SUOMUSSALMI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.2.2016)

Vanhalla postitalolla (1930-luvulla):

A) Suomussalmen kirkonkylän vanhan postirakennuksen kuistilla 1930-luvun puolivälissä paikkakunnan tyttöjä - vasemmalta Inge Härkönen, Liisa Manninen, Enni Toivanen ja Elsa Manninen.
Kyseisessä talossa toimi kuvaushetkellä ammattivalokuvaaja Kalle Tauriainen. Oven vasemmalla puolella näkyy hänen maisema- ja henkilökuvamalleja mainostava lasitaulunsa. Nämä mainostaulut olivatkin valokuvaajien ainoita houkuttimia ohikulkijoille. Tämä kuva on Kalle Tauriaisen itsensä ottama. Oven oikealla puolella näkyy kyltti, josta ei täysin teksti erotu, mutta loppuosassa lukee: '----sten tehtaan asiamies'..

(Eero Moisala, sähköposti 15.2.2016): "Tuo Kalle Tauriainen oli äitini isä ja vähän metsästelen hänen kuviaan."

Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 9 303 ihmistä, ja sen pinta-ala on 5 857,94 km2, josta 587,18 km2 on vesistöjä.Väestötiheys on 1,77 asukasta/km2.
Suomussalmen kunta rajoittuu Taivalkosken, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntiin, Kuusamon, Pudasjärven ja Kuhmon kaupunkeihin sekä idässä Venäjään. Suomussalmen kunta on perustettu vuonna 1867.

Suomussalmen rautatiekulttuuria:

PESIÖKYLÄ:

B) Kontiomäeltä rakennettiin pohjoiseen n. 140km pitkä rataosuus Taivalkoskelle. Noin 70 km pohjoiseen Kontiomäeltä sijaitsee Pesiökylä-niminen risteyspaikka, josta rakennettiin n. 20km pituinen pistoraide suoraan itään Ämmänsaareen. Kuvan otti Olavi Huotari - kiitos käyttöluvasta.
Pesiökylään oli ehditty rakentaa jo ensimmäinen asemarakennus 1939 Kuusamon kenttäradan käyttöön, mutta perääntyvät saksalaisjoukot polttivat sen 1944 (ja tuhosivat myös mahdollisimman paljon kenttärataansa). Uusi asemarakennus valmistui 1951. Uusi ratayhteys Pesiökylään valmistui kuitenkin vasta 1955. Pesiökylän asemarakennus sijoittui keskelle koskematonta korpea - sinne ei johtanut aluksi edes maantietä. Henkilöliikenne Taivalkosken radalla päättyi 1982.
Pesiökylän asema eli kuitenkin vielä uutta renessanssiaan 1988-92 hiihtojunien pysähdyspaikkana. Kun Taivalkosken rata suljettiin kokonaan 2004, jäi Pesiökylästä vielä yhteys Ämmänsaareen. Nykyään Pesiökylän ratapihalla kuormataan raakapuuta. Senaatti-kiinteistöt omistivat (2009) aseman, vesitornin ja muut asema-alueen rakennukset.

Pesiökylän rautatieasemarakennus Jukka Voudinmäen kuvaamana - 16.6.2008 (käyttölupa 2015-12-L, kiitos).


ÄMMÄNSAARI:

Ämmänsaaren rautatieasemarakennus Olavi Huotarin kuvaamana - kiitos käyttöluvasta.

Taivalkosken rataa suunniteltaessa 1930-luvulla Pesiökylästä linjattiin Kiannan haararata Suomussalmen kirkonkylään. Kylän tuhouduttua talvisodassa uudeksi keskukseksi kohosi Ämmänsaari, josta tuli myös haararadan päätepiste satamaratoineen. Rakentamisaikana Ämmänsaaren aseman nimenä oli vielä Suomussalmi. Ämmänsaaren rata valmistui 1955 ja Ämmänsaaren ulkoisesti vaatimaton asemarakennus valmistui 1956.
Ämmänsaaren rata houkutteli varteensa teollisuutta - kylän ensimmäinen teollisuusyritys oli kesämökkejä valmistava laitos v. 1953. Henkilöliikenne Ämmänsaareen loppui 1966 - korvaavaa bussiliikennettä pidettiin yllä 1976 saakka. Satamarata purettiin 1990-luvun alussa. Ämmänsaaren rata oli vuonna 2009 vielä tavaraliikenteen käytössä.


VÄÄKIÖ:

Vääkiön rautatieasemarakennus Olavi Huotarin kuvaamana - kiitos käyttöluvasta.

Saksalaisten sota-aikana rakentamalla Kuusamon kenttäradalla oli Vääkiö I:n ja Vääkiö II:n liikennepaikat, joista jälkimmäisestä tuli myös Valtionrautateiden liikennepaikka 1950-luvulla. Taivalkosken rata (Kontiomäeltä) avattiin Vääkiöön saakka marraskuussa 1957, jatko Taivalkosken suuntaan valmistui heinäkuussa 1959.
Vääkiö ehti kuitenkin olla pari vuotta ensin puukorisen moottorivaunun, sitten lättähatun pääteasemana. Pysäkkirakennus valmistui 1956. Laiturivaihde sijoittui Taivalkoskelle johtavan maantien risteykseen, lähelle Hattuvaaran pientä kyläkeskusta. Vääkiö muutettiin miehittämättömäksi 1969, henkilöliikenne loppui 1982 - tavaraliikenne 1999. Liikennepaikka lakkautettiin 2005, kun Taivalkosken rata suljettiin liikenteeltä. Asemarakennus on sittemmin ollut yksityiskäytössä. Tämän kuvaruudun tiedot ovat suurelta osin peräisin kirjasta Radan varrella (2009).


LAAJA:

Laajan rautatieasemarakennus Jukka Voudinmäen kuvaamana - 16.6.2008 (käyttölupa 2015-12-L, kiitos).

Nimimerkki "TeVe" kuvasi Suomussalmen Laajan rautatieasemarakennuksen kesällä 2008 (public domain).

Laajan pysäkki sijoitettiin Puolangalta Suomussalmelle johtavan maantien risteykseen. Pysäkkirakennus ehdittiin rakentaa jo ennen toista maailmansotaa (1936). Liikennepaikka oli käytössä osana saksalaisten rakentamaa Kuusamon kenttärataa, mutta rata ja asema tuhottiin 1944. Uusi pysäkkirakennus valmistui radan avaamisvuonna 1952. Radan jatko Pesiökylään valmistui 1953. Seuraavana vuonna pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi. Liikennepaikan lähettyvillä sijaitsi vain muutama yksittäinen talo. Liikennepaikasta tuli miehittämätön seisakevaihde 1968, tavaraliikenne lopetettiin 1976 ja henkilöliikenne koko radalta 1982. Loppuvuosinaan liikennepaikka toimi vain liikenteenohjauksen luvananto- ja ilmoittautumispaikkana. Ratapiha ja vaihteet oli purettu. Liikennepaikka lakkautettiin 2007 (Radan varrella, 2009).

Saksalaisten rakennuttama Kuusamo-Hyrynsalmen kenttärata (1942-44):

C) Saksalaiset teetättivät vuosien 1942-44 aikana mm. venäläisillä ja puolalaisilla sotavangeillaan kapearaiteisen rautatien Kuusamosta Hyrynsalmelle (178 km). Rata kulki myös Taivalkosken ja Suomussalmen kuntien alueilla.
Yhtenä puolalaisvankina rataa oli tekemässä Jozef Molka, joka kirjoitti kauhunvuosistaan suomennetunkin muistelmakirjansa Sota minun muistoissani (2007). Tämä kuva on kyseisen kirjan kuvistusta (kuvaaja: Ernst Heinzelmann).
Kuvassa on suon päälle raivattu väylää huoltomaantielle eli kapulatielle. Suolle ladottiin puunrunkoja, joiden päälle ladottiin poikittain pienempiä puita ja päälle ajettiin soraa. Hevospeleillä ainakin pääsi läpi kenkiään kastelematta. Vaikeampaa soiden ylitys oli luonnollisesti varsinaista rautatietä rakennettaessa.


Suomussalmi ja Raatteentie – talvisodan suurtaistelut
:

Suomen talvisodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin Suomussalmen Karttimossa 30. marraskuuta 1939. Raatteessa rajavartijat kuulivat radiosta diplomaattisuhteiden katkenneen ja suunnilleen samoilla hetkillä alkoi ampuminen sielläkin. Neuvostoliiton 163. divisioona tuli kahta reittiä Suomussalmelle ja kohtasi aluksi vain vähäisiä rajavartiojoukkoja. Vihollisen hidastelu mahdollisti lisäjoukkojen (9. divisioona) siirron Suomussalmelle. Suomalaisia joukkoja komensi jääkärieversti Hjalmar Siilasvuo. Ensimmäisistä voitokkaista taisteluista Kuusamon suunnalla vastasi everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtoon siirtynyt Erillinen pataljoona 16 Kuusamosta. Ryhmä Sudelle alistettiin myös Porissa perustettu Polkupyöräpataljoona 6, jonka muistomerkki on Kylänmäellä.
Suomussalmen taistelu käytiin kirkonkylän ja sen pohjoispuolella olevan Hulkonniemen alueilla vuoden 1939 joulukuussa. Suomalaisten saarrostavan vastahyökkäyksen painostamana 163. divisioona vetäytyi alueelta 27. joulukuuta menetettyään vahvuudestaan noin kolmanneksen.
Jo joulukuun puolivälissä taisteluiden ollessa käynnissä kirkonkylällä oli Raatteen tielle Kuivasjärven–Kuomasjärven kannakselle – vain runsaan kymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä – saapunut Neuvostoliiton 44. divisioonan kärkiosasto, jonka tarkoitus oli hyökätä myös kirkonkylään. Kapeaa kannasta puolusti vain 300 miestä. Vasta tilanteen lauettua Suomussalmella 27. joulukuuta saattoi eversti Siilasvuo johtaa joukkonsa Raatteen tielle ryhmittyneen vihollisdivisioonan kimppuun.
Raatteen tien taistelu 4.–8.1.1940 päättyi suomalaisten voittoon. Vetäytyvä Neuvostoliiton 44. divisioona koki suuret tappiot, muttei kuitenkaan täydellistä tuhoa, kuten sotakirjallisuus on aiemmin asian tulkinnut. Taistelun jälkeen talvisota jatkui alueella rajakahakkoina.
Jatkosodassa suomalaiset (Jalkaväkirykmentti 11 ja rajajoukot) hyökkäsivät Raatteen tien ja Juntusrannan kautta Uhtualle. Keväällä 1942 osa Uhtuan suunnan joukoista vedettiin mukaan Suomussalmen taisteluita paljon suurempaan, mutta silti lähes unohdettuun Kiestingin suurtaisteluun (Wikipedia, 2016).

Ämmän ruukki:

D) Litografia Ämmän ruukista Suomussalmelta. Tehty julkaisuun Topelius, Zachris: Finland framstäldt i teckningar. Helsingfors 1845, Pl.116, s. 252. Painettu Lith u. Druck v. Adler u. Dietze, Dresden Tekijä: Lennart Forstén (1817–1886) (public domain).

Ämmän ruukki ja nykyajan tehtaat: Ämmän ruukki oli vuosina 1841–1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. 3. kesäkuuta 1841 antoi Oulun läänin kuvernööri kirkkoherra Johan Wegeliukselle luvan perustaa Suomussalmelle Ruukin. Ruukki sijaitsi Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä. Taloudelliset suhdanteet ja johtajien holtittomuus aiheutti englantilaisen yhtiön ja sen mukana Ämmän ruukin vararikon 1877–1878.
Oulujoki teki Kainuusta tervamaakunnan, ja jo 1800-luvun alussa kuljetettiin tervaa Ouluun Suomussalmeltakin. Suurimmillaan tervanpoltto oli Suomussalmella 1850–1900, jolloin se muodostui kunnan pääelinkeinoksi. Vielä 1930-luvulla valmistettiin monessa suomussalmelaisessa talossa tervaa, mutta 1940-luvulla sen ammattimainen valmistaminen oli käytännössä loppunut. Tervan valmistuksen tilalle tuli puutavarakauppa, jota edistivät 1907 ja 1909 Kajaaniin syntyneet teollisuuslaitokset. Ylä-Kainuun taloudellista kehitystä edistivät uudet liikenneyhteydet, kuten 1904 Kajaaniin saakka valmistunut rautatie, jota jatkettiin 1923 Kontiomäelle ja 1939 Hyrynsalmelle. Vuonna 1955 rautatie ulottui Ämmänsaareen, ja Suomussalmi yhdistyi valtakunnalliseen rautatieverkkoon. Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy, Kiantama Oy, Kemet ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä (Wikipedia, 2016).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.