Siikainen: A) (Wikipedia, 2014): Siikainen (ruots. Siikais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 633 ihmistä, ja sen pinta-ala on 491,34 km2. Siikaisten kunnanjohtaja on Päivi Rantanen. Siikaisten naapurikunnat ovat Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Merikarvia, Pomarkku ja Pori. Siikaisten vaakunan on suunnitellut Pentti Vakkamaa ja se on vahvistettu vuonna 1952. Siikaisten seurakunta jakaantui omaksi seurakunnaksi Merikarvian seurakunnasta vuonna 1771. Kylistä Uusi- ja Vanha-Samminmaja ovat aiemmin kuuluneet Kankaanpään kuntaan ja sitä ennen Suur-Ikaalisiin. Uusi-Samminmaja liitettiin Siikaisten seurakuntaan 1904. Ministeri, olympiamitalisti Antti Kalliomäki, tangokuningatar Jaana Lammi, kirjailija Reijo Mäki ja pitkänmatkan juoksija Ilmari Taipale ovat syntyneet Siikaisissa. Kyliä: Haapakoski, Hirvijärvi, Keskukylä, Leppijärvi, Leväsjoki, Nauriskoski, Osara, Otamo, Petkele, Pyntäinen, Saarikoski, Sammi, Siikainen, Uusi-Samminmaja, Vanha-Samminmaja ja Vuorijärvi. Haapakoski ja Nauriskoski ovat nykyään osa Leväsjokea ja Keskukylä kuuluu lähinnä Hirvijärven kylään. Uusi- ja Vanha-Samminmaja ja Osara kuuluvat Sammin kylään.

Siikaisten Eteläpää ~ perhematkailualue: B) Siikaisten suosituin perhematkailualue Eteläpää. Kuvasi R.Isoviita keväällä 2006 (lisenssi, OK).

C) Tämän kirjoittajan omakohtaiset muistot Siikaisiin liittyvät 50-luvun loppuun ja 60-luvun alkuun, jolloin vanhempani mukana usein vierailin Siikaisissa Alisten perheen maatalolla. Mukava tilaisuus kaupunkilaispojalle (Pori) päästä tutustumaan idylliseen Siikaisten maisemaan ja maaseutukulttuuriin. Enää en osaa sijoittaa Alisten maatilaa kartalle, edes kylän nimeä en muista. Siikaisten 'kirkolla' ei niillä perhevierailuilla taidettu käydä koskaan. Karttaan merkitty punaisella ympyröinnillä Siikaisten teollisuusalue.

D) (SAFA, Satakunnan arkkitehtuurikartasto -projekti, 14. lokakuuta 2010): Luonnonläheinen Siikainen: Siikaisten kirkko on sovinnaista kertaustyyliä ja sen on piirtänyt K.A.Reinius 1889. Kirkko toistaa siikaislaisille kuisteille tyypillistä koristeellisuutta. Länsitornillisen ristikirkon runkohuoneesta lähtevät myös lyhyet ristivarret. Kirkko on Siikaisissa hallitsevalla paikalla ja näkyy maisemassa joka suuntaan. Siikainen on pinta-alaltaan Satakunnan suurimpia kuntia. Kunnan alueelle on tyypillistä karu ja kivinen luonnonympäristö. Viljelysmaita on melko vähän. Asutus on sijoittunut hajalleen järvien ja jokien läheisyyteen syntyneisiin kyliin. Tästä menneisyydestä johtuen Siikainen on nykyään leikkisästi Suomen haja-asutetuin kunta, sillä vain karkeasti 30% sen asukkaista asuu taajamassa. Siikainen mainostaakin itseään 55:llä järvellä, Suomen suurimmilla yhtenäisillä suoalueilla ja hiljaisuudella - "luontoa käydä edellä". Siikaisissa asutus keskittyy pääosin kyliin, mutta kylät sijaitsevat jopa tunnusomaisen hajallaan toisistaan. Tällaisen väljän ja suuri pinta-alaisen kunnan kohdalla yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei voi olla ainoa tavoitte, vaan on pystyttävä kehittämään ennemminkin palveluiden tuottamista juuri näillä kaikille hajallaan sijaitseville kyläasujille. Siikaislainen rakentamisen perinne yhdistetään ns. siikaislaiseen kuistiin, joita Siikaisissa löytyy enää seitsemän. Kun puutavaran kysyntä oli kasvanut 1860- ja 1870-luvulla höyrysahojen yleistyessä, metsäkauppojen tuoma varallisuus näkyi tilojen asuinrakennusten koristelussa, erityisesti näyttävistä lasikuisteista tuli varallisuuden näyteikkunoita. Siikaisten alueen etuna ovatkin olleet suuret metsävarat ja hyvät uittomahdollisuudet lähiseudun sahoille.Kuistit ja niiden koristelu olivat usein kiertävien rakentajien töitä, jotka olivat saaneet oppinsa laivanrakentamisessa. Koristeaiheita lainattiin kirkkojen saarnastuoleista ja huonekaluista. Lehtimäen lähikauppa Kotirannan talossa. Kuva: SAFA-projekti.