TAMPERE (sivu #1)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 1.12.2016)

(Matti Poutvaara, 1958): "Tähänastisten tutkimusten mukaan on Tampereen seudulla maapallon vanhin kallioperusta; sen yhteydestä on löydetty eloperäisiä hiilikivettymiä, joiden iäksi on laskettu n. 1400 miljoonaa vuotta. Hyvällä syyllä voidaan siis sanoa, että ensin syntyi tähdellämme paikka Tampereelle ja vasta satoja miljoonia vuosia myöhemmin muille. Tampereen seutu on niin ollen geologisessakin mielessä maapallon mielenkiintoisimpia paikkoja".

Tampereen 'Kauppahalli':

A) Tampereen perinteistä näkymää, mihin modernisoiva ajanhammas ei vielä ole päässyt iskemään kiinni ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: S&J). Kuvaa katsellessa voi aistia sitä eri tuoteryhmien ainutlaatuista yhteistä tuoksumaailmaa, mikä kauppahalleissa aina vallitsee. Erityisesti juuri Tampereen kauppahallissa ihastuttaa myös vaikuttava värimaailma.

Tampereen taisteluissa kevättalvella 1918 kauppahalli tarjosi turvaa kaupungin siviiliväestölle, joka hakeutui rakennuksen turvallisten kiviseinien suojien valkoisten joukkojen lähestyessä ja tykkitulen karkaillessa keskikaupungillekin.
Kauppahalliin ahtautuivat lähinnä naiset lapsineen, miesten oli vaarallista olla näkyvillä, vaikka edustivatkin kumpaa ajattelutapaa tahansa siviilitouhuissaan. Siviilien joukkoon piiloon hakeutui myös taisteluväsymyksestä kärsiviä punakaartilaisia, joiden ei myöskään ollut hyvä tulla löydetyksi kyseisestä paikasta luimuilemasta. Punaiset katuvartijat pelkäsivät siviilien joukkoon luikahtaneiden 'vakoilijoiden' antavan pimennysverhojen lomitse valomerkkejä piirittäjille, joten varsinkin kerrostalojen ylimpiä kerroksia vahdittiin tästäkin syystä tarkasti:
Maaliskuun 25. päivänä raportoitiin punaisten esikunnalle, että Simeliuksen ikkunasta näkyy valonvilkahduksia. Tuskastunut esikunta vastasi: 'Jos näkyy, niin ampukaa vaikka kanuunoilla'.

Tampere vuoden 1918 taisteluiden näyttämönä:

B) Tampereen Tammelan kaupunginosa vuoden 1918 taistelujen jäljiltä. Tammela osui erityisesti idästä kaupunginvaltaukseen hyökänneiden valkoisten tykkitulen kohteeksi. Tulipalot tekivät selvää jälkeä puutalokortteleissa. Kuvan oikeassa etureunassa näkyy ns. espanjalainen ratsu - hirsistä koottu etenemiseste (kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto).

Lisää kuvia Tampereen sotavuodelta 1918.

Tampereen työväentalo:

C) Tampereen työväentalo, joka vuoden 1918 Tampereen piirityksen aikana näytteli suurta osaa punaisten joukkojen 'hermokeskuksena' muutamien muiden 'päämajojen' ohella.

(Heikki Ylikangas, 'Tie Tampereelle' - 1993): Tampereelle perustettiin sotilaallisin muodoin operoiva järjestyskaarti elokuussa 1917. Se muuttui punakaartiksi lokakuussa ja sille laadittiin säännöt.
Viimeistään lokakuussa aloitettiin sotilaalliset harjoitukset. Opeteltiin tähtäystä, kiväärin purkamista ja puhdistusta. Tampereen työväentalo ('Taiston talo'), jonka liepeillä harjoitukset järjestettiin, sai näin sen perusluonteen vastaisesti kasarminomaisia piirteitä. Kaartin järjestäytyminen ja vähittäinen aseistautuminen tuottivat välittömän seuraamuksen: Tampereen suojeluskunnan.


(Seppo Välimäki, sähköposti 20.1.2015): "Toisin kuin Tampere-sivustoltasi ymmärsin, "Taiston talo" ei ollut sama kuin nykyinen työväentalo Hämeenpuistossa. Taiston talo sijaitsi Kyttälässä osoitteessa Aleksanterinkatu 29. Näin ainakin vielä kansalaissodan aikana, jolloin sitä käytettiin ainakin naiskaartin, valkosotilaiden ja sotavankien majoituspaikkana. Paikkaa puolustaa esim. se, että Lapuan suojeluskuntalaiset yöpyivät talossa 3.4.-4.4. välisen yön, ja Aleksanterinkatu 29 sijaitsi juuri edellisenä päivänä vallatulla alueella. Ensimmäistäkään kuvaa en ole talosta löytänyt. Etsintää ei helpota, että välillä taloa tituleerataan raittiusyhdistyksen, raittisusseuran, työväenyhdistyksen tai Taiston taloksi, tai pelkästään Taistoksi. Vaikkei talo ole säilynyt, se oli luultavimmin kivitalo, sillä se säästyi Kyttälän palossa 1918. Talolla vietettiin jos jonkinlaisia isompia ja pienempiä kekkereitä (mm. teosofien esitelmiä), joista ilmoiteltiin ahkerasti paikallislehdissä. Yleensä ilmoituksissa ei ole osoitetta - kaikki paikalliset tiesivät talon - mutta parin isomman tilaisuuden yhteydestä vuodelta 1910 onnistuin löytämään osoitteen. Luin jostain toiminnan pysyneen samassa paikassa koko kymmenluvun. Myöhemmin Taiston talo on ollut eri osoitteessa, ja taitaapa se toimia edelleenkin."

(Seppo Välimäki, sähköposti 20.1.2015): "Jonkin verran löysin vielä lisätietoja Finnasta osoitteen perusteella. Taiston talo oli kuin olikin kaksikerroksinen puutalo. Vielä 1937 vietettiin talossa sen 50-vuotisjuhlia, mutta talvisodassa 1940 se pommitettiin niin hajalle, että todennäköisesti talon tarina päättyi siihen.".

(Koskesta voimaa, 2016): "Perustettu Ulkotyöväenyhdistys majoittui ensin vuonna 1893 raittiusyhdistys Taiston taloon. Huoneiston vuokra kuitenkin kohosi ja yhdistys muutti Työväentalolle vuonna 1896. Vuonna 1907 yhdistys aloitti oman talon rakentamisen, joka valmistuikin seuraavana vuonna kaupungin antamalle lahjatontille."


Kangasniemeltä Länsi-Savosta viitisenkymmentä vuotta sitten Tampereen Epilään työn perässä muuttanut Viljo Häkkinen poseeraa kuvassa Tampereen työväentalonedustalla lehtikuvassa, joka on päivätty 30.4.1998.

(Viljo Häkkinen, sähköposti 15.12.2009): Olen ollut Tampereen 1918 tapahtumista kiinnostunut jo vuosikymmeniä. Täällähän on ns. Tamperepäivän kiertoajelut aina lokakuun alussa. Me poikien kanssa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten ideoitiin ja myös toteutettiin ns. 'Punainen kierros', jossa näytettiin ja kerrottiin mm. pahimmat teloituspaikat j.n.e. Osallistujilla oli usein silmät pystyssä, että onko tällaista voinut tapahtua. Kumma kun ei ole kukaan kertonut.
Mm. juuri tällä paikalla, jossa asumme Epilässä oli ollut kovat taistelut keväällä 1918. Esimerkiksi naapuritalomme oli silloin ollut hirsiseinäinen ja siinä vieläkin asuva leskivaimo kertoi, että ennen kuin talo vuorattiin, niin Lamminpään puoleinen seinä oli tikan hakkaama, kun ilmeisesti valkoisten kuularuiskun suihkut olivat sitä rapanneet. Tilanteen rauhoituttua oli mm. heidän puutarhastaan löytynyt venäläisen sotilaan ruumis.
Em. rouvan mies puolestaan kertoi pikkupoikana katsoneensa, kun Pispalan työväentalon seinää vasten punikkeja teloitettiin. Olemme asuneet täällä Epilässä kohta 50-vuotta, joten kyllä kertomista olisi.

Mainittakoon, että tämän sivuston kangasniemeläinen ylläpitäjä ja Viljo Häkkinen aloittivat muutamia vuosia sitten yhteistyönsä Viljon synnyinseutujen eli Kangasniemen Ruokomäen (Haukiselän) perinnetallennuksien yhteydessä - tulokset löytyvät seuraavat linkistä: Viljo Häkkisen kotiseutumuistelmia Kangasniemeltä.

Erikoista on, että joulukuussa 2009 muun 'tiedonvaihdon' yhteydessä meiltä löytyi Tampereeltakin Viljon kanssa 'yhteinen tuttu': Arvo Auvinen.
Tampereen kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut Arvo Auvinen oli Viljolle pitkäaikainen järjestötoveri, tämän kirjoittajalle taas äitini siskonmies.

Arvo Auvinen puhumassa keväällä 1971 metallialan lakon aikana Tampereen jäähallissa (kuvan lähettäjä: Viljo Häkkinen, 27.12.2009).

(Viljo Häkkinen, sähköposti 19.12.2009): Tampellan sorvari Arvo Auvinen oli vuosikymmenien aikainen järjestötoverini. Oli SDP:n ns. paikallista työmiessiipeä. Hän oli valtuuston jäsen vuosikymmeniä ja oli myös kaupunginhallituksenkin jäsen. Oli myös kunnallistoimikunnassakin kuinka ja kauan. Taisipa olla piiritoimikunnassakin. Arvo pysyi verstaalla loppuun saakka.
Viimeiset vuotensa hän vaimonsa kanssa asui rivitalossa Haukiluoman esikaupungissa lähellä Ylöjärven rajaa. Hänen poikansa Esa on Tampereen kaupungin vapaa-aikaosaston isännöitsijä eli vastaa ymmärtääkseni kiinteistöistä, kuten mm. jäähalleista.

Tampereen työväentalo kuvattuna 2.7.2010 (S&J).

Lisää tietoja ja kuvia Tampereen työväentalosta.

Hämeenpuiston näkymiä:

D) Hämeenkadun länsipäässä sijaitsee poikittain etelä-pohjoissuunnassa Hämeenpuisto. Mainittujen väylien risteyskulmaan valmistui 1920-luvulla 'Tuulensuu'-niminen kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kuvasi rakennusvaiheessa kaupungin arkkitehti Bertel Strömmer.

Tuulensuun liike- ja asuinrakennus juuri valmistunut 1920-luvulla, jonka klassista tyyliä julkisivut edustavat - kuvasi Bertel Strömmer kirkon tornista. Hämeenkadun länsipäästä erottuu seuraavia liikemainostekstejä: Helsingin Osake-Pankki - M.Tolkin (?) Vaatetusliike - Y.Kivisen Vaatetusliike - Kahvila. Hämeenkadun päässä näkyy siis vielä vanha rautatieasema.

Kuvanveistäjä V. Rich. Rautalin viimeistelemässä Tuulensuun räsytäskonsoleita - kuva: Bertel Strömmer.

Hämeenkadun näkymiä:

E) Impressionistinen Bertel Strömmerin pulavuonna 1929 ottama kuva Hämeenkadun länsipäästä itään syyssumun aikaan. Hämeensilta on ilmeisesti vielä rakenteilla (valmistui juuri samana vuonna).

Hämeenkadun varrelle rakennetun Hjorthin talon tyylin määräsi sen vuonna 1935-36 rakennettu ensimmäinen osa (kuva: Bertel Strömmer). Kuvan liikemainosteksteistä erottuvat seuraavat: Helsingin Osake-Pankki - Hjorth - Husqvarna - Kuusinen - Petit.

Tampereen Keskustori:

F) Tampereen Keskustori ja Hämeenkatua kuvattuna länteen postikortissa, joka on lähetetty Muhokselle 6.2.1936. Kuvaan on lähettäjä mustekynällä kirjoittanut tekstit: Hämeen katu, Tämä on kaup talo ja 'asumme täällä päin'. Etualan linja-auton kyljessä lukee: Tampere-Vehmainen-Kangasala. Bussin oikealla puolella näkyy kortissa sen kuvaajan (Kuvaamo Atelier Laurent, Tampere) oma tunnusteksti. Rakennuksista erottuvat mainokset ja kyltit:Tampereen Pukimo, Ensimäinen Apteekki (nimenomaan näin kirjoitettuna) ja Niels Rasmussenin valokuvaamo-ateljee (perustettu 1886).

Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Keskustorin vanhasta näkymästä - kiitos (Kuvaamo Atelier Laurent, Tampere).


Tamperelainen paikallisbussi Keskustorilla 31.3.2012 - kuvasi Elias Uotinen (kiitos käyttöluvasta).


Karl Hjorthin liike kauppatorin varrella - kuva 'Erä'-lehdestä.

(Pekka Suuronen, 'Erä'-lehti): Kielitaitoinen ja lyseota käynyt Karl Hjorth (1857-1919) muutti Eurajoelta Tampereelle v. 1881. Hän perusti Kauppatorille sekatavarakaupan, jonka nimi oli Hjorth & Co. / Hjorth & Kumpp. Kauppa lähti liikkeelle suotuisien tuulien saattelemana. Vuonna 1895 haulitehtaan omistaja, väri- ja tapettitehtailija Rudolf Winter ja kauppias Karl Hjorth ryhtyivät kimppaan ja perustivat yhtiön nimeltä Tampereen Haulitehtaan Osakeyhtiö. Haulitorni sijaitsi Pyynikillä.

Tampereen teatteritalo:

G) Tässä vanhassa postikorttikuvassa esittäytyy Tampereen teatteritalo 1918 vuoden sodan aikoihin. Hämeensillan kupeella oleva teatteritalo oli koko sisällissodan ajan punaisten joukkojen majoitustilana. Naiskaartilaisiakin majoittui sinne tilapäisluontoisesti Tampereen taistelujen aikana. Tunkeutuessaan rakennukseen 4.4.1918 valkoiset törmäsivät siellä naiskaartilaisten tiedustelupartioon (tiedot Hopun kirjasta 'Tampereen naiskaarti').

Laskevan auringon valaiseman Tampereen teatteritalon edustalla terassikansa turisemassa 6.8.2006 (kuva: 'S&J'). Noin 88 vuotta aiemmin teatteritalon torin puolen ikkunoista valkoiset tulittivat konekiväärein torin vastalaidalla punaisten viimeistä 'linnaketta' eli kaupungintaloa.

Tampereen teatteri kuvattuna Koskipuistosta - Tammerkosken itärannalta - molemmat kuvattu 2.7.2010 (S&J).

Tampereen Hämeensilta (valmistui 1929):

H) Helsingin Sanomat julkaisi (29.1.2011) tämän kuvan Tampereen Hämeensillalta vuodelta 1952, jolloin Tampereen katuja jyräsivät vielä trolley-bussit eli 'rollikat'. Omat Tampereen vierailuni (Porista) alkoivat 50-luvun loppupuolella ja ko. busseilla ajelu kuului jokaisen käynnin pakolliseen ohjelmaan. Itse bussin sisällä ei eroa tavalliseen linjuriin juurikaan huomannut, muistan auton katolta kuitenkin kuuluneen jonkinlaista ajoittaista 'rätinää'. Kuvan haltijaksi merkitty 'Tampere-Seura'.

Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer kuvasi paljon Tampereen eri rakennusvaiheita. Tässä Hämeensilta, joka valmistui v.1929 kaupungin 150-vuotisjuhliin. Sillan molemmin puolin pystytettiin Wäinö Aaltosen veistokset, jotka toteutettiin kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoituksen turvin.

Hämeensillan patsaiden 'pirkkalainen sankarisinfonia':

Wäinö Aaltosen luomat pirkkalaispatsaat Hämeensillan kulmissa. Ylhäällä vasemmalta - 'Eränkävijä', 'Kauppias', alhaalla vasemmalta 'Suomen neito' ja 'Veronkantaja'. Kuvat: Matti Poutvaara (1958).

(Lauri Santamäki, 1858): Pirkkalaisliikkeen perintö: Tampereen menneisyyden taiteellisia tulkintoja ovat Wäinö Aaltosen veistämät Hämeensillan pirkkalaispatsaat. Niiden aatteellinen isä on professori Jalmari Jaakkola, jonka suuret tutkimukset Satakunnan vanhasta eräkulttuurista Pohjan-retkeilyineen ja kalevalaisine sankarilauluineen ovat muodostuneet nykyisen tamperelaisen kotiseututunteen ja pirkkalaisen maakuntahengen lähtökohdaksi.
Jaakkolan tutkimusten mukaan Tampereen seutu oli se 'Pohjan portti', jonka kautta pirkkalaiset retkeilivät eränkävijöinä, kauppiaina ja veronkantajina aina Jäämeren rannoille asti. Tammerkosken kylä oli pirkkalaisaikana tärkenteen liikenteen solmukohta ja kauppapaikka, sillä Pyhäjärven-Näsijärven vesitien leikkasi siellä ikivanha harjutie, johon mm. Tampereen Kalevankangas liittyi. Tammerkosken Vainisten mahtava nimismiessuku oli viimeisiä 'rikkaita pirkkalaisia' ja Messukylän Turtojen muinaisesta mahdista Pohjan perillä kertoo Turtolan pitäjän nimi.
Tuntien sukulaisuutta näiden käytännöllisten voimamiesten kanssa tamperelainen teollisuusmies Rafael Haarla antoi heidän kuvaamisensa rajua luomiskauttaan elävän Wäinö Aaltosen tehtäväksi, joka keskittyi ilmaisemaan pirkkalaisliikkeen henkeä symbolismin alastonpatsain. Näin syntyivät Eränkävijä, joka hämäläisessä levollisuudessaan on 'kaikkien suomalaisten eränkävijäin alkutyyppi', Veronkantaja, jonka päättäväiseen askeleeseen on latautunut valloittajan dynamiikkaa, Kauppias valppaassa henkisessä ylivoimaisuudessaan ja Suomen neito täynnä kevään hurmaa ja tulevaisuudenlupausta.
Näitä neljää jättiläispatsasta on sanottu pirkkalaisliikkeen sankarisinfoniaksi. Tampereen koskikuvassa niiden symboliikka saa lisä vaikuttavuutta, kun niiden taustalta näkyvät koskenrannan tehtaiden massiiviset tiilipinnat, joista henkii nykyajan teollinen tarmo ja yritteliäisyys.

Kangasniemeläinen Seppo Virtanen kuvasi Hämeensiltaa 1950-luvun lopussa - kiitos kuvan käyttöluvasta.

Tammerkosken partaalla:

I) Frenckellin paperitehtaan rakennuksia Tammerkosken partaalla. Tehtaassa oli vuoden 1918 sisällissodan alla reilut 1500 työntekijää. Tehtaan aktiivisimmat naistyöläiset olivat avainasemassa Tampereen naiskaartia perustettaessa (kuva: H.Rantakallio, tietolähde: T.Hoppu - 'Tampereen naiskaarti').

Näkymä 'keskiputouksilta' - taustalla Tampella, keskellä edessä myllyrakennus. Aivan yläreunassa taustalla Pellavatehtaanmäki (Massunmäki), josta erottuu 'Ristipytinki'. Kyseinen rakennus on ollut kartoissa jo v.1867. Tämän kuvan ajoitus on hankala tapaus.

Toimitusjohtajan talo 1890-luvulla keskellä, vasemmalla Tampellan torni (Tampereen museot).

Vanhoja rakennuksia Tampellan alueella. Kuva lienee otettu Pellavatehtaan katolta. Taustalla näkyy Porin radan sillat (Tampereen museot).

Tämä kuva on 'Massunmäki'-kirjasta (Tampereen museot): Tampellan rantaa 1900-luvun alussa. Tamperelaiset tehtaat omistivat tuohon aikaan tonttinsa itse. Massunmäki oli tehtaan aluetta eikä kuulunut kaupunkeihin. Siellä ei ollut kunnallista vesijohtoa pesutupaa ja yhtä taloa lukuunottamatta, sähkö taloihin tuli Tampellan voimalaitoksesta.

Jos oikein tätä kuvaa tulkitsen, kuvauspaikka olisi lähinnä Näsinlinnaa ja suunta itään, Porin radan sillat vielä puuttuvat. Huomaa päiväkävelyllä oleva mieshahmo etupuistossa.

Tammerkosken partaalla - 'Koskipuistossa' 6.8.2006 (S&J). Taustalla vielä Finlaysonin logo, tehdashallit muutettu kulttuurin monitoimitiloiksi useine ravintoloineen ja elokuvateattereineen.

Samaa aluetta kuvattuna kahdesti 2.7.2010 (S&J).

Tammerkosken rantojen tehdasmiljöötä (kuva: Matti Poutvaara, 1958 - Suomen kaupungit).

Hämeensilta ja Tammerkoski vasten laskevaa aurinkoa iltahämyssä - Teatteritalo ~ 6.8.2006 (S&J).

Tammerkosken rantaa - vanhaa teollisuusyhteisöä säilytetty osaavasti. Taustalla Ilves-hotelli ~ 6.8.2006 (S&J).

Frenckellin ja Finlaysonin entiset tehtasrakennukset Tammerkosken partaalla uusiokäytössä (Media 54) ~ 6.8.2006 (S&J).

Tampereen Koskipuistossa:

J) Tampereen Koskipuisto on alue, mikä rajoittuu länsipuoleltaan Tammerkoskeen, eteläpuoleltaan Hämeenkatuun (Hämeensiltaan) ja pohjoisessa Satakunnankatuun ja sen siltaan. Idässä Koskipuisto rajoittuu Rongankatuun ja Pellavatehtaankatuun. Kuvattu Cumulus-hotellin ikkunasta 2.7.2010 (S&J)
Alueella on nurmialueita, puistoteitä ja leikkipuisto, mikä aikoinaan rakennettiin 'Pikkukakkosen' katsojien ehdotusten perusteella.
Nuoriso ja vähän varttuneemmatkin ovat ottaneet Koskipuiston illanviettopaikakseen kesäiltoina ja aamulla puistotyöntekijöillä riittää siivoustöitä. Ambulanssit ja poliisit yrittävät iltaisin estää vakavimmat vahingot.

Kaikki ylläolevat kuvat Koskipuistosta otettuja 2.7.2010 (S&J).

Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos.

Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan myös tämän vanhan ajan postikorttikuvan Koskipuiston näkymästä - kiitos.

Tämä bussimaailman kaunokainen oli parkkeerattu hotelli Cumuluksen eteen 6.8.2006 (S&J).

Tampereen rautatieasemat (vanha ja uusi):

K) Tampereen vanha rautatieasema kuvattuna tässä 1910-luvun loppupuolen asussaan. Tampereen kaupunki oli perustettu Tammerkosken länsirannalle jo vuonna 1779, rautatiet saavuttivat kaupungin Hämeenlinnasta 22.6.1876. Rauatieaseman suunnitteli ilmeisesti Knut Nylander. Asema muistutti paljon Lahden, Toijalan ja Vaasan 'tuon ajan' asemia (Vaasan asemarakennus ainoa säilynyt).
Tampereen ensimmäinen rautatieasema palveli vuoteen 1936 asti, jolloin samalle paikalle valmistui monumentaalista funktionalismia edustanut uusi tiilinen asemarakennus (Otto Flodin ja Eero Seppälä).

Tässä Tampereen rautatieasema kuvattuna vuonna 1886.

Tässä vuoden 1902 (tai aiemmassa) postikortissa Tampereen silloinen rautatieasema. Korttia julkaistu myös värikäsiteltynä.

('Koskesta voimaa', Jouni Keskinen): Tampereen vanha puinen asematalo oli alunperin rakennettu 1876. Vuosien saatossa se kävi kuitenkin pieneksi ja pääsi rapistumaan vaikka taloa oli useaan kertaan jatkettu ja paikkailtu. Niinpä vaatimukset uuden, Tampereen arvon mukaisen, asemarakennuksen saamiseksi lisääntyivät 1920-luvulla. 1930-luvun alussa Tampereen asema oli pilan kohteena jopa Helsingin lehdissä. Tampereen kaupunki ja valtio olivat tehneet periaatepäätöksen uuden aseman rakentamisesta jo 1926, mutta rakentaminen viivästyi kun rautatiehallitus ei laman aikana myöntänyt hankkeeseen varoja.

Kuvassa näkyvä "Tammelan silta" purettiin 1930-luvun alussa, jolloin rakennettiin tunneli ratapihan ali.

('Koskesta voimaa', Jouni Keskinen): Kulkiessaan kaupungin halki rautatie haittasi muita liikennejärjestelyjä. Tärkein näistä oli katuliikentaan johtaminen Hämeenkadulta Tammelan kaupunginosaan. Vielä 1920-luvulla liikenne Tammelaan hoitui Hämeenkadun päästä alkaneella rautatien yli Tammelankadulle johtaneella sillalla. Silta kävi kuitenkin ahtaaksi ja kämpelöksi liikenteen lisääntyessä. Jo vuosina 1919-1921 istunut raitiotiekomitea päätyi ehdottamaan sillan purkamista ja tunnelin rakentamista rautatien ali Tammelaan. Tunnelin rakentaminen koettiin kuitenkin ongelmalliseksi ja kalliiksi Hämeenkadun itäpään ja Puolimatkankadun (nykyinen Itsenäisyydenkatu) suuren korkeuseron takia. Pitkään julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen tunneli päätettiin 1930-luvun alussa lopulta kuitenkin rakentaa.

Tämän Tampereen rautatieaseman kuvan ajankohdaksi on arveltu vuotta 1920.

Tämän Tampereen ratapihalta otetun kuvan ajankohdasta tai kuvaajasta ei ole tietoa (lähetti 'AR' 19.12.2011). Taustalla ortodoksinen kirkko ja oikella Haarlan tehdasrakennus ja piippu. Etualalla 'Mobiloilin' bensapumppu portin kupeessa.
Silloinen rautatieasemarakennus jäisi ymmärrykseni mukaan juuri sivuoikealta kuvasta pois? Taidettu kuvata laiturikatoksen päältä (vrt. edellinen kuva).

Pellavasäkkejä lastataan Tampereen rautatieasemalla v.1921, niitä ollaan viemässä varastoon. Auton lasti oli 3000 kiloa kerralla. Kuljettaja on Viljami Kiviaho, apumiehinä Boman ja Lindberg (Tampereen museot). Auton lavan kyljessä lukee 'Tampereen Pellava-Tehdas'.


Kaivinkone asematyömaalla kesäkuussa 1934. Tunnelin valmistuttua alettiin uuden asemarakennuksen pohjustustyöt. Vanha puinen asemarakennus taustalla. Kuva: Aamulehti 7.6.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Näkymä asematyömaalta elokuussa 1934. Entistä asematoria oli alennettava yli kolme metriä, jotta asemarakennuksen toinen kerros saatiin ratapihan tasolle. Taustalla Tammelaa. Kuva: Aamulehti 2.8.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kiveystöitä uuden asemarakennuksen edustalla elokuun puolivälissä 1935. Uusi asemarakennus näyttää jo päällisin puolin valmiilta. Taustalla näkyy vielä vanha puinen asemarakennus. Kuva: Aamulehti 17.8.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema rautatieasema edusti funktionalistista tyylisuuntaa. Alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin jälkikäteen torni, joka rakennettiin viimeiseksi. Kuvassa asemalaiturien muotoillut katokset. Kuva: Aamulehti 26.9.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto.


Tampereen v.1936 valmistunut uusi rautatieasema. Muistan aikoinani kävelleeni rakennusmestari-isäni kanssa Tampereella kyseisen aseman ohi ja isäni kertoneen kuvan oikeassa reunassa näkyvästä julkisivun ainoasta pikkuikkunasta tarinan, jonka mukaan alunperin ikkuna oli piirustuksista puuttunut, mutta Tampereen tuolloinen asemapäällikkö olisi kyseisen ikkunan työhuoneeseensa vaatinut. Kuinka paljon jutussa oli totta ja kuinka paljon 'keksittyä' - se jääköön lukijan ratkaistavaksi.

Avara asemahalli pääoville päin kuvattuna. Hallin etuseinän peittävä suuri ikkuna antaa valoa halliin ja ilmeen koko rautatieaseman julkisivulle. Kuva: Aamulehti 15.11.1935, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Asemahalli toiseen suuntaan kuvattuna. Kuvassa näkyy käynti asemalaitureille ja asemakonttori. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.


Höyryveturit menossa tallille 1960-luvulla. Nyt alueelle on noussut tornihotelli. Tammerkosken joululehdestä (2016).


Tampereen rautatieasemalla leppoisaa matkustustunnelmaa - 1.7.2010 (S&J).

(Pauli Kyllönen, 25.4.2011): Kuvassa Tampereen kello 15:00 IC-ruuhka. IC49 Helsinki-Rovaniemi, IC50 Roi-Hki, IC2 917 Turku-Pieksämäki ja IC922 Pm-Tku.

LINKKI: Lisää kuvia Tampereen rautatieasemalta.

Näinkin pääsi tapahtumaan Naistenlahden rantalaitureilla ilmeisesti 1950-luvulla (Tampereen museot).

Tampereen Hämeenkadun asemanpää:

L) Bauerin talon tontille valmistui Bertel Strömmerin ja Heikki Tiitolan suunnittelema Suomen suurin hotellirakennus, Hospiz Emmauksen talo, vuonna 1936. Kuvassa aseman tunnelin rakentaminen ratapihan alitse jatkuu - kuvannut Bertel Strömmer. Kuvattu siis rautatieaseman suunnalta.

