hotelli, oikealla tiilinen kerrostalo, jonka itäpuolella aiemmin sijaitsi luterilainen rukoushuone. Näiden kahden rakennuksen välistä pilkottaa Satakunnankadun pohjoispuolelta paloasema (harmaat seinät ja torni, vihreät kattopellit).

Samaa näkymää Tammerkosken itärannalta - vasemmalla Grand Hotel Tammer perinnerikkaassa rakennuksessaan. Paloasema näkyy talojen välistä. Oikealla olevan tiilitalon paikkeilla sijaitsi aiemmin luterilainen rukoushuone. Kuvattu 6.8.2006 (S&J).

Tammer-hotelli (ja ravintola) valmistui syksyksi 1929 kaupungin 150-vuotisjuhlille. Juhlat kuitenkin peruutettiin kokonaan Kuru-laivan onnettomuuden vuoksi. Tammer-hotellin suunnitteli kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer, jonka itse ottama kuva esittelee myös kadun vastakkaisella puolella sijainneen kioskin ja jäätelön myyntirattaat.

Tammer-hotellin julkisivun yläpäätykolmion koristerappaukset tekeillä, naistyöntekijä kantoi tiilet ja laastin ylös - ammattimiehet keskittyivät muuraamiseen. Kuvan otti rakennuksen suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer syksyllä 1929.


Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä. Kuvassa kyseinen talo näkyy Tuomiokirkon vasemmalla puolella. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

(Heikki Kokko): Tampereen Ulkotyöväenyhdistys 1893-1914: Ammattiyhdistyksen kaltaista toimintaa ~ Ulkotyöväenyhdistys ei keskittynyt ensisijassa politiikkaan, vaan ajoi toiminnassaan ennen kaikkea ammatillisen työväenliikkeen asiaa. Sen suojissa toimikin monia ulkotyöväen ammattiosastoja. Esimerkiksi vuonna 1911 toiminnassa olivat kirvesmiesten, sekatyöntekijöiden, muurarien, uunityöntekijöiden, asfaltti- ja sementtityöntekijöiden, äitien, ajurien ja palvelijoiden sekä kutojien ammattiosastot. Ulkotyöväenyhdistyksen talo rakennettiin lähelle työväen asumuksia Kyttälässä.
Ulkotyöväenyhdistyksen jäsenien polttavimpana ongelmana olikin työttömyys. Yhdistys toimi sen puolesta, että kaupunki asettaisi esteitä maaseudulta tulevalle kilpailulle eli työmiehille, jotka kävivät maalaiskunnista Tampereella töissä. Ulkotyöväenyhdistys pyrki huolehtimaan jäsenistöstään aikana, jolloin yhteiskunta ei sosiaalista turvaverkkoa tarjonnut. Yhdistys perusti jäsenilleen sairaus- ja hautausapukassan sekä työnvälitystä. Lisäksi se tarjosi hengenravintoa iltamien sekä kirjasto- ja teatteritoiminnan yhteydessä.
Perustettu Ulkotyöväenyhdistys majoittui ensin vuonna 1893 raittiusyhdistys Taiston taloon. Huoneiston vuokra kuitenkin kohosi ja yhdistys muutti Työväentalolle vuonna 1896. Vuonna 1907 yhdistys aloitti oman talon rakentamisen, joka valmistuikin seuraavana vuonna kaupungin antamalle lahjatontille. Ulkotyöväenyhdistys kasvoi nopeasti, sillä ensimmäisenä vuonna 1893 jäseniä oli 168 ja toisena jo 368. Jäsenmäärä kuitenkin väheni vuosisadan loppuun tultaessa. Suurlakon jälkeen toiminta oli uudella aallonharjalla, kun jäsenmäärä kipusi 400:taan. Sen jälkeen toiminta alkoi uudesta talosta huolimatta nopeasti hiipua, sillä vuonna 1910 jäseniä oli enää 62. Toiseksi viimeisenä vuotena isossa talossa toimintaa piti yllä vain 17 jäsenmaksunsa maksanutta. Viimeisenä vuotena 1914 jäseniä oli enää kymmenen.

Tammerkosken rantoja Tampellan kohdilla:

F) Tammerkosken Näsijärven puoleisessa pohjoispäässä oli 2.7.2010 (S&J) tekeillä uusi siltarakennelma (pato?) yhdistämään kosken yläjuoksulla Tampellan ja Finlaysonin rannat. Tämä kuva itäpuolelta.

Tampereen kaupungin sivullemme #11.

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle