Suolahden vanha rautatieasema rakennuksineen * ratapiha museokalustoineen * veturitalli kääntöpöytineen.
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 7.11.2019)

A) Suolahden vanhempi rautatieasema Keiteleen rannalla:

2010:

Suolahden ensimmäinen rautatieasema Keiteleen rannalla kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

(Radan varrella, 2009): Jyväskylän radan jatkamiseen pohjoiseen oli useitakin syitä. Tämän Suolahden radan avulla laajat alueet Keski-Suomen pohjoisosista saatiin hyvien kulkuyhteyksien päähän Jyväskylästä, sillä Suolahti sijaitsi Keiteleen rannalla. Suolahden radan varrella sijaitsi monia suuria koskia, ja radan arveltiin lisäävän mahdollisuuksia käyttää koskivoimaa teollisuuden hyväksi.
Kun rautatietä Suolahdelle suunniteltiin, ajatuksena oli myöhemmin jatkaa rataa Suolahdelta itään, Suonenjoelle. Näin Suolahti olisi sijainnut Pohjanmaan ja Savon radat yhdistävällä poikkiradalla.
Suolahden ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1898, ja sen suunnitteli muiden Suolahden radan asemien tapaan Bruno Granholm. Rakennusta laajennettiin vuonna 1904.

Suolahden ensimmäinen rautatieasema Keiteleen rannalla - 10.10.2010 (S&J). Asema otettiin käyttöön jo vuonna 1898.

(Äänekosken nettisivut, 2010): Wanhan Aseman alue ja satama muodostavat arvokkaan liikenne- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Alue kertoo havainnollisesti 1800-luvun lopun pyrkimyksestä yhdistää sisävedet rautateitse meren rannikoihin ja siten Eurooppaan.
Wanhan Aseman piha-alueella sijaitsee myös pronssinen Lastaajat-veistos, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Tapio Junno vuonna 1982 kaupungin 50-vuotisjuhlaan. Veistos kunnioittaa suolahtelaisten puutavaranlastaajien työtä.
Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus siihen kuuluvine ratapihoineen, makasiineineen, veturitalleineen ja rautatieläisten asuirakennuksineen valmistui heti liikenteen alkaessa vuonna 1898. Asemarakennusta jatkettiin länteen vuonna 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat.
Suolahden ensimmäisenä asemapäällikkönä toimi vuosina 1898 - 1925 Rudolf Ahonius. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti. Siellä vierailivat mm. taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kirjailija Juhani Aho.


Suolahden erillinen sataman rautatieasema kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

Suolahden vanhan aseman laiturit kuvattuna 10.10.2010 (S&J).

(Radan varrella, 2009): Uuden aseman valmistuttua vanha asema muutettiin asuinkäyttöön 1953. Vanha asema-alue toimi kuitenkin Suolahden sataman liikennepaikkana, jota käytettiin Keiteleen ja Päijänteen välisen puunkuljetuksen lastauspaikkana vuosina 1964-92. Vanhalla asema-alueella järjestettiin höyryveturifestivaalitapahtumia säännöllisesti vuosina 1995-98, ja satamarata sekä asema-alue rakennuksineen siirtyivät Ratahallintokeskukselta Suolahden kaupungin omistukseen.
Veturitalleilla on Keitele-museon vanhan junakaluston säilytyspaikka, ja siellä järjestetään edelleen vanhaan kalustoon liittyviä tapahtumia. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Satamaan johtavalta radalta haarautuu pohjoiseen teollisuusraiteita.

_________________

Tapio Junnon puu-uittajien muistomerkki vanhalla asemalla:

Suolahden vanhan rautatieaseman piha-aukiolla sijaitsee nykyisin tämä puu-uittajien muistomerkki (Tapio Junno) - kaikki 10.10.2010 (S&J).


2011:

Suolahden ensimmäinen rautatieasema Keiteleen rannalla kuvattuna kolmasti 9.10.2011 (S&J).

Suolahden ensimmäinen rautatieaseman toisessa päässä toimi kuvaushetkellä 9.10.2011 kirjaston lukusali (S&J).

_________________

Suolahden ensimmäinen rautatieaseman lahonneet puulaiturit kuvattuna 9.10.2011 (S&J).

Suolahden ensimmäinen rautatieaseman ratapihan kuonamonttu (hiilipolttojäämien poistoon veturista) - 9.10.2011 (S&J).

_________________

Suolahden ensimmäisen rautatieaseman etupihalla - manuaalinen kampiasetinlaitteisto ~ kaikki neljä kuvaa otettu 9.10.2011 (S&J). Pitipä ihan etsiä tarkempaa tietoa tuosta Kuusasta:

(Wikipedia, 2011): Kuusa, harvemmin "Kuusaa", on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Kuusan (Kuusaan) kylän maamerkki ja tärkein nähtävyys on Kuusan koski/Kuusaankoski, jonka kohdalla leikkaavat toisensa maantie, rautatie sekä Keiteleen kanava sulkuineen. 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa Kuusan elämä alkoi vilkastua ja Kuusasta tuli palveluiltaan monipuolinen taajama. Kuusa sijaitsi keskellä tärkeää uittoväylää, jonka vuoksi Kuusa oli vilkas uittokeskus. Jyväskylä - Suolahti rautatien valmistuttua vuonna 1898 Kuusasta tuli myös vilkas rautatieasemapaikkakunta. Onkin väitetty, että rautatien tulo poisti viimeisen 'a'-kirjaimen kylän nimestä.
Suomi kuului tuohon aikaan Venäjään ja Inkerinmaalla oli Kuusaa niminen rautatieasema lähellä Laukaanjokea (ven. Luga). Koska Venäjän valtakunnassa ei saanut olla kahta saman nimistä rautatieasemaa, niin uusi asema nimettiin Kuusaksi. Vanha venäjänkielinen asemakyltti löytyy edelleen kotiseutumuseo Kalluntalolta. Myös vanha nelostie kulki Laukaan kirkonkylästä Kuusan kautta Tervatehtaalle ja Korkeakosken tienhaaraan.


2014:

Suolahden ensimmäinen rautatieasema Keiteleen rannalla kuvattuna 12.11.2014 (S&J).


2019:

Suolahden ensimmäinen rautatieasema kuvattuna 21.7.2019 (S&J). Ruma vaalea koppi korvattu aseman päädyssä vanhalla kioskilla.

B) Suolahden vanhan rautatieaseman ratapihalla vanhaa museokalustoa:

2010:

1. 2.

3. 4.

5. 6.

7. 8.

9. 10.

11. 12.

13.

Kuvat #1-13 yllä Suolahden vanhan aseman ratapihalta (huomaa vankilavaunu) - kaikki kuvattu 10.10.2010 (S&J).

_________________

Lumen auraukseen kiskoilta käytettyä kalustoa Suolahden vanhan aseman ratapihalla - neljä otosta kuvattu 10.10.2010 (S&J).

(AL, 1.11.2010): Veturilla vedettävä tai työnnettävä lumiaura. Auran sisällä oli miehistö joka käytti kuvassa näkyviä ruskealla maalattuja siipiä tarpeen mukaan; nosti, laski ja käänsi leveämmälle tai suppuun. Siipien käyttö oli alkuaan ihan manuaalinen, käsin tapahtuva. Osa auroista on muutettu hydraulisesti ohjattavaksi.

1.

2. 3.

Nämä kolme kuvaa Suolahden vanhan aseman ratapihalta - kuvattu 10.10.2010 (S&J).


2011:

Suolahden vanhan aseman ratapihalla ~ 9.10.2011 (S&J).

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7. 8.

9.

10.

11.

12.

Ylläolevat kuvat #1-12 Suolahden vanhan ratapihan säilytetystä vaunukalustosta ovat kaikki otetut 9.10.2011 (S&J).

Lumiaura Suolahden ratapihan reunassa kuvattuna kahdesti 9.10.2011 (S&J).


2014:

1.

Lumiaura Suolahden ratapihan reunassa kuvattuna 16.7.2014 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

Kuvat #1-6: kaikki otettu 16.7.2014 (S&J).


2019:

1.

Suolahden vanhan aseman ratapihalla museokalustoa - kaikki kuvat #1-11: 21.7.2019 (S&J).

2.

Lättähatuista erottuvat numerot #4117 ja #4135.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

___________________

9.

10.

11.

C) Suolahden vanhan rautatieaseman veturitalli ja kääntöpöytä:

2010:

Suolahden sataman rautatieaseman ratapihan länsipuolelta löytyy tämä upea vanha veturitalli kääntöpöytineen - kuvattu 10.10.2010 (S&J).

(Radan varrella, 2009): Asema-alueelle sijoitettiin kaksipaikkainen tiilinen veturitalli, jonka takanurkassa on kahdeksankulmainen vesitorni. Asema sijoitettiin Keiteleen rannalle, jonne rata kaarsi nykyisen keskustan länsipuolisesti.
Rautatie vaikutti huomattavasti Suolahden alueen kehitykseen. 1800-luvun lopussa Suolahti oli Laukaan Paadentaipaleen kylän takamaata, jossa tiettömän taipaleen päässä asui vain satakunta asukasta. Kun Keitele ruopattiin höyrylaivaliikenteelle sopivaksi ja järven rantaan saatiin rautatieyhteys, Suolahdesta tuli liikenteen solmukohta, jossa Keitelepohjasta ja Viitasaaresta tulevat laivat purkivat rahdin ja matkustajat juniin. Suolahdesta muodostui maan neljänneksi suurin sisävesisatama.
Hyvät liikenneyhteydet vetivät puoleensa myös monipuolista teollisuutta. Höyrysaha perustettiin 1898, höyrymylly, tiilitehdas ja sähkövoimala 1900-luvun alussa. Vaneritehdas aloitti toimintansa 1920. Suolahden irtauduttua Äänekoskesta kauppalaksi vuonna 1932 aluella asui yli 3000 henkeä.
Vuosina 1898-99 rakennettiin kapearaiteinen yksityisrata Suolahden asemalta Äänekosken tehtaille. Rakennusvaiheessa yksityisradan laituri sijoitettiin VR:n asema-alueen ulkopuolelle, mutta tehdasyhtiön ja Rautatiehallituksen kiistojen ratkettua vuonna 1900 yksityisradan kiskot johdettiin asema-alueelle saakka, ja radoilla oli yhteinen lastauslaituri noin puolikilometriä asemalta länteen. Suolahdessa yksityisradalla ei ollut omaa asemarakennusta, vaan pelkkä vahtitupa.

1.

2.

3.

4. 5.

6.

7. 8.

9. 10.

11. 12.

13. 14.

15.

Kaikki kuvat #1-15 Suolahden vanhan aseman kaksipaikkaiselta veturitallilta otettu 10.10.2010 (S&J).

2011:

Suolahden ensimmäisen rautatieaseman kaksipaikkainen veturitalli ja kääntöpöytä kuvattuna 9.10.2011 (S&J).

1.

2.

3. 4.

5. 6.

7. 8.

Suolahden vanhan aseman läheiseltä veturitallilta kuvat #1-8 - kaikki 9.10.2011 (S&J).


2014:

1.

Suolahden veturitalli - edessä kääntöpöytä - kuvattu 16.7.2014 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Kaikki kuvat #1-10 Suolahden vanhan aseman kaksipaikkaiselta veturitallilta otettu 16.7.2014 (S&J).


2019:

1.

Suolahden vanhan aseman ratapihan länsipään veturitallilla (Keitele-Museo) - kaikki kuvat #1-10: 21.7.2019 (S&J).

2.

3.

Kääntöpöydällä Tve1 * #436.

4.

5.

6.

_____________________

7.

8.

Pilttuussaan Tk3 * #1132.

9.

10.

Ulkopuolella seinustalla Pikku-Jumbo Tk3 * #1138.

11.

D) Vanhan aseman ja veturitallin välisen alueen vanhat rautatieläisrakennukset::

1.

2.

3.

4.

5.

6. 7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

Suolahden vanhan aseman ja veturitallin välisen alueen vanhoja rautatieläisrakennuksia - kuvat #1-13 kaikki otettu 9.10.2011 (S&J).

D) Vanhan aseman viereinen Keiteleen rantasatama-alue:

1.

Yrjö-niminen alus laitettu talviteloille 9.10.2011 (S&J).

2.

3. 4.

5.

Satamarannalla alukset valmistautumassa talveen - kuvat #1-5 otettu 9.10.2011 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Alkusivun hakemistoon