Puolimatkankadun (vuodesta 1957 Itsenäidyydenkadun) ja Hämeenkadun yhdistävää alikulkutunnelia rakennetaan vuonna 1936 - kuvasi Bertel Strömmer kulman Hospitz-hotellista. Alikulkuaukko näkyy jo - sen yläpuolelle tuli asemaravintola. Alikulkutunnelin tilat toimivat talvisodassa pommisuojina.

Tampereen 'Koskikeskus':

M) Tampereen modernia arkkitehtuuria - 'Koskikeskus' ~ kuvattu 2.8.2006 (kuva: 'S&J').

Tampereen 'Koskikeskuksen' sisänäkymiä: kauas ihmisestä on etäännytty, jos verrataan näitä kuvia nykyajan 'markkinapaikkana' vaikkapa entisajan idyllisiin kauppahalleihin. Kehitys kehittyy (kuvat: 'S&J' ~ 2.8.2006).

Sambakarnevaalit alkamassa 2.8.2006 * Sorin aukio, Tampere:

N) Tampereen uudempaa arkkitehtuuria - vasemmalla 'Koskikeskus' ja taustalla Tampereen eräänlainen 'uusi maamerkki' Sokos-hotelli Ilves.
Kuvauspäivänä 2.8.2006 Tampereella järjestettiin sambakulkue, jota seuraamaan tulleet ihmiset kansoittivat Hatanpään valtatien reunoja odottaessaan kulkueen lähtöä Hämeentielle Koskikeskuksen läheisyydestä Sorin aukiolta (kuva: 'S&J').

Sambakulkueen osaanottajia valmistautumassa karnevaalimarssilleen halki Tampereen 2.8.2006 Sorin aukiolla - taustalla Aleksanterin kirkko (kuva: 'S&J').

Lisää sambakulkueen karnevaaliväkeä kuvattuna 2.8.2006 Tampereen Sorin aukiolla (kuvat: 'S&J').


Yleiskuva Tampereelta vuodelta 1866, näkymä samaiselta Sorinahteelta kaupunkiin. Etualalla kuvassa on Kyttälän puutaloja. Ollaan siis rautatien ja Tammerkosken välisellä alueella - kuva etelästä pohjoiseen (rautatie aikoinaan oikealla, Tammerkoski kuvasta vasemmalle). Matala vaalea rakennus kuvan oikeassa reunassa keskivaiheilla on Hatanpään mylly, sen takana vasemmalla olevat vaaleat rakennukset kuuluivat Finlaysonille. Näiden oikealla puolella on Masuunin ja Pellavatehtaan rakennuksia. Kuva ja tiedot 'Massunmäki'-kirjasta. Juuri tästä suunnasta v.1918 valkoisten pääjoukot lähestyivät punaista Tamperetta ankarin taisteluin.

Tampereen Laukontori:

O) Laukontorilla (Ratinaa vastapäätä) myydään mm. kuuluisaa tamperelaista mustaa makkaraa (Tapola) ~ kuvattu 6.8.2006 (S&J).

Syököön ken pystyy - mustamakkara herättää ainakin tunteita ~ kuvattu 6.8.2006 (S&J). Uteliaanrohkeita käsiä.

Laukontorin rantanäkymää virkistää satamalaiturin laivat - takana Kehräsaari ja Koskikeskus ~ 6.8.2006 (S&J).

"LAUKONTORI: Nimensä saanut siitä, kun aikoinaan Laukon kartano kauppasi tuotteitaan täällä. Yleisesti käytössä myös nimi: ALARANTA. 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa käytettiin myös nimeä KALATORI. Mustanmakkaran myyntivaunu kesäisin Tapolalla. Talvisin vähän ankeempaa." (Reklaamikari, 2015).


Reino kalliomäki lähetti 13.12.2015 kokoelmistaan tämän postikorttikuvan Nalkalantorin (vas.), Laukontorin ja Ratinan näkymistä - kiitos.

Tampereen laivaliikennettä:

P) Tämä kuva höyrylaiva 'Laineesta' on julkaistu 'Massunmäki'-kirjassa ilman tarkempia selvityksiä. Asiayhteydestä voisi päätellä, että laiva olisi rakennettu Tampellan Konepajalla, jossa rakennettiin ainakin seuraavat höyrylaivat Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle:
Ahti (1858), Laukko (1859), Ilmarinen (1863), Elias Lönnrot (1865), Wanaja (1866) ja Roine (1868).

Tampereen kaupungin sivullemme #2.

Tampereen kaupungin sivullemme #3.

Tampereen kaupungin sivullemme #4.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle