TAMPERE (sivu #3):

Hämeensilta ja Tammerkoski ranta-alueineen.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 20.7.2020)

Tampereen kaupungin sivullemme #4.

Tampereen Hämeensilta (valmistui 1929):

A) Helsingin Sanomat julkaisi (29.1.2011) tämän kuvan Tampereen Hämeensillalta vuodelta 1952, jolloin Tampereen katuja jyräsivät vielä trolley-bussit eli 'rollikat'. Omat Tampereen vierailuni (Porista) alkoivat 50-luvun loppupuolella ja ko. busseilla ajelu kuului jokaisen käynnin pakolliseen ohjelmaan. Itse bussin sisällä ei eroa tavalliseen linjuriin juurikaan huomannut, muistan auton katolta kuitenkin kuuluneen jonkinlaista ajoittaista 'rätinää'. Kuvan haltijaksi merkitty 'Tampere-Seura'.

Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer kuvasi paljon Tampereen eri rakennusvaiheita. Tässä Hämeensilta, joka valmistui v.1929 kaupungin 150-vuotisjuhliin. Sillan molemmin puolin pystytettiin Wäinö Aaltosen veistokset, jotka toteutettiin kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoituksen turvin.

Hämeensillan patsaiden pirkkalainen sankarisinfonia:

Wäinö Aaltosen luomat pirkkalaispatsaat Hämeensillan kulmissa. Ylhäällä vasemmalta - Eränkävijä, Kauppias, alhaalla vasemmalta Suomen neito ja Veronkantaja. Kuvat: Matti Poutvaara (1958).

(Lauri Santamäki, 1858): Pirkkalaisliikkeen perintö: Tampereen menneisyyden taiteellisia tulkintoja ovat Wäinö Aaltosen veistämät Hämeensillan pirkkalaispatsaat. Niiden aatteellinen isä on professori Jalmari Jaakkola, jonka suuret tutkimukset Satakunnan vanhasta eräkulttuurista Pohjan-retkeilyineen ja kalevalaisine sankarilauluineen ovat muodostuneet nykyisen tamperelaisen kotiseututunteen ja pirkkalaisen maakuntahengen lähtökohdaksi.
Jaakkolan tutkimusten mukaan Tampereen seutu oli se Pohjan portti, jonka kautta pirkkalaiset retkeilivät eränkävijöinä, kauppiaina ja veronkantajina aina Jäämeren rannoille asti. Tammerkosken kylä oli pirkkalaisaikana tärkenteen liikenteen solmukohta ja kauppapaikka, sillä Pyhäjärven-Näsijärven vesitien leikkasi siellä ikivanha harjutie, johon mm. Tampereen Kalevankangas liittyi. Tammerkosken Vainisten mahtava nimismiessuku oli viimeisiä rikkaita pirkkalaisia ja Messukylän Turtojen muinaisesta mahdista Pohjan perillä kertoo Turtolan pitäjän nimi.
Tuntien sukulaisuutta näiden käytännöllisten voimamiesten kanssa tamperelainen teollisuusmies Rafael Haarla antoi heidän kuvaamisensa rajua luomiskauttaan elävän Wäinö Aaltosen tehtäväksi, joka keskittyi ilmaisemaan pirkkalaisliikkeen henkeä symbolismin alastonpatsain. Näin syntyivät Eränkävijä, joka hämäläisessä levollisuudessaan on kaikkien suomalaisten eränkävijäin alkutyyppi, Veronkantaja, jonka päättäväiseen askeleeseen on latautunut valloittajan dynamiikkaa, Kauppias valppaassa henkisessä ylivoimaisuudessaan ja Suomen neito täynnä kevään hurmaa ja tulevaisuudenlupausta.
Näitä neljää jättiläispatsasta on sanottu pirkkalaisliikkeen sankarisinfoniaksi. Tampereen koskikuvassa niiden symboliikka saa lisä vaikuttavuutta, kun niiden taustalta näkyvät koskenrannan tehtaiden massiiviset tiilipinnat, joista henkii nykyajan teollinen tarmo ja yritteliäisyys.

Kangasniemeläinen Seppo Virtanen kuvasi Hämeensiltaa 1950-luvun lopussa - kiitos kuvan käyttöluvasta.

Tammerkosken partaalla:

B) Frenckellin paperitehtaan rakennuksia Tammerkosken partaalla. Tehtaassa oli vuoden 1918 sisällissodan alla reilut 1500 työntekijää. Tehtaan aktiivisimmat naistyöläiset olivat avainasemassa Tampereen naiskaartia perustettaessa (kuva: H.Rantakallio, tietolähde: T.Hoppu - Tampereen naiskaarti).

Näkymä 'keskiputouksilta' - taustalla Tampella, keskellä edessä myllyrakennus. Aivan yläreunassa taustalla Pellavatehtaanmäki (Massunmäki), josta erottuu Ristipytinki. Kyseinen rakennus on ollut kartoissa jo v.1867. Tämän kuvan ajoitus on hankala tapaus.

