A) (Wikipedia * 2026): Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 530 ihmistä. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo ja Vieremä.

Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukeva. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan sekä etelään Iisalmen ja Kuopion suuntaan.
Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärven ja Iisalmen välillä koulujen lukuvuoden aikoina.

Kouluja on Sonkajärven kirkonkylällä (Rutakon koulu, Lyseotien koulu, Sonkajärven lukio) ja Sukevalla (Sukevan koulu). Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Komsor Oy, Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy, joka sijaitsee Rutakolla. Omatalo Oy ajautui kuitenkin konkurssiin tammikuussa 2021. Sonkajärvellä järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Sonkajärven keskustassa on koulukeskus (Rutakon koulu, Lyseotien koulu ja Sonkajärven lukio) , kirjasto, terveyskeskus, Osuuspankki, kunnantalo, K-Market, S-market, liikuntahalli, jäähalli (Omatalo ICE), kolme ravintolaa, kukkakauppa ja hautaustoimisto ja muutama kampaamo.

Kylät: Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki.

Käyntikohteita: Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910) * Jyrkkäkosken rautaruukki * Sonkajärven kotiseutumuseo * Kansainvälinen Pullomuseo * Nurmijoen reitti * Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä * Sukevan rautatieasema * Talaskankaan luonnonsuojelualue * Sonkajärven tsasouna * Sukevan tsasouna.

Tunnettuja sonkajärveläisiä: Antti Holma, näyttelijä * Tuukka Huttunen, näyttelijä * Johanna Jauhiainen, näyttelijä * Mirkka Kallio, ohjaaja * Jiri Nissinen, jalkapalloilija * Paavo Ruotsalainen, kirjailija * Päivi Räsänen, poliitikko * Jussi Vatanen, näyttelijä * Ville Väisänen, Mannerheim-ristin ritari.

Ruokakulttuuria: 1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sonkajärven perinneruoaksi valittiin tuuvinkivelli eli perunavelli.

Rutakko oli nykyisen Sonkajärven alueella vuosina 1872–1906 toiminut laiton kunta. Paikallisesti tätä yhteenliittymää kutsuttiin ”Rutakon ruhtinaskunnaksi”. Vuonna 1854 perustettiin Rutakon rukoushuonekunta osaksi Iisalmen maaseurakuntaa. Rukoushuonekuntaan kuuluivat silloiset Rutakon, Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. 556 seurakuntalaista anoi oman kappeliseurakunnan perustamista, mutta anomus hylättiin 1862.
Rutakkolaiset jatkoivat taistelua oman paikallishallinnon puolesta suunnittelemalla omaa itsenäistä seurakuntaa. Hanke raukesi 1866 saarnaajan muutettua pois paikkakunnalta. Uuden mahdollisuuden omaan paikallishallintoon tarjosi vuoden 1865 kunnallisasetus. Siihen nojautuen perustettiin vuonna 1872 Rutakon kunta, vaikka Rutakko ei ollutkaan asetuksen edellyttämä kappeli- tai itsenäinen seurakunta. Perustettuun kuntaan liittyi kyliä myös rukoushuonekunnan ulkopuolelta.
Rutakon kunta toimi kunnallisasetusten mukaisesti. Se keräsi asukkailtaan veroja, järjesti kunnallishallinnon, perusti lainajyvästön ja kunnallisrahastoja kuten vaivaiskassa, äyrikassa, koiraverokassa, köyhäin lasten opetuskassa, Englannin ystäväin lahjarahasto, hätäapukassa, lainamakasiinin tili- ja manttaalikassa. Lisäksi perustettiin Sukevan (1887), Jyrkän (1888) ja Rutakon (1896) koulut sekä lainakirjasto.
Samaan aikaan rutakkolaiset talolliset osallistuivat kuitenkin Iisalmen maalaiskunnan kuntakokouksiin. Viimein 1900-luvulle tultaessa iisalmelaiset valittivat Rutakon omalaatuisen kunnan olemassaolosta valtiolle. Vuonna 1902 kuvernööri totesi Rutakon kunnan olevan laiton ja 34 vuotta toimittuaan kunta lakkautti itsensä 1906.
Anomus oman seurakunnan perustamisesta hyväksyttiin viimein 1897. Ilmeisesti oma-aloitteinen kunnallishallinto kuitenkin viivytti sen toiminnan aloittamista aina vuoteen 1921 saakka.