B) Siilinjärvi ~ näkymiä:

Tässä Siilinjärven rautatieaseman viereisessä Tuottajatalossa pesivät kuvaushetkellä 28.2.2012 (S&J) MikroServeri, Metsänhotoyhdistys ja Vekkeri ~ ajatusta ja antiikkia - osto ja myynti - Veikko Salmela.
Siilinjärven torilla (kauppa-aukiolla):


Siilinjärven torilla (kauppa-aukiolla) 9.6.2017 (S&J).
Siilinjärven tiiliseinien rajaama kolkko torialue on paikkakunnalle tyypillinen. Vanha asutuskanta on Siilinjärvellä poikkeuksellisen järjestelmällisesti katerpillaroitu ydinkeskustan alueelta ja tilalle rakennnettu harvaan ja matalasti moderniksi käsitettyä liiketaloyhdyskuntaa, josta kaikki viihtyisyys on tipotiessään. Kaupunkilaisuuden tavoittelu entisissä idyllisissä kirkonkylissä saa tällaista vieraannuttavaa jälkeä.

Hot Dog-myyntiä Siilinjärven torilla (kauppa-aukiolla) 9.6.2017 (S&J).
Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirinmielisairaala. Tuolloin oli tavallista että keuhkotautiset ja mielisairaat sijoitettiin mahdollisimman kauaksi tavallisista ihmisistä.
1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Tätä aikaisemmin etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään moottoritien valmistumiseen asti. Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti huomattavasti Siilinjärven keskustan aluetta. Moottoritie rakennettiin ns. läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17. Näin moottoritie rakennettiin aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto moottoritien paikaksi oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse Leppäkaarteen ja Yaran (ent. Kemira) välistä.
1969 avatulla Rikkihappo Oy:n (nyk. Yara) Siilinjärven kaivoksella on suuri työllistävä vaikutus Siilinjärvellä. Vielä lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara (ent. Kemira) on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen. Tehtaan rakentaminen vaikutti myös väestönkehitykseen positiivisesti. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin, lisääntyneen työväestön asuttamiseksi. Nykyään laaja Yaran alue suunnattomine kipsivuorineen hallitsee selvästi maisemaa Siilinjärven keskustan itäpuolella. Tehtaan apatiittiavolouhos on nykyään yli kolmen kilometrin pituinen (Wikipedia, 2017).
|