SONKAJÄRVI:
(Jukka Joutsi * viimeisimmät muutokset: 17.1.2026)

Sonkajärvi:

A) (Wikipedia * 2026): Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 530 ihmistä. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo ja Vieremä.

Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukeva. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan sekä etelään Iisalmen ja Kuopion suuntaan.
Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärven ja Iisalmen välillä koulujen lukuvuoden aikoina.

Kouluja on Sonkajärven kirkonkylällä (Rutakon koulu, Lyseotien koulu, Sonkajärven lukio) ja Sukevalla (Sukevan koulu). Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Komsor Oy, Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy, joka sijaitsee Rutakolla. Omatalo Oy ajautui kuitenkin konkurssiin tammikuussa 2021. Sonkajärvellä järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Sonkajärven keskustassa on koulukeskus (Rutakon koulu, Lyseotien koulu ja Sonkajärven lukio) , kirjasto, terveyskeskus, Osuuspankki, kunnantalo, K-Market, S-market, liikuntahalli, jäähalli (Omatalo ICE), kolme ravintolaa, kukkakauppa ja hautaustoimisto ja muutama kampaamo.

Kylät: Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki.

Käyntikohteita: Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910) * Jyrkkäkosken rautaruukki * Sonkajärven kotiseutumuseo * Kansainvälinen Pullomuseo * Nurmijoen reitti * Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä * Sukevan rautatieasema * Talaskankaan luonnonsuojelualue * Sonkajärven tsasouna * Sukevan tsasouna.

Tunnettuja sonkajärveläisiä: Antti Holma, näyttelijä * Tuukka Huttunen, näyttelijä * Johanna Jauhiainen, näyttelijä * Mirkka Kallio, ohjaaja * Jiri Nissinen, jalkapalloilija * Paavo Ruotsalainen, kirjailija * Päivi Räsänen, poliitikko * Jussi Vatanen, näyttelijä * Ville Väisänen, Mannerheim-ristin ritari.

Ruokakulttuuria: 1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sonkajärven perinneruoaksi valittiin tuuvinkivelli eli perunavelli.

Rutakko oli nykyisen Sonkajärven alueella vuosina 1872–1906 toiminut laiton kunta. Paikallisesti tätä yhteenliittymää kutsuttiin ”Rutakon ruhtinaskunnaksi”. Vuonna 1854 perustettiin Rutakon rukoushuonekunta osaksi Iisalmen maaseurakuntaa. Rukoushuonekuntaan kuuluivat silloiset Rutakon, Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. 556 seurakuntalaista anoi oman kappeliseurakunnan perustamista, mutta anomus hylättiin 1862.
Rutakkolaiset jatkoivat taistelua oman paikallishallinnon puolesta suunnittelemalla omaa itsenäistä seurakuntaa. Hanke raukesi 1866 saarnaajan muutettua pois paikkakunnalta. Uuden mahdollisuuden omaan paikallishallintoon tarjosi vuoden 1865 kunnallisasetus. Siihen nojautuen perustettiin vuonna 1872 Rutakon kunta, vaikka Rutakko ei ollutkaan asetuksen edellyttämä kappeli- tai itsenäinen seurakunta. Perustettuun kuntaan liittyi kyliä myös rukoushuonekunnan ulkopuolelta.
Rutakon kunta toimi kunnallisasetusten mukaisesti. Se keräsi asukkailtaan veroja, järjesti kunnallishallinnon, perusti lainajyvästön ja kunnallisrahastoja kuten vaivaiskassa, äyrikassa, koiraverokassa, köyhäin lasten opetuskassa, Englannin ystäväin lahjarahasto, hätäapukassa, lainamakasiinin tili- ja manttaalikassa. Lisäksi perustettiin Sukevan (1887), Jyrkän (1888) ja Rutakon (1896) koulut sekä lainakirjasto.
Samaan aikaan rutakkolaiset talolliset osallistuivat kuitenkin Iisalmen maalaiskunnan kuntakokouksiin. Viimein 1900-luvulle tultaessa iisalmelaiset valittivat Rutakon omalaatuisen kunnan olemassaolosta valtiolle. Vuonna 1902 kuvernööri totesi Rutakon kunnan olevan laiton ja 34 vuotta toimittuaan kunta lakkautti itsensä 1906.
Anomus oman seurakunnan perustamisesta hyväksyttiin viimein 1897. Ilmeisesti oma-aloitteinen kunnallishallinto kuitenkin viivytti sen toiminnan aloittamista aina vuoteen 1921 saakka.

Sonkajärven kirkko:

B) Nimimerkki "Blaitteri" kuvasi Sonkajärven kirkon kirkon heinäkuussa 2014 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

(Wikipedia * 2026): Sonkajärven kirkko on toinen Sonkajärven seurakunnan kirkoista. Se rakennettiin vuosina 1909–1910, ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko vihittiin käyttöön 6. marraskuuta 1910. Rakennusmateriaali on Sonkajärven mustaa ja harmaata graniittia. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja pohjakaava epäsymmetrinen. Tämä ja julkisivujen yksityiskohdat edustavat jugendvaikutteista kansallisromantiikkaa. Kellotorni on epäsymmetrisesti pohjakaavassa. Kirkossa on noin 600 istumapaikkaa.
Kirkon piirustuksissa urut oli sijoitettu kuorin vasemmalle puolelle, sakastin päällä olevalle lehterille, mutta paikka osoittautui liian matalaksi. Urkuharmoni palveli soittimena vuoteen 1923 saakka, jolloin Kangasalan urkutehtaalta hankittiin pneumaattiset 10-äänikertaiset urut. Alun perin poljettavat urut muutettiin sähkökäyttöisiksi kirkon sähköistämisen yhteydessä vuonna 1949. Yli kuudenkymmenen vuoden lämpötila- ja kosteusvaihtelut kestäneiden urkujen jälkeen siirryttiin vuonna 1985 sotkamolaisen urkurakentamo Tuomen valmistamiin uusiin mekaanisiin urkuihin, joissa on 22 äänikertaa.
Alttarilla on lasimaalaukset "Alfa ja Omega". Kellot ovat vuodelta 1946. Kirkkoa on remontoitu ja paranneltu useita kertoja, viimeisimmäksi on suoritettu peruskorjaus vuosina 2001–2002. Kirkon sankarihautojen muistomerkkiveistos on kuvanveistäjä Hannes Autereen työ vuodelta 1957.

Sonkajärven kirkon sankarihaudat kesällä 2015: "Uhrista versoo tulevaisuus", kuvasi kesällä 2015 nimimerkki "Hotarju" (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).

Sonkajärven näkymiä:

C) Nimimerkki "Paju" kuvasi Sonkajärven kunnantalon elokuussa 2020 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

Nimimerkki "Paju" kuvasi Sonkajärven koulukeskuksen elokuussa 2020 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

Nimimerkki "Paju" kuvasi Sonkajärven kirjastorakennuksen elokuussa 2020 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

Nimimerkki "Paju" kuvasi Sonkajärven tereyskeskuksen elokuussa 2020 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

Sonkajärvi * rautatiepaikkana:

Kalliomäki:

D) * Kalliomäen asema radalta päin kuvattuna. Vasemmanpuoleinen ovi on johtanut varastotilaan, keskimmäinen odotustilaan/lipunmyyntiin ja oikeanpuoleinen asemamiehen toimistoon. Ilari Eskelinen kuvasi 1.10.2004 (kiitos käyttöluvasta * 2026-1-A).

Kalliomäen laiturivaihde perustettiin Sukevan vankilan tarpeisiin, sillä liikennepaikalta johdettiin kapearaiteinen rata vankilan Kalliomäen keskusosastolle 1929. Rata kulki 3,5 kilometrin matkan ylämäkeen, joten vankilalta laiturivaihteelle kuljettaessa ei tarvittu välttämättä veturia. Rata kulki vankilantiilitehtaan ja sahan kautta. Lisäksi Saukkosuolta rakennettiin 1950-luvulla rata tiilitehtaan savennostoa varten. Sotien jälkeen laiturivaihteelta vankilaan rakennettiin leveäraiteinen ratayhteys. Vankilan kuljetusten vuoksi Kalliomäelle rakennettiin myös erillinen vankien odotushuonerakennus, johon sijoitettiin vankien sellit ja vartijan tila. Vankilan rata suljettiin 1965. Kalliomäki muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1969, tavaraliikenne lopetettiin 1976 ja henkilöliikenne 1983 (Radan varrella-kirja * 2009).

Kalliomäen asema. Sukeva (vas.)-Kajaani-rata näkyy taustalla. Ilari Eskelinen kuvasi 1.10.2004 (kiitos käyttöluvasta * 2026-1-A).

Kalliomäen asema. Antti Roivainen kuvasi v. 1980 (kiitos * Radan varrella-kirja).

(Wikipedia * 2026): Kalliosuon rata oli Kalliomäen pysäkiltä rataosalta Iisalmi–Kontiomäki Sukevan keskusvankilalle johtanut sivurata. Radan kaltevuus oli alamäkeä vankilalta Kalliomäen pysäkin suuntaan, joten veturia ei välttämättä tarvittu vaunujen siirrossa vankilalta Kalliomäen asemalle. Rata on lakkautettu ja purettu. Kalliomäen pysäkkirakennus on jäljellä. Ratapohja on kohtuullisen helposti löydettävissä maastosta siltoineen.

Takaisin etusivulle.