SUONENJOKI (sivu 1/2):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 25.3.2016)

Suonenjoen sivullemme # 2/2

A) Suonenjoen keskustaa:

Julius Kutvosen liikerakennus Asemakadun kulmassa ("Kutvosen kurvi"):

Julius Kutvosen vuosina 1933-34 rakennuttama liiketalo Asemakadun alkupäässä - 9.6.2011 (S&J). Kuvan risteys tunnetaan Suonenjoella yhä nimellä "Kutvosen kurvi".

(Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009):
Kutvosen liiketalo: Rakennettu v. 1933-1934. Julius Kutvonen oli v. 1918 perustanut Suonenjoelle pienen puusepänverstaan. Vuosikymmeniä myöhemmin yritys kuului Suomen viiden suurimman huonekalutehtaan joukkoon. Vuosina 1933-1934 huonekalutehtailija Kutvonen rakennutti asuin- ja liiketalon Rautalammentien ja Asekadun kulmaan. Kellarikerrokseen tuli tilat pankille, elokuvateatterille ja pannuhuonetilat, ensimmäiseen kerrokseen apteekki ja apteekkarin asunto, toiseen kerrokseen kaksi asuntoa. Myöhemmin liiketiloihin tuli Kutvosen huonekalumyymälä. Asemakadun pintaa laskettiin vuosina 1948-1949. Tällöin talon kellarikerros tuli näkyviin ja siihen tehtiin isot ikkunat. Rakennuksessa on vielä havaittavissa kansanomaisen klassismin piirteitä kuten ikkuna-aukotuksen symmetria ja aumakatto. Kadunkulmaan rajautuvan nurkan komea pyöristys puolestaan kuuluu jo funktionalismiin. Kulmauksessa on säilynyt paikkakunnan huonekaluteollisuuden voimahahmosta kertovan liikemiehen tyylikäs mainoskirjoitus.

Samainen J.Kutvosen huonekalumyymälä Asemakadun kulmassa - kuvattu 10.10.2010 (S&J).

Kutvosen liiketalo Asemakadun alkupäässä - molemmat kuvat otettu 9.6.2011 (S&J).


Suonenjoen kuuluisalla 1960-luvun asussaan säilyneellä Asemakadulla:

Suonenjoen Asemakatua, taustalla Rautalammin tien risteys - kuvattu 4.12.2010 (S&J). Keltainen kivitalo kulmassa J.Kutvosen huonekalumyymälä.

(Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009):
Asemakatu : Suonenjoen liike-elämän keskipiste alkoi 1920-luvulta lähtien siirtyä Pihlajakadulta sen länsipuolelle rakennetulle Asemakadulle, joka oli tätä ennen peltomaata lukuun ottamatta sen eteläpäähän vuonna 1887 rakennettua Tannisen liike- ja asuintaloa. Katu on yksi harvoja O.I. Meurmanin Suonenjoelle v. 1922 laatiman asemakaavan toteutuneista kokonaisuuksista. Katu rakentui pääpiirteissään v. 1924-1957 ja oli tuolloin taajaväkisessä yhdyskunnassa nähtävyys kahta puolen katua vieriviereen rakennettuine kerrostaloineen.
Katu säästyi tyypilliseltä 1960-luvulla alkaneelta taajamien keskustojen uudelleen rakentamiselta ja on siksi nykyisinkin uudelleen nähtävyys poikkeuksellisen yhtenäisyytensä ja tiiveytensä säilyttäneenä katuna, jossa on myös mielenkiintoisesti nähtävissä liiketaloarkkitehtuurin kehitys runsaan 50 vuoden ajalta Suomalaisessa pienehkössä taajaväkisessä yhdyskunnassa.

Entinen Yhdyspankin toimitalo, Yhdyslinna (Jaakko Tähtinen, 1954) kuvattuna kesäaamuna 9.6.2011 (S&J).

Kutvosen liiketalon naapurissa kohoaa jykevä 60-lukulainen Laineen liikerakennus - kuvattu 9.6.2011 (S&J).

'Laineen liiketalo' - toisessa kerroksessa kuvaushetkellä Tarja Karjusen ompelimo, alakerrassa Suonenjoen Kauppahuone, johon ikkunamainos johdattelee seuraavasti: Kirpputori, lemmikkiliike, uudet lelut, leivonnaiset, kahvio, karkit, käsityötarvikkeet ym ym.. Kaikki kuvat 9.6.2011 (S&J). Vanhassa 1920-luvun puolivälin postikorttikuvassa (toisaalla Suonenjoki-sivuillamme) näkyy tämän rakennuksen alkuhistoriassa liikemainostekstinä seinässä nimi Erik Holm.

'Laineen liiketalon' naapurissa sijaitsee pieni puurakennus, joka tunnetaan nimellä Kakkula - kuvattu 9.6.2011 (S&J).

Idyllisen pieni rakennus Kakkula on päädyltään koristemaalattu mielenkiintoisesti - kuvattu 9.6.2011 (S&J). Pienessä liiketilassa sijaitsi ennen Pullin kelloliike.

(Raija Ylönen, sähköposti 15.6.2011): Kuvien pienessä talossa Asemakadulla oli kelloliike, omistajana Pulli. Muistan käyneeni 1960-luvulla pikkukaupassa, jossa kuului kellojen tikitystä.

Kolme otosta Kakkulasta (9.6.2011 ~ S&J). Onkohan vanha autioitunut kauppapääty muuten vain maalattu Chagall-tyyliin kuin nykyiseksi pikkukahvioksi tai herkkukaupaksi? 'Kakkula'-sana viittaa yleisesti ottaen kakkuihin ja myös silmälaseihin eli rilleihin. Oveen on maalattukin suonenjokelaiset mansikkarillit eli kakkulat. Mielenkiintoinen julkisivuratkaisu kaiken kaikkiaan. Onko kyseessä vain fiktiivinen, kulissinomainen tilateos julkisivussa? Otamme erittäin mielellämme lisätietoja vastaan 'Kakkulan' tarinasta.

Kakkulan naapurissa sijaitsee tämä liike- ja asuinrakennus - kuvattu 9.6.2011 (S&J).

Kakkulan naapuritalon alakerran kulmauksen liiketila kuvattuna 9.6.2011 (S&J). Mikä liike?

Asemakadun toista (itä)puolta - Kakkulaa vastapäätä. Kauempana puutalossa Eko-Kirppis ja lähempänä kivitalossa Aseman Fysioterapia. Näiden takana pilkistää vielä Yhdyslinna - kuvattu 9.6.2011 (S&J).

Eko-Kirppis kuvattuna 9.6.2011 (S&J).

Jykevän yksinkertaista ja suoralinjaista funkkista - 9.6.2011 (S&J). Osoitteessa Asematie 7 sijaitsee Elina Kauppisen sisustuspuoti Romantico.

Asemakadun länsipuolella - lähellä rautatieaseman aukiota ja historiallista Tannisen liikerakennusta sijaitsee tämä Kasi Bar (8Bar) - 9.6.2011 (S&J).

Asemakatua Tannisen liikerakennuksen kulmilta kuvattuna 4.12.2010 (S&J). Rautatieasema selän takana.

(Veli-Matti Kauppinen, Suonenjoki - Alakylältä Yläkylälle, 2011): Suonenjoesta tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1977. Kirkonkylä tai pelkästään kylä kuului ihmisten puheissa vielä senkin jälkeen, kun suonenjokelaiset olivat virallisesti kaupunkilaisia. Suonenjoen kylän ydinkeskusta sijaitsi ennen 1960-lukua radan itäpuolella, josta nykyisin käytetään nimitystä vanha puoli tai vanha keskusta. Silloisten ihmisten puhekielessä ja käsityksissä vanha keskusta jakaantui vielä ala- ja yläkylään.
Alakylä avautui Kuopiosta päin tultaessa Kruununsillan jälkeen. Alakylä ja sieltä nouseva Pihlajakatu olivat 1900-luvun alkupuolella vilkkainta kauppa-aluetta. Yläkylän keskuspaikaksi muodostui asema-aukio läheisine kauppapuoteineen. Kuitenkin vuosikymmenien aikana kaupankäynti ja liikenne lisääntyivät Asemakadulla, josta lopulta kehittyi pääväylä ja keskuskatu yläkylälle. Tultaessa 1960-luvulle alkoi vanhasta keskustasta siirtyä yhä enemmän palveluja radan länsipuolelle, johon nykyinen ydinkeskusta lopulta muodostui.


Suonenjoen kuuluisa Tannisen kaupparakennus Asemakadulla:

Suonenjoen rautatieaseman etupihan välittömässä läheisyydessä sijaitsee tämä autioitunut 1800-luvun loppupuolen nikkarityylinen puurakennus, jossa aikoinaan toimi Tannisen liike. Ilmeisesti rakennus on suojelukohde, mutta jotain tarttis tehdä - ja pian. Kuvattu 9.6.2011 (S&J).

Tannisen talo kuvattuna 4.12.2010 (S&J).

(Raija Ylönen, sähköposti 10.2.2011): Kuvien raihnainen puutalo asema-aukion laidassa on Tannisen talo, rakennettu 1887. Suojeltu talo, harmi vaan kun omistaja on päästänyt sen sellaiseen kuntoon.

Tannisen liiketalon entinen pääsisäänkäynti kuvattuna 9.6.2011 (S&J).

Sama rakennus rautatien puolelta kuvattuna 4.12.2010 (S&J).

(Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, 2009):
Tannisen talo: Rakennettu v. 1887 - kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen luettelossa v. 2003. Kauppias Albert Tanninen oli vaurastunut ensimmäisen kauppaliikkeensä pidolla Kruununsillan kupeessa, mutta rakennutti uuden liikkeen asuintiloineen ja monine piharakennuksineen lähemmäs rautatieasemaa, josta oli muodostumassa uusi kylän keskuspaikka. Tämä Asemakadun liikerakentamisen ensimmäistä vaihetta edustava rakennus on edelleen pystyssä, mutta tyhjillään asema-aukion ja Asemakadun kulmassa. Asema-aukion puolen ikkunat on suurennettu näyteikkunakokoon, mutta muutoin rakennus edustaa 1800-luvun lopun nikkarityyliä.

Tannisen liiketalon edusta rautatieaseman aukiolla kuhisi aikoinaan vilkasta arkielämää - 9.6.2011 (S&J).

Tannisen liiketalon Asemakadun puoleinen piha on viidakoitunut kunnolla - 9.6.2011 (S&J).

Tannisen asuin- ja liikerakennus kuvattuna 4.12.2010 (S&J). Rakennettu jo 1887 - ettei nyt annettaisi täysin tuhoutua.

Tannisen liiketalon rautatien puoleista julkisivua - 9.6.2011 (S&J). Repii räystäistä, tuskaili usein entinen opettajani.

Tannisen liiketalo kuvattuna 28.12.2014 (S&J). Pelastustoimista ei merkkiäkään.

Tannisen liiketalo kuvattuna 22.3.2016 (S&J). Tilanteelle ei vieläkään tehty mitään.


Suonenjoen uudempaa keskustaa:

Suonenjoen keskustasta - kuvattu 10.10.2010 (S&J). Kulkuväylänä Rautatlammintie. Asemakadun risteys kuvan oikeassa reunassa J.Kutvosen huonekalumyymälän kohdilla.

Suonenjoen keskustasta - kuvattu 10.10.2010 (S&J). Keskustaa lähestytään idästä (Kruununsilta).

Suonenjoen keskustasta - kuvattu 10.10.2010 (S&J). Rautatieasema kuvasta vasemmalle muutamia satoja metrejä.

Suonenjoen keskustasta - kaikki neljä kuvattu 10.10.2010 (S&J).

B) Suonenjoen kirkolla:

Suonenjoen kirkko kuvattuna kesäaamuna 9.6.2011 (S&J).

Suonenjoen kirkko kuvattuna pimentyvässä joulukuun lauantain iltäpäivässä - 4.12.2010 (S&J).

Suonenjoen kirkkomaata kesäaamun vihreydessä 9.6.2011 (S&J).

Suonenjoen kirkkotapuli kuvattuna 4.12.2010 (S&J). Tapuli sijaitsee poikkeuksellisen kaukana kirkosta.

(Raija Ylönen, sähköposti 10.2.2011): Kellotapuli on vanhempi kuin nykyinen kirkko. Vanha, purettu kirkko sijaitsi kellotapulin vieressä.

Suonenjoen kirkko kuvattuna kolmasti kesäaamuna 9.6.2011 (S&J).

Suonenjoen kirkko kuvattuna kolmasti kesäaamuna 9.6.2011 (S&J).


Suonenjoen kirkon viereisiä puistoalueita:

Puistoalueelta löytyy tämä patsasyhdistelmä - 'lottatyttö' ja 'sotilaspoika'. 'Rukous isänmaan puolesta'. Kaupungille lahjoittanut 24.9.1988 Kalle Pöyhönen. Kaikki kolme kuvaa otettu 9.6.2011 (S&J).

Suonenjoen sivullemme # 2/2

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)