SOMERO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 11.10.2017)

A) Somero:

Someron tiilikirkko vuodelta 1859 - kuvasi nimimerkki "Kyzyl" vuonna 2009 (lisenssi OK - Creative Commons).

Somero on kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 9 001 ihmistä ja sen pinta-ala on 697,67 km2. Someron naapurikunnat ovat Jokioinen, Koski Tl, Lohja, Loimaa, Salo, Tammela ja Ypäjä. Someroon liitettiin Somerniemen kunta vuonna 1977. Entisistä kunnista Someron naapureita ovat olleet Loimaan kunta, Mellilä, Kuusjoki, Kiikala, Somerniemi, Nummi, Pusula ja Nummi-Pusula.
Somero on nykyisen Varsinais-Suomen maakunnan itäisin kunta. Se rajautuu pohjoisessa Kanta-Hämeen ja idässä Uudenmaan maakuntaan. Someron naapurikuntia kanta-Hämeessä ovat Ypäjä, Jokioinen ja Tammela ja Uudellamaalla Lohja (aiemmin Nummi ja Pusula, sittemmin Nummi-Pusula). Naapurikuntia Varsinais-Suomessa ovat etelässä Salo (aiemmin Kiikala ja Kuusjoki), lännessä Koski Tl ja luoteessa Loimaa (aiemmin Mellilä ja Loimaan maalaiskunta). Lähimpiä kaupunkikeskuksia ovat pohjoisessa Forssa, etelässä Salo, luoteessa Loimaa, kaakossa Lohja ja idässä Karkkila. Suurista kaupungeista Somerolle ulottavat vaikutuksensa etenkin Turku ja Helsinki, vähäisemmässä määrin Hämeenlinna ja Tampere.
Suomen maisemamaakuntajaossa Somero kuuluu pääosaltaan Lounaismaahan ja siinä Lounaiseen viljelyseutuun. Somerniemelle ulottuvat myös Eteläiseen rantamaahan kuuluva Kiskon - Vihdin järviseutu ja Hämeen viljely- ja järvimaahan kuuluva Tammelan ylänköseutu. Häntälän notkot Somerolla muodostavat arvokkaan perinnebiotooppialueen.

Joko kappelina tai itsenäisenä seurakuntana Somero mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1449 ja se lienee ollut itsenäinen seurakunta viimeistään vuonna 1492. Aluksi seurakunta on käsittänyt vain nykyisen Someron Hämeen linnalääniin kuuluneen pohjoisosan, mutta vuonna 1492 seurakuntaan liitettiin myös nykyisen Etelä-Someron silloiset seitsemän kylää Uskelan kirkkopitäjästä. Viimeistään 1300-luvun lopulta Somero lienee ollut vähintään kappeliseurakunta, joka lienee luettu Tammelan kanssa esim. Hattulan kirkkopitäjään nykyisen Etelä-Someron kuuluessa Uskelaan.
Kun maaseudun väkiluku kaikkialla Suomessa 1960-luvulta alkaen väheni, tämä johti monin paikoin pienet kunnat kuntaliitoksiin. Osana tätä kehitystä Somerniemen kunta liitettiin vuonna 1977 Someroon. Lähes koko 1900-luvun Somero oli osa Hämeen lääniä ja Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hämeen läänin sisällä Somero kuului aluksi maakuntatasolla Hämeenlinnan ja seututasolla Forssan vaikutuspiiriin osana Forssan ympärille muodostunutta Lounais-Hämeen maakunnanosaa. Hämeenlinnaa merkittävämpiä keskuksia Somerolla olivat kuitenkin 1900-luvulla Turku ja Helsinki, ja Forssan kanssa kilpaili tasavahvasti Varsinais-Suomen puolella lähimpänä seututason keskuksena ollut Salo. Tässä tilanteessa Someron suhteet Varsinais-Suomeen ja samalla Salon seutuun vähitellen tiivistyivät.
Vuonna 1990 Somero siirtyi osaksi Turun ja Porin lääniä ja Turun ja Porin läänin eteläistä vaalipiiriä. Jo tätä ennen Somero ja Somerniemi kuuluivat 1960-luvulta alkaen Salon seutukaavaliittoon ja sen jälkeen tämän seuraajaksi 1970-luvulla tulleeseen Varsinais-Suomen seutukaavaliittoon. Kun seutukaavaliitot ja maakuntaliitot 1990-luvun alussa yhdistettiin, Somero jatkoi osana Varsinais-Suomen seutukaavaliitosta ja Varsinais-Suomen maakuntaliitosta muodostettua Varsinais-Suomen liittoa ja tuli näin kuulumaan nykyiseen Varsinais-Suomen maakuntaan ja sen sisällä Salon seutukuntaan.
Somerosta tuli kaupunki vuonna 1993. Lääniuudistuksessa 1997 Somero tuli osaksi Länsi-Suomen lääniä, joka valtionhallinnon uudistuksessa lakkasi vuoden 2010 alusta.

Vuonna 1927 Somerniemestä liitettiin Someroon alue, jossa oli 488 asukasta. Toisen maailmansodan jälkeen Somerolle kuten useisiin muihinkin Lounais-Hämeen kuntiin asutettiin Muolaan siirtoväkeä. Lisäksi pienempiä määriä siirtoväkeä tuli ainakin Vuoksenrannasta. Tunnettuja Someron siirtokarjalaisia tai heidän jälkeläisiään ovat muiden muassa tangosäveltäjä Unto Mononen , yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhanen , muusikko ja kirjailija Antti Toukkari , näyttelijä Markku Toikka ja seiväshyppääjä Minna Nikkanen. Somerniemi liitettiin Someroon vuonna 1977.

Someron ainoa taajama on Someron keskustaajama. Vuonna 2005 sen väkiluku oli 5 278 ja vuonna 2011 puolestaan 5 074 asukasta. Taajama ulottui 1990-luvulla Joensuun, Ruunalan, Pappilan, Jaatilan, Lammin, Harjun ja Härkälän kylien alueille.
2000-luvulla keskustaajamaan luetaan myös aiemmin omaksi taajamakseen määritelty Kultela. Taajaman asuinalueita ovat muiden muassa Kirkonmäki Harjun ja Lammin kylissä, Lamminniemi Lammin kylässä, Kaislaranta, Pärnämäki ja Haironpelto Joensuun kylässä, Okkeri Pappilan kylässä ja Rankkula Jaatilan kylässä. Taajaman lähialueen kulmakuntia ovat muiden muassa Pikku-Joensuu Joensuun kylässä ja Pälikönkulma Härkälän, Harjun, Ihamäen ja Terttilän kylissä.
Somerolla on yhteensä 48 maarekisterikylää. Kylät on seuraavassa jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä on lueteltu ne kylät, joiden alueelle Someron keskustaajama likimain ulottuu. Toisena on lueteltu muut Someron alueella ennen Somerniemen kanssa tehtyä kuntaliitosta sijainneet kylät. Lopuksi on vielä lueteltu kylät, jotka vastaavat kylän tarkkuudella entisen Somerniemen kunnan aluetta. Someron keskustaajamaan liittyvät kylät: Harju 410, Härkälä 202, Jaatila 889, Joensuu 2 303, Kultela 239, Lammi 441, Pappila 780 ja Ruunala 69 (yhteensä 5333).
Someron keskustaajaman ulkopuoliset kylät: Hirsjärvi 157, Häntälä 176, Ihamäki 264, Jurvala 68, Kerkola 118, Kimala 63, Kivisoja 98, Kärilä 21, Lahti 228, Lautela 110, Ollila 169, Pajula 133, Paltta 34, Pitkäjärvi 268, Pusula 12, Pyöli 69, Rautela 114, Ryhtä 19, Saarentaka 66, Sillanpää 81, Sylvänä 141, Syvänoja 18, Talvisilta 191, Terttilä 132, Viluksela 126 ja Ylenjoki 3 (yhteensä 2 879).
Somerniemen kylät: Hyrkkölä 2, Härjänlahti 60, Härjänoja 38, Jakkula 73, Kaskisto 129, Keltiäinen 63, Kopila 78, Mäyrämäki 16, Oinasjärvi 226, Palikainen 106, Salkola 26, Suojoki 25, Vesanoja 38 ja Viuvala 85 (yhteensä 965).

Kiiruun talo toimii somerolaisen kulttuurin keskuksena. Someron murre kuuluu omana ryhmänään lounaismurteiden ja hämäläismurteiden välisiin lounaisiin välimurteisiin. Somerolla toimii kotiseutuyhdistys Somero-Seura. Sen aikaansaannoksiin kuuluvat muun muassa Someron torppamuseo,[65] Kultelan savenvalajamuseo ja Pajulan koulumuseo. Somerolta on myös julkaistu sekä murre- että sananparsikirjat. Myös Somerniemellä toimii oma kotiseutuyhdistys, Somerniemi-seura, joka mm. ylläpitää Somerniemen kesätoria ja harjoittaa myös julkaisutoimintaa.
Someron rakennetuista kulttuuriympäristöistä valtakunnallisesti merkittäviksi on arvioitu Hämeen härkätie, Someron kirkkoympäristö, Palikaisten kartanomaisema sekä Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka.
Somerolaisia urheiluseuroja ovat Someron Esa, Someron Pallo, Someron Voima ja rullakiekkoon erikoistunut Roller-PePe. Someron Voiman futsal-joukkue pelaa miesten korkeimmalla sarjatasolla Futsal-liigassa. Urheilulajeista somerolaiset ovat perinteisesti menestyneet etenkin seiväshypyssä, ja tunnettuja somerolaisia lajin urheilijoita ovat olleet muiden muassa Pentti Nikula, Kauko Nyström ja Minna Nikkanen. Somerolla järjestetään vuosittain kansainvälinen yleisurheilutapahtuma Seiväskarnevaalit.

Kartanot: Harjun kartano Harjun kylässä, Hirsjärven kartano (osakartanot Hirsjärvi, Seeteri, Vanhala) Hirsjärven kylässä, Hovilan kartano Ihamäen kylässä, Härkälän kartano Härkälän kylässä, Jurvalan kartano Jurvalan kylässä, Kimalan kartano (osakartanot Kimala eli Konsin ja Kartano eli Avellan) Kimalan kylässä, Kopilan kartano Kopilan kylässä Somerniemellä, Lahden kartano Lahden kylässä, Långsjön kartano Pitkäjärven kylässä, Palikaisten kartano Palikaisten kylässä Somerniemellä ja Åvikin kartano Sillanpään kylässä.

Muiden muassa seuraavat tunnetut henkilöt ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet Somerolla tai Somerniemellä: Juhani Harri, kuvataiteilija, asui ja työskenteli Somerolla, Helvi Hämäläinen, kirjailija, työskenteli ja vietti kesiään Somerniemellä, Karita Mattila, oopperalaulaja, syntynyt Somerolla, Unto Mononen, tangosäveltäjä, asui Somerolla, Otto Nieminen, jääkiekkoilija, syntynyt Somerolla, Minna Nikkanen, seiväshyppääjä, syntynyt Somerolla, Pentti Nikula, seiväshyppääjä, syntynyt Somerolla, M. A. Numminen, muusikko, kirjailija ja kulttuurihenkilö, syntynyt Somerolla, Kauko Nyström, seiväshyppääjä, syntyi Somerolla, Anders Henrik Ramsay, maaherra, kenraaliluutnantti, valtiopäiväedustaja, Rauli "Badding" Somerjoki, rocklaulaja, syntyi Somerolla Markku Toikka, näyttelijä, syntynyt Somerolla Kaari Utrio, kirjailija, asuu ja työskentelee Somerolla.

Nähtävyyksiä: Someron kirkko, Someron kivisakasti, Somerniemen kirkko, Hämeen Härkätie, Häntälän notkot, Someron torppamuseo, Baddingin kioski Paratiisi, Pentti Nikulan patsas, Unto Monosen muistomerkki, Badding-pysäkki, Savenvalajamuseo, Sauhutupa, Somerniemen kesätori, Ämyri, Mäkilän traktorimuseo, Hiidenlinna ja Kärsälän ruusutila (Wikipedia, 2017).

B) Someron näkymiä

Someron Sepäntien kesäravintola Bönde ~ Markku Ilari Manninen kuvasi ksäkuussa 2017 (käyttölupa 2017-6-A, kiitos).

C) Häntälän notkot:

Nimimerkki "PetriTap" kuvasi Häntälän notkoja kesällä 2009 (lisenssi, OK ~ GNU Free Documentation License,).

Häntälän notkot ovat perinnebiotooppialue Häntälän, Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan kylissä Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvoilla Somerolla Varsinais-Suomessa. Alueella kulkee Häntälän kylätalolta alkava luontopolku, jossa sen perinnemaisemiin on mahdollista tutustua. Notkot ovat osa laajempaa Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta, joka jatkuu myös Salon puolelle Kiikalaan ja Pertteliin.
Alueen uhanalaisia kasveja ovat muun muassa vienansara, haapariippusammal, tulvasammal, ojaäimäsammal ja haavanhyytelöjäkälä. Harvinaisista kasveista alueella esiintyvät muun muassa sikojuuri, sormikesijäkälä ja silomunuaisjäkälä. Hyönteislajistoon kuuluvat muun muassa Manner-Suomessa harvinainen pikkuapollo ja isolaakasittiäinen.
Lehtolajeista alueella tavataan hyvin runsaina muun muassa keltavuokkoa, kevätesikkoa, isokäenrieskaa, mukulaleinikkiä ja pikkuapollon ravintokasvia pystykiurunkannusta. Niittylajeja ovat muun muassa kullero ja mesiangervo, ja kulttuuritulokkaita muun muassa sikoangervo, nurmilaukka ja hoikkaängelmä, joiden tiedetään liittyvän läheisesti rautakautiseen asutukseen, vaikka kasvillisuuden lisäksi Häntälästä ei olekaan toistaiseksi löytynyt muita merkkejä rautakautisesta asutuksesta.
Someron Häntälän kylässä on noin kolmen kilometrin mittainen Häntälän notkojen luontopolku, joka kulkee notkojen maisemissa. Luontopolku seurailee Rekijoen uomaa. Notkot ovat Rekijoen jääkauden jälkeen uurtamia laaksoja, joissa on yhä edelleen laidunnuksen ansiosta erittäin laaja kasvi- ja eläinkanta. Polun varrella voi tutustua notkojen maisemiin, maanvyöryrinteisiin ja kasvi- sekä eläinlajistoon. Polun varrella on laavu. Reitin puolivälissä on mahdollisuus poiketa erilliselle kilometrin mittaiselle metsäiselle Peuranpolulle, joka on luonteeltaan erilainen kuin avoin notkojen luontopolku.
Luontopolku on avoinna toukokuun alusta lokakuun puoleen väliin. Reitti alkaa Häntälän kyläkeskukselta, jossa on pysäköintimahdollisuus (Wikipedia, 2017).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.