Siuntion kirkko: A) Siuntion kirkko on rakenettu vuoden 1480 tienoilla. Kuvan lähetti 22.10.2012 A.Matikainen, hänen tietonsa mukaan kuvan on ottanut nimimerkki 'Sir Vili' - lisenssi, OK. (Siuntion kirkko, 2012): Pyhä Pietari esiintyy kolmessa eri kohtaa Siuntion kirkossa: ristiinnaulittuna yhdessä seinämaalauksista, kuvattuna vanhan, Kaarina Maununtyttären kirkolle lahjoittaman saarnastuolin ovessa ja taivaidenvaltakunnan avaimia kädessään pitävänä veistoksena saarnastuolissa. Samalla hän selittää avaimen esiintymisen Siuntion vaakunassa. Kirkko, jonka suojelupyhimykseksi Pyhä Pietari nimettiin, rakennettiin 1400-luvulla, ja on siten Siuntion vanhin rakennus. Mutta kirkolla oli samalla paikalla sijainnut edeltäjänsä jo 1300-luvulla. Kellotapulin kivijalka on todennäköisesti 1300-luvulta ja kaikesta päätellen samalta ajalta kuin ensimmäinen kappeli. Katto- ja seinämaalaukset ovat ensimmäinen katseenvangitsija, kun vierailija astuu sisään kirkkoon. Ne ovat peräisin 1500-luvun alusta, mutta ne kalkittiin piiloon 1700-luvulla. Vuonna 1938 ne otettiin jälleen esiin, ja nykyään ne yllättävät rehevillä kuvauksillaan Raamatun kertomuksista. Vuodelta 1550 peräisin oleva kastemalja kuuluu kirkon vanhimpiin esineisiin. Erik Flemingin leski Hebbla Siggesdotter Suitiasta lahjoitti maljan kirkolle. Nimimerkki 'XmaceX' kuvasi Siuntion kirkon kesällä 2007 (lisenssi, OK).

Siuntion rautatiekulttuuria: B) Otto Karikoski kuvasi Siuntion rautatieaseman syyskuussa 2011 (lisenssi OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license). Siuntion rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Antti Havukainen kuvasi Siuntion asemalla 18.1.2016 (käyttölupa 2016-1-I): "Tavallisuudesta poikkeava kalustoyhdistelmä matelee Siuntion kakkosraiteelle ja herättää hieman kiinnostusta myös Y-junan odottelijoissa." Antti Havukainen kuvasi Siuntion asemalla 18.1.2016 (käyttölupa 2016-1-I): "Menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat Siuntiossa." Viima: Reino kalliomäki kuvasi Siuntion Viiman seisakkeen luona vuonna 1984 (käyttölupa 2015-11-B, kiitos): Viima talvella 1984. Veturi on suunnilleen kilometrillä 49+200. Vastapäätä rataa entinen vahtitupa. Tasoristeys oikealla kuvan ulkopuolella, ja sen jälkeen Viiman seisake. Sillan alta virtaava joki on Siuntionjoki. Pakkasta hiukan reilut 20 astetta. Kiskonjatkosten epätasainen kolke kuuluu routaisen ratapenkan takia korostetusti. Kela: Kelan rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Käkelä: Eljas Pölhö kuvasi Käkelän seisakkeella 20.5.1984 (käyttölupa 2014-1-A, kiitos): Dv12 2740 junassa H392 (Kr-Kkn) ohittaa pysähtymättä Käkelän seisakkeen. Veturi ja vaunut palasivat junana H393 (Kkn-Kr). Eljas Pölhö kuvasi tämänkin Käkelän seisakkeella 20.5.1984 (käyttölupa 2014-1-A, kiitos).

Siuntio lähellä mennä mukaan Suur-Lohjaan vuoden 2013 alusta: C) Siuntion kunnanvaltuusto äänesti 9.11.2011 Suur-Lohjaan liittymisestä. Äänin 14-13 päädyttiin liittymisen puolelle (alkaen 1.1.2013). Äänestyksestä tuli sikäli dramaattinen, että yksi valtuuston jäsenistä (Siuntion lakkauttamista vastustanut) oli lomailemassa Lanzarotella ja hänen varaedustajansa äänestikin kunnan lakkauttamisen puolesta. Lohja, Siuntio ja Nummela äänestivät 9.11.2011 yhdistyvänsä Suur-Lohjaksi alkaen 1.1.2013. Karjalohjakin liittynee silloin kokonaisuuteen. (Wikipedia, 2016): Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 181 ihmistä. Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä. Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 66,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,3 prosenttia puhuu ruotsia. Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan. Siuntion valtuusto hyväksyi 9.11.2011 vuoden 2013 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa. [7] Valtuuston kokouksessa 23.4.2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8.2.2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota , sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos. Sjundbyn linnaSjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa. Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti. Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[10] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa. U Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan venäläismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.