Toimitusjohtajan talo 1890-luvulla keskellä, vasemmalla Tampellan torni (Tampereen museot).

Vanhoja rakennuksia Tampellan alueella. Kuva lienee otettu Pellavatehtaan katolta. Taustalla näkyy Porin radan sillat (Tampereen museot).

Tämä kuva on 'Massunmäki'-kirjasta (Tampereen museot): Tampellan rantaa 1900-luvun alussa. Tamperelaiset tehtaat omistivat tuohon aikaan tonttinsa itse. Massunmäki oli tehtaan aluetta eikä kuulunut kaupunkeihin. Siellä ei ollut kunnallista vesijohtoa pesutupaa ja yhtä taloa lukuunottamatta, sähkö taloihin tuli Tampellan voimalaitoksesta.

Jos oikein tätä kuvaa tulkitsen, kuvauspaikka olisi lähinnä Näsinlinnaa ja suunta itään, Porin radan sillat vielä puuttuvat. Huomaa päiväkävelyllä oleva mieshahmo etupuistossa.

Tammerkosken partaalla - Koskipuistossa 6.8.2006 (S&J). Taustalla vielä Finlaysonin logo, tehdashallit muutettu kulttuurin monitoimitiloiksi useine ravintoloineen ja elokuvateattereineen.

Samaa aluetta kuvattuna kahdesti 2.7.2010 (S&J).

Tammerkosken rantojen tehdasmiljöötä (kuva: Matti Poutvaara, 1958 - Suomen kaupungit).

Hämeensilta ja Tammerkoski vasten laskevaa aurinkoa iltahämyssä - Teatteritalo ~ 6.8.2006 (S&J).

Tammerkosken rantaa - vanhaa teollisuusyhteisöä säilytetty osaavasti. Taustalla Ilves-hotelli ~ 6.8.2006 (S&J).

Frenckellin ja Finlaysonin entiset tehtasrakennukset Tammerkosken partaalla uusiokäytössä (Media 54) ~ 6.8.2006 (S&J).

Tampereen Koskipuistossa:

C) Tampereen Koskipuisto on alue, mikä rajoittuu länsipuoleltaan Tammerkoskeen, eteläpuoleltaan Hämeenkatuun (Hämeensiltaan) ja pohjoisessa Satakunnankatuun ja sen siltaan. Idässä Koskipuisto rajoittuu Rongankatuun ja Pellavatehtaankatuun. Kuvattu Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 (S&J)
Alueella on nurmialueita, puistoteitä ja leikkipuisto, mikä aikoinaan rakennettiin Pikkukakkosen katsojien ehdotusten perusteella.
Nuoriso ja vähän varttuneemmatkin ovat ottaneet Koskipuiston illanviettopaikakseen kesäiltoina ja aamulla puistotyöntekijöillä riittää siivoustöitä. Ambulanssit ja poliisit yrittävät iltaisin estää vakavimmat vahingot.

Kaikki ylläolevat kuvat Koskipuistosta otettuja 2.7.2010 (S&J).

Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos.

Tampereen teatteri kuvattuna Koskipuistosta - Tammerkosken itärannalta - kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Reino Kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan myös tämän vanhan ajan postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos.

Tämä bussimaailman kaunokainen oli parkkeerattu hotelli Cumuluksen eteen 6.8.2006 (S&J).

Tampereen Koskikeskus:

D) Tampereen modernia arkkitehtuuria - Koskikeskus ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: S&J ).

Tampereen Koskikeskuksen sisänäkymiä: kauas ihmisestä on etäännytty, jos verrataan näitä kuvia nykyajan markkinapaikkana vaikkapa entisajan idyllisiin kauppahalleihin. Kehitys kehittyy (kuvat: S&J ~ 2.8.2006).

Sambakarnevaalit alkamassa 2.8.2006 * Sorin aukio, Tampere:

E) Tampereen uudempaa arkkitehtuuria - vasemmalla Koskikeskus ja taustalla Tampereen eräänlainen uusi maamerkki Sokos-hotelli Ilves.
Kuvauspäivänä 2.8.2006 Tampereella järjestettiin sambakulkue, jota seuraamaan tulleet ihmiset kansoittivat Hatanpään valtatien reunoja odottaessaan kulkueen lähtöä Hämeentielle Koskikeskuksen läheisyydestä Sorin aukiolta (kuva: S&J).

Sambakulkueen osaanottajia valmistautumassa karnevaalimarssilleen halki Tampereen 2.8.2006 Sorin aukiolla - taustalla Aleksanterin kirkko (S&J).

Lisää sambakulkueen karnevaaliväkeä kuvattuna 2.8.2006 Tampereen Sorin aukiolla (S&J).


Tampereen kaupungin sivullemme #4.

Tampereen sivustomme hakemistoon (etusivu).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle