TAIVALKOSKI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.12.2015)

Taivalkoski (Pohjois-Pohjanmaa):


Taivalkoski (Wikipedia, 2015).

Taivalkoski (Taivalkosken pitäjän historiaa, Kirjastovirma - 2015).

Saksalaisten rakennuttama Kuusamo-Hyrynsalmen kenttärata (1942-44):

A) Saksalaiset teetättivät vuosien 1942-44 aikana mm. venäläisillä ja puolalaisilla sotavangeillaan kapearaiteisen rautatien Kuusamosta Hyrynsalmelle (178 km). Rata kulki myös Taivalkosken ja Suomussalmen kuntien alueilla.
Yhtenä puolalaisvankina rataa oli tekemässä Jozef Molka, joka kirjoitti kauhunvuosistaan suomennetunkin muistelmakirjansa 'Sota minun muistoissani' (2007). Tämä kuva on kyseisen kirjan kuvistusta (kuvaaja: Ernst Heinzelmann).
Kuvassa on suon päälle raivattu väylää huoltomaantielle eli 'kapulatielle'. Suolle ladottiin puunrunkoja, joiden päälle ladottiin poikittain pienempiä puita ja päälle ajettiin soraa. Hevospeleillä ainakin pääsi läpi kenkiään kastelematta. Vaikeampaa soiden ylitys oli luonnollisesti varsinaista rautatietä rakennettaessa.

Saksalaisten rakennuttamaa Kuusamo-Hyrynsalmen kenttärataa (1942-44) (Taivalkosken pitäjän historiaa / Päätalo-Instituutti - Kirjastovirma - 2015).

Kenttärata (Taivalkosken pitäjän historiaa, Kirjastovirma - 2015).

Taivalkosken rautatiekulttuuria:

B) Joni Jurmu kuvasi 18.08.2012 Taivalkosken aseman seutua - kiitos kuvan käyttöluvasta (2015-12-D).

Matkustajaliikenne lakkautettiin 22.05.1982 Taivalkosken radalla. Myöhemmin radalla oli lähinnä Winter Rail kokeilu ja mahdollisia tilausajoja. Kuvaaja: Aulis Ansalehto.

Nimimerkki "Angus" kuvasi Taivalkosken suljetun asemarakennuksen huhtikuussa 2006 (lisenssi: public domain).

1930- ja 1950-luvun suunnitelmien mukaan Taivalkoskesta olisi saattanut muodostua jopa neljän radan risteysasema. Rautateitä hahmoteltiin Taivalkoskelle sekä Oulusta että Kontiomäeltä, ja Taivalkoskelta radat olissvat jatkuneet toisaalta idän suuntaan Kuusamoon, toisaalta pohjoiseen, Posion Ylikitkaan, sekä mahdollisesti sieltä Kemijärvelle.
Alkuperäisissä suunnitelmissa Taivalkosken asema sijoitettiin kylän eteläosaan, Iijoen rannalle. Tarkoituksena oli kuitenkin jatkaa rataa asemalta Iijoen yli Kostonjoen rannalle tai rakentaa haararata Siikalammen rantaan. Iijoesta suunniteltiin nostettvan puutavaraa aseman yhteydessä olevan satamaradan kautta, Kostonjoesta jatkoradan kautta.
Päätös aseman lopullisesta sijoituspaikasta tehtiin vuonna 1958, ja viimeinen osuus Iijoen yli Taivalniskan seisakkeelta Taivalkosken asemalle olikin työn alla vielä kaksi vuotta radan valmistuttua Taivalniskalle joulukuussa 1959. Vuonna 1960 valmistui väliaikainen asemarakennus ja 1962 varsinainen rakennus.
Taivalkosken radan myötä paikkakunnalle syntyi uutta teollisuutta. Merkittävintä kasvu oli 1970-luvulla, jolloin kuntaan perustettiin mm. suuri sahalaitos ja Mustavaaran vanadiinikaivos. Kaivostoiminnan loputtua 1985 perustettiin junanvaunuja valmistanut tehdas. Myöhemmin tehtaassa valmistettiin myös veturin koreja ja laivojen potkureita.
Heinkilöliikenne Taivalkoskelle oli aina varsin vaatimatonta. Vuodesta 1967 lähtien radalla kulki päivittäin vain yksi lättähattuvuoro molempiin suuntiin, ja vuonna 1982 henkilöliikenne lopetettiin kokonaan.
Talvella 1988-89 aloitettiin kuitenkin Winter Rail-hiintojunaliikenne Helsingistä. Tämä kokeilu jäi varsin lyhytaikaiseksi, ja vuoden 1992 jälkeen toiminta loppui kokonaan.
Myöhemmin radalle liikennettä toi lähinnä veturikonetehdas. Viimeinen malmijuna Taivalkoskelta lähti vuonna 2001. Tavaratliikenteen loputtua 2004 rata Pesiökylästä Taivalkoskelle suljettiin liikenteeltä, ja liikennepaikka lakkautettiin 2005. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaattiä-kiinteistöille 2007 (Radan varrella-kirja, 2009).

Tämä rautatiekartta havainnollistaa hyvin Taivalkosken erikoista sijaintia rataverkollamme - kuva kirjasta Radan varrella (2009).

Taivalkosken aseman ja rautatien historiaa (Geocaching, Haimmala - 2013):
Taivalkoskella sijaitsee Kontiolahti-Taivalkoski-radan pääteasema. Rautatie Taivalkoskelle valmistui 1959 ja sen myötä käynnistyi henkilöliikenne. Taivalkosken asema oli toiminnassa vuosina 1961-2005. Asema otettiin käyttöön, kun Iijoen ylittävä rautatiesilta valmistui. Samalla alkoi myös tavaraliikenne Taivalkoskelle. Rata rakennettiin Kontionmäen ja Taivalkosken välille, koska lupaa rakentamiseen Oulun suuntaan ei saatu mm. turvallisuuspoliittista syistä. Taivalkosken aseman etäisyys Helsingin rautatiasemalta on 814,7 kilometriä.
Henkilöliikenne radalla päättyi 1982 ja tavaraliikenne 2005. Matkustajaliikennetoiminta aloitettiin uudelleen 1988 ja lakkautettiin 1991. Käytännössä toiminta asemalla loppui jo 2004, kun Pesiökylä-Taivalkoski-osuus suljettiin liikennöintikelvottomana kunnossapidon puutteen takia.
Radan alkuaikoina radalla oli suuri merkitys paikallisliikenteessä, koska tieverkot olivat suppeat ja autot eivät ollet vielä kovin yleisiä. Taivalkosken alueella radalla oli seisakkeita ja asemia seuraavasti: Taivalkosken asema, Taivalniskan seisake (uusi), Taivalniskan seisake (vanha), Taivalvaaran asema, Kurtin asema, Itälän seisake, Korvuan asema (Metsäkylä) ja Välivaaran seisake.
Taivalkosken asemanseudun ympäristössä sijaitsee pääosa Taivalkosken teollisuudesta. Aseman ympäristöön on asettunut mm. puu-, elintarvike- ja konepajateollisuutta sekä lämpövoimalaitos. Erityisesti täytyy mainita junanvaunutehdas joka myös sijaitsi alueella.

Taivalkosken suljettu asema - Geocaching-harrastajien nettisivulta, 2013 (Haimmala).


Taivalniskan entinen seisake:

Pohjolan Työ-lehdessä v.2009 uuden Koillisrata-hankkeen yhteydessä julkaistu kuva Taivalniskan seisakkeelta (23.2.1982). Nostalgiaa Taivalkosken radalla: Taivalniskan seisakkeelta nousee junaan melkoinen joukko matkustajia 23.2.1982. Sittemmin henkilöliikenne oli loppunut ja rata päässyt pahasti repsahtamaan.

Joni Jurmu: Tämä kuva oli Taivalkosken Osuuspankin 90-vuotis historiikissa kuvatekstillä "ensimmäinen lättähattu saapumassa Kontiomäestä Taivalkoskelle." Mutta onkohan kyseessä kuitenkin viimeinen säännöllisen henkilöliikenteen lättä Taivalkoskella? Vertasin kuvaa 1982 vastaaviin ja näyttäisi täsmäävän. Niissäkin oli ratapölkkyjä juuri vaihdettu, lätän keulassa oli "joulukuuset" ja lätän numero on myöskin sama. Ja ratapenger näyttää yhtä pusikoituneelta, liian pusikoituneelta uudeksi radaksi. Kuvauspaikasta olen varma, se on Taivalniska (uusi), Iijoen sillan valmistuttua. Luullakseni henkilöliikenne aloitettiin jo ennen Iijoen sillan valmistumista. Kuva: "Taivalkosken kunta / Päätalo-instituutti".

Joni Jurmun 1.12.2011 kuvaamana samaa entisen Taivalniskan seisakkeen tienoota (Kiitos - käyttölupa: 2015-12-D).


Taivalvaaran entinen seisake:

Taivalvaaran pysäkkirakennus kuvattuna vuoden 1960 tienoilla (kuva: Ratahallintokeskuksen kokoelma) - julkaistu kirjassa Radan varrella (2009).

Rata Taivalvaaran pysäkille avattiin tavaraliikenteelle marraskuussa 1959 ja sen pohjoispuolella sijainneelle Taivalniskan seisakkeelle saakka myös henkilöliikenteelle joulukuussa 1959. Käytännössä nämä liikennepaikat sijaitsivat jo Taivalkosken kirkonkylän tuntumassa, ja 1930-luvulla vahvistetussa ratasuunnassa Taivalkosken radan oli tarkoitus päättyä tänne. Vuonna 1958 päätettiin kuitenkin sijoittaa lopullinen pääteasema Taivalkoski Iijoen toiselle puolelle.

Taivalvaaraan valmistui väliaikainen pysäkkirakennus 1959. Pysäkillä Iijoen rannassa sijaitsi raidekolmio, jossa esimerkiksi lättähattujen moottorivaunu pystyttiin kääntämään liitevaunun eteen paluumatkaa varten tekemättä vaihtotöitä pääteasemalla. Raidekolmiolla oli myös vesivirkuri, mutta raide viskureineen purettiin 1985.
Pysäkki lakkautettiin radan valmistuttua Taivalkosken asemalle saakka 1961. Paikalla oli kuitenkin seisake 1962-64. Pysäkkirakennus on purettu (Radan varrella-kirja, 2009).


Jalavan kauppa:

C) Nimimerkki "Estomiz" kuvasi Jalavan vanhan kaupan heinäkuussa 2007: "Vanha kauppa Taivalkoskella, perustettu vuonna 1883 ja ollut aina saman suvun hallussa. Nykyisin kaupan yhteydessä myös kahvila turisteille." Lisenssi: public domain.

Jalavan kauppakartano (Taivalkosken pitäjän historiaa, Kirjastovirma - 2015).